Rahastosijoittaminen – opas aloittelijalle

Rahasto on sijoitustuote, joka koostuu esimerkiksi eri osakkeista tai korkosijoituksista. Nämä rahaston sisältämät sijoitukset tuovat rahastolle tuottoja, kuten korkoja tai osinkoja. Kun sijoittaja ostaa rahastoa, hän saa rahasto-osuuden lisäksi myös oikeuden kyseisen rahaston tuottoihin.

Rahastossa sijoittajan varat on hajautettu rahaston sisältämiin sijoituksiin. Sijoitusrahastoja on olemassa monenlaisia, ja jotkut niistä sopivat aloittelevalle tai tietynlaisista sijoituskohteista kiinnostuneelle sijoittajalle muita paremmin. Tässä oppaassa esittelemme erilaisia rahastotyyppejä, jotta sijoittajaksi alkaminen ja omien rahastojen valitseminen olisi helpompaa.

Aktiivisella rahastolla on oma salkunhoitaja, joka tekee aktiivisesti sijoituspäätöksiä rahaston hyväksi. Rahasto-osuuden omistajat maksavat salkunhoitajalle “palkkaa” hallinnointipalkkioiden muodossa. Näin ollen aktiivisilla rahastoilla on passiivisia rahastoja suuremmat hallinnointikulut.

Passiivisissa rahastoissa taas salkunhoitaja ei seuraa rahastoa aktiivisesti eikä tee aktiivisia sijoituspäätöksiä. Rahaston seuraaminen jää siis enemmän sijoittajan omalle vastuulle. Näin ollen passiivisten rahastojen hallinnointikulut ovat aktiivista rahastoa pienemmät.

Aktiivinen rahasto voi sopia paremmin henkilölle, joka haluaa maksaa salkunhoitajalle rahastosta huolehtimisesta. Rahaston aktiivinen hallinnointi ja salkunhoitajan ammattitaito saattaa näkyä parempina tuottoina passiivisiin rahastoihin verrattuna. Suuret hallinnointipalkkiot voivat kuitenkin syödä saatua tuottoa.

Passiivinen rahasto voi sopiva paremmin henkilölle, joka haluaa itse seurata rahastoaan eikä halua maksaa suuria hallinnointipalkkioita.

Alla on esiteltynä erilaisia rahastoja sekä niiden eroja. Samalla tulevat tutuksi monet rahastosijoittamiseen liittyvät termit. 

Osakerahasto

Osakerahasto sijoittaa nimensä mukaisesti pelkästään osakkeisiin. Osakerahasto voi koostua esimerkiksi tietyn maantieteellisen alueen osakkeista (esim. Suomen tai Aasian alue) tai tietyn toimialan osakkeista (esim. teknologia tai terveydenhoito). 

• Indeksirahasto on passiivinen osakerahasto, joka seuraa indeksiä (esimerkiksi Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita tai Pohjois-Amerikan suurimpia pörssilistattuja yrityksiä). Eri yhtiöiden osakkeiden painotus indeksirahastossa määräytyy niiden kulloisenkin markkina-arvon mukaan. Indeksirahaston tuotto mukailee markkinan keskimääräistä tuottoa.
• ETF-rahasto on yleensä passiivinen osakerahasto. Se on pörssinoteerattu indeksirahasto, eli sitä voi ostaa ja myydä pörssissä samaan tapaan kuin osakkeita. Kirjaimet “ETF” ovat lyhenne sanoista Exchange Traded Fund.

Korkorahasto

Korkorahasto koostuu erilaisista korkosijoituksista eli korkoa tuottavista arvopapereista. Näitä ovat esimerkiksi yrityslainat ja joukkovelkakirjat. Pienemmän riskin korkorahastot tuottavat lähes saman verran kuin pankkitalletukset. Suuremman riskitason korkorahastoilla voi olla huomattavasti korkeampiakin tuotto-odotuksia.

Yhdistelmärahasto

Yhdistelmärahasto sisältää sekä korko- että osakesijoituksia. Näiden painotus vaihtelee muun muassa sen mukaan, millainen yhdistelmärahasto on kyseessä. Matalariskisempi yhdistelmärahasto sisältää lähtökohtaisesti enemmän korkosijoituksia ja korkeariskisempi enemmän osakkeita.

Rahastojen rahasto

Rahasto voi myös pitää sisällään useita rahastoja. Tällaista eri rahastoja sisältävää rahastoa on kutsutaan rahastojen rahastoksi. Näin ollen rahastojen rahastossa ei ole suoria korko- tai osakesijoituksia.

Erikoissijoitusrahastot

Erikoissijoitusrahastoja on olemassa monenlaisia. Niille yhteistä on se, että ne saavat poiketa sijoitusrahastolain sijoitusrajoituksista esimerkiksi sisältämällä pienemmän määrän sijoituskohteita, mikä kasvattaa sijoitusten riskiä.

• Vipurahastot ovat korkean riskitason erikoissijoitusrahastoja. Ne tavoittelevat keskimääräistä osaketuottoa korkeampaa tuottoa käyttämällä vipuna johdannaisia. Johdannaisten avulla pyritään myös suojaamaan sijoitussalkkua.
• Metsärahastot ovat erikoissijoitusrahastoja, jotka sijoittavat metsäkiinteistöihin. Niiden tuotto koostuu esimerkiksi puun myynnistä ja puuston arvonnoususta. Metsärahasto sopii sijoittajalle, joka on kiinnostunut metsään sijoittamisesta.
• Kiinteistörahasto ja asuntorahasto sopivat kiinteistösijoittamisesta kiinnostuneille. Näissä erikoissijoitusrahastoissa tuottoa muodostavat esimerkiksi asuntojen ja liikekiinteistöjen vuokratulot. 
• Hedge-rahasto on absoluuttisen tuottotavoitteen erikoissijoitusrahasto. Se siis pyrkii jatkuvasti kasvattamaan arvoaan – myös silloin, kun markkina laskee. Hedge fund tarkoittaa suomeksi “suojarahastoa”.

Lue myös, kuinka voit löytää vastuullisen rahaston.

Rahastosijoittamisen voi aloittaa esimerkiksi omassa pankissa tai välityspalvelun kautta. Useat Suomessa toimivat pankit tarjoavat asiakkailleen sijoituspalveluita, joten oma pankki voi olla helppo valinta. Lisäksi on olemassa muita palveluntarjoajia, jotka keskittyvät sijoitustuotteiden myyntiin. Vaihtoehtoihin kannattaa tutustua rauhassa ennen sijoittamisen aloittamista. 

Korkoa korolle -ilmiön vuoksi sijoittaja hyötyy tuotoista sitä enemmän, mitä aiemmin hän aloittaa sijoittamisen. Rahastoa voi ostaa pienilläkin summilla kerrallaan – jopa 10 eurolla kuukaudessa. Varsinaisia summia tärkeämpää on kuitenkin rahastosijoittamisen aloittaminen.

Tutustu myös, kuinka sijoitusstrategia vaikuttaa sijoitustilin valintaan. Kumpi kannattaa valita arvo-osuustili vai osakesäästötili?