Haku
filanguage menu chevron
ValikkoSulje

Rahastosijoittaminen – opas aloittelijalle

Rahastosijoittaminen on usein pankkitilille säästämistä tuottavampi tapa kasvattaa säästöille korkoa. Rahastosijoittaminen on yksinkertaisempaa kuin suorien pörssiosakkeiden ostaminen, jolloin se sopii hyvin juuri sijoittamista pohtiville aloittelijoille. Tämän oppaan avulla rahastosijoittamisen aloittaminen ja sopivan rahaston valinta käyvät helpommin.

Parhaan koron takuu | Sortter
  • usp item

    Parhaan koron takuu Lue lisää

  • usp item

    100 % asiakkaan puolella

  • usp item

    100 % ilman piilokuluja

  • usp item

    100 % suomalainen palvelu

4,4
Perustuu 89 arvosteluun.
powered by

Mitä rahastot ovat?

Rahasto on sijoitustuote, joka koostuu esimerkiksi eri osakkeista tai korkosijoituksista. Nämä rahaston sisältämät sijoitukset tuovat rahastolle tuottoja, kuten korkoja tai osinkoja. Kun sijoittaja ostaa rahastoa, hän saa rahasto-osuuden lisäksi myös oikeuden kyseisen rahaston tuottoihin.

Rahastossa sijoittajan varat on hajautettu rahaston sisältämiin sijoituksiin. Sijoitusrahastoja on olemassa monenlaisia, ja jotkut niistä sopivat aloittelevalle tai tietynlaisista sijoituskohteista kiinnostuneelle sijoittajalle muita paremmin. Tässä oppaassa esittelemme erilaisia rahastotyyppejä, jotta sijoittajaksi alkaminen ja omien rahastojen valitseminen olisi helpompaa.

Sortter mediassa

YLE UutisetIlta-SanomatIltalehtiKauppalehtiMtv3 / MTV uutisetHelsingin SanomatTalouselämäMaaseudun TulevaisuusTaloussanomatRadio NovaTaloustaitoKarjalainenIlkka–PohjalainenEtelä-SaimaaUusi SuomiSavon Sanomat

Miksi rahastosijoittaminen voi kannattaa?

Inflaation vuoksi tavallisella pankkitilillä makaavan rahan arvo on vuosi vuodelta vähemmän, eivätkä pankkitilin korotkaan riitä kattamaan inflaatiota. Näin ollen vuosikausien tilisäästämistä tuottavampi vaurastumistapa on yleensä sijoittaminen, esimerkiksi rahastoihin.

Rahastosijoittaminen on helppo tapa säästää ja sijoittaa myös aloittelevalle sijoittajalle. Ostamalla rahasto-osuuksia satunnaisesti tai kuukausittain säästämällä pääsee säästöjen kertymisen lisäksi hyötymään myös rahaston tuotoista.

Esimerkiksi rahastojen vuotuinen tuotto-odotus on noin 7 % vuodessa. Näin ollen omien säästöjen päälle voi saada isonkin lisäsumman rahaa.

Lisäksi kertyneet tuotot eli korot alkavat myös kasvaa korkoa, jolloin tapahtuu niin sanottu korkoa korolle -efekti. Tämä ilmiö voimistuu sijoitusajan myötä, joten sijoittaja hyötyy siitä sitä enemmän, mitä kauemmin hän sijoittaa.

Korkoa korolle -ilmiö voi kumuloida varallisuutta esimerkiksi seuraavanlaisesti: sijoittamalla 200 euroa kuukaudessa osakerahastoon 25 vuoden ajan, voi sijoituksen arvo olla sijoitusajan päättyessä noin 160 000 euroa, kun vuotuinen tuotto-odotus on 7%. Jos säästämistä jatketaan vielä toiset 25 vuotta, eli yhteensä 50 vuotta, voi sijoituksen arvo olla sijoitusajan päättyessä yli miljoona euroa. Sijoitettava summa siis kasvaa voimakkaasti pidemmän sijoitusajan ja korkoa korolle -efektin kiihtymisen vuoksi. Rahastosijoittamisessa aika on rahaa – lähes kirjaimellisesti.

Rahastoihin sijoittaminen on myös helppo tapa päästä kiinni osakesijoittamisen maailmaan. Kun sijoittaja ostaa osakerahastoa, hän pääsee käsiksi kerralla useiden yritysten osakkeiden tuottoihin. Rahastojen sisäinen hajautus pienentää riskiä verrattuna siihen, että sijoittaja ostaisi suoria osakkeita pörssissä. Lisäksi suoria osakkeita ostettaessa on usein kannattavampaa ostaa osakkeita kerralla suuremmilla summilla. Säännöllisen rahastosäästämisen voi kuitenkin aloittaa pienilläkin kuukausisummalla, jopa 10 eurolla kuukaudessa.

Rahastojen verotus on myös melko yksinkertaista. Yleensä rahastotuottoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun sijoittaja myy rahasto-osuuksiaan pörssissä. Rahasto-osuuden voitosta maksetaan noin 30 % veroa. Veroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa alle 1 000 euron myynneistä. Säästöjä saa siis kerryttää rahastoon yleensä rauhassa ilman verojen miettimistä. Rahaston tuottoja käsitellään pääomatuloina. Lue, milloin voit sijoittajana tehdä verovähennyksiä.

Riskinsietokyky ja sijoitusaika vaikuttavat rahaston valintaan

On hyvä muistaa, että rahastot ovat sijoitustoimintaa. Sijoittamisessa on aina riskinsä. Toteutuvaa tuottoa on mahdotonta etukäteen ennustaa ja on olemassa mahdollisuus, että et saa sijoittamiasi varoja takaisin. Siksi on hyvä määrittää oma riskinsietokyky, jotta ei laita omaa talouttaan liian tiukalle.

Sijoittamiseen liittyy aina riski, mutta sen suuruus vaihtelee. Mitä suurempaa riskiä rahoilleen ottaa, sitä suurempia tuottoja on myös mahdollista saada. Mikäli henkilö ei halua ottaa ollenkaan riskiä varoilleen, ei sijoittamista kannata aloittaa.

Jos haluaa pitää rahastosijoittamisen riskit matalana, yksi vaihtoehto on esimerkiksi korkorahastoja tai korkosijoituksia painottavia rahastoja. Jos taas tavoittelee korkeampia tuottoja ja on valmis ottamaan rahoilleen korkeampaa riskiä, kannattaa miettiä osakerahastoja sekä osakesijoituksia painottavia rahastoja.

Lisäksi sijoitusaika vaikuttaa siihen, minkälainen rahasto kannattaa valita. Aloittelevan sijoittajan kannattaa miettiä, kuinka pitkälle aikavälille haluaa sijoittaa. Jos sijoitusaika on lyhyt, esimerkiksi 1-5 vuotta, saattaa matalariskinen rahasto olla parempi vaihtoehto. Näin sijoittaja voi olla huolettomammin, että varat ovat yhä nostettavissa sijoitusajan päätyttyä. Korkeariskiset rahastot ovat usein ajallisen hajautuksen takia parempi vaihtoehto pidemmän aikavälin sijoittamiseen, esimerkiksi kymmeniä vuosia kestäviin sijoituksiin.

Miten valitsen sopivan rahaston?

Rahastoja on olemassa hyvin monenlaisia. Itselle sopivan rahaston valintaan vaikuttavat omat kiinnostuksen kohteet, riskinsietokyky sekä se, haluaako käyttää aikaa rahaston aktiivisempaan seurantaan vai ei. Näiden tietojen avulla voi jo rajata vaihtoehtojen määrää ja löytää helpommin etsimänsä rahaston.

Lue myös, kuinka ymmärrät paremmin rahastoja tutustumalla sijoittamisen tunnuslukuihin.

Pankit ja rahoituslaitokset

POP PankkiAktiaResurs BankAvidaBigbankNordax BankKaarnaTF BankBalanziaFellow FinanceBraBankInstabankFixuraKomplett BankmyLenderLaina.fi - KertalainaLainaamoRisicum - KertalainaCredigoHalino

Aktiivinen vai passiivinen rahasto

Aktiivisella rahastolla on oma salkunhoitaja, joka tekee aktiivisesti sijoituspäätöksiä rahaston hyväksi. Rahasto-osuuden omistajat maksavat salkunhoitajalle “palkkaa” hallinnointipalkkioiden muodossa. Näin ollen aktiivisilla rahastoilla on passiivisia rahastoja suuremmat hallinnointikulut.

Passiivisissa rahastoissa taas salkunhoitaja ei seuraa rahastoa aktiivisesti eikä tee aktiivisia sijoituspäätöksiä. Rahaston seuraaminen jää siis enemmän sijoittajan omalle vastuulle. Näin ollen passiivisten rahastojen hallinnointikulut ovat aktiivista rahastoa pienemmät.

Aktiivinen rahasto voi sopia paremmin henkilölle, joka haluaa maksaa salkunhoitajalle rahastosta huolehtimisesta. Rahaston aktiivinen hallinnointi ja salkunhoitajan ammattitaito saattaa näkyä parempina tuottoina passiivisiin rahastoihin verrattuna. Suuret hallinnointipalkkiot voivat kuitenkin syödä saatua tuottoa.

Passiivinen rahasto voi sopiva paremmin henkilölle, joka haluaa itse seurata rahastoaan eikä halua maksaa suuria hallinnointipalkkioita.

Kilpailutettuja lainoja

lainatarjous

Tämän verran olemme kilpailuttaneet asiakkaidemme lainahakemuksia viimeisen 30 päivän aikana.

Erilaiset rahastotyypit

Alla on esiteltynä erilaisia rahastoja sekä niiden eroja. Samalla tulevat tutuksi monet rahastosijoittamiseen liittyvät termit. 

Osakerahasto

Osakerahasto sijoittaa nimensä mukaisesti pelkästään osakkeisiin. Osakerahasto voi koostua esimerkiksi tietyn maantieteellisen alueen osakkeista (esim. Suomen tai Aasian alue) tai tietyn toimialan osakkeista (esim. teknologia tai terveydenhoito). 

  • Indeksirahasto on passiivinen osakerahasto, joka seuraa indeksiä (esimerkiksi Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita tai Pohjois-Amerikan suurimpia pörssilistattuja yrityksiä). Eri yhtiöiden osakkeiden painotus indeksirahastossa määräytyy niiden kulloisenkin markkina-arvon mukaan. Indeksirahaston tuotto mukailee markkinan keskimääräistä tuottoa.
  • ETF-rahasto on yleensä passiivinen osakerahasto. Se on pörssinoteerattu indeksirahasto, eli sitä voi ostaa ja myydä pörssissä samaan tapaan kuin osakkeita. Kirjaimet “ETF” ovat lyhenne sanoista Exchange Traded Fund.

Korkorahasto

Korkorahasto koostuu erilaisista korkosijoituksista eli korkoa tuottavista arvopapereista. Näitä ovat esimerkiksi yrityslainat ja joukkovelkakirjat. Pienemmän riskin korkorahastot tuottavat lähes saman verran kuin pankkitalletukset. Suuremman riskitason korkorahastoilla voi olla huomattavasti korkeampiakin tuotto-odotuksia.

Yhdistelmärahasto

Yhdistelmärahasto sisältää sekä korko- että osakesijoituksia. Näiden painotus vaihtelee muun muassa sen mukaan, millainen yhdistelmärahasto on kyseessä. Matalariskisempi yhdistelmärahasto sisältää lähtökohtaisesti enemmän korkosijoituksia ja korkeariskisempi enemmän osakkeita.

Rahastojen rahasto

Rahasto voi myös pitää sisällään useita rahastoja. Tällaista eri rahastoja sisältävää rahastoa on kutsutaan rahastojen rahastoksi. Näin ollen rahastojen rahastossa ei ole suoria korko- tai osakesijoituksia.

Erikoissijoitusrahastot

Erikoissijoitusrahastoja on olemassa monenlaisia. Niille yhteistä on se, että ne saavat poiketa sijoitusrahastolain sijoitusrajoituksista esimerkiksi sisältämällä pienemmän määrän sijoituskohteita, mikä kasvattaa sijoitusten riskiä.

  • Vipurahastot ovat korkean riskitason erikoissijoitusrahastoja. Ne tavoittelevat keskimääräistä osaketuottoa korkeampaa tuottoa käyttämällä vipuna johdannaisia. Johdannaisten avulla pyritään myös suojaamaan sijoitussalkkua.
  • Metsärahastot ovat erikoissijoitusrahastoja, jotka sijoittavat metsäkiinteistöihin. Niiden tuotto koostuu esimerkiksi puun myynnistä ja puuston arvonnoususta. Metsärahasto sopii sijoittajalle, joka on kiinnostunut metsään sijoittamisesta.
  • Kiinteistörahasto ja asuntorahasto sopivat kiinteistösijoittamisesta kiinnostuneille. Näissä erikoissijoitusrahastoissa tuottoa muodostavat esimerkiksi asuntojen ja liikekiinteistöjen vuokratulot. 
  • Hedge-rahasto on absoluuttisen tuottotavoitteen erikoissijoitusrahasto. Se siis pyrkii jatkuvasti kasvattamaan arvoaan – myös silloin, kun markkina laskee. Hedge fund tarkoittaa suomeksi “suojarahastoa”.

Lue myös, kuinka voit löytää vastuullisen rahaston.

Miten aloitan rahastosijoittamisen?

Rahastosijoittamisen voi aloittaa esimerkiksi omassa pankissa tai välityspalvelun kautta. Useat Suomessa toimivat pankit tarjoavat asiakkailleen sijoituspalveluita, joten oma pankki voi olla helppo valinta. Lisäksi on olemassa muita palveluntarjoajia, jotka keskittyvät sijoitustuotteiden myyntiin. Vaihtoehtoihin kannattaa tutustua rauhassa ennen sijoittamisen aloittamista. 

Korkoa korolle -ilmiön vuoksi sijoittaja hyötyy tuotoista sitä enemmän, mitä aiemmin hän aloittaa sijoittamisen. Rahastoa voi ostaa pienilläkin summilla kerrallaan – jopa 10 eurolla kuukaudessa. Varsinaisia summia tärkeämpää on kuitenkin rahastosijoittamisen aloittaminen.

Tutustu myös, kuinka sijoitusstrategia vaikuttaa sijoitustilin valintaan. Kumpi kannattaa valita arvo-osuustili vai osakesäästötili?

Vertaile sijoitussovelluksia

Vertaile sijoitussovelluksia

Vertaile ja löydä itsellesi paras sijoitussovellus rahastosijoittamiseen

Vertaile »