PSD3 ja FIDA tuovat muutoksia maksamiseen
Takaisin blogiin
# Ajankohtaista

Päivitetty:

Kirjoittaja Eero

Kirjoittaja:

Eero Jauhiainen

Sisältövastaava Sere

Laatuvarmistettu:

Sere Hanski

Laatuvarmistettu

PSD3 ja FIDA tuovat muutoksia maksamiseen

Uusi maksupalveludirektiivi ja rahoitusdatan käyttökehys ovat valmisteilla Euroopan komissiossa. Muutosten tavoitteena on parantaa kuluttajien turvallisuutta ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia maksupalvelujen tarjoajille.

Euroopan komissio teki kesällä 2023 ehdotuksen uudesta PSD3-maksupalveludirektiivistä sekä rahoitusdatan käyttökehyksestä eli FIDA:sta. Uudistusten tavoitteena on mukauttaa finanssialan toimintaa muuttuneeseen toimintaympäristöön sekä kehittää avointa rahoitusjärjestelmää.

  • usp item
    Kilpailuta laina 60 000 € asti
  • usp item
    Vakuutusetu asiakkaillemme
  • usp item
    100 % asiakkaan puolella
  • usp item
    100 % suomalainen palvelu
4,6
Perustuu 530 arvosteluun.
powered by

Mikä on PSD3?

PSD3 (Payment Services Directive) on euroopan komission laatima kolmas maksupalveludirektiivi, jonka tarkoituksena on nykyaikaistaa edellistä Suomessa vuonna 2019 voimaan tullutta PSD2-direktiiviä.

Käytännössä uudistusten tarkoituksena on mukauttaa maksupalveluita viime vuosien aikana muuttuneeseen toimintaympäristöön. PSD3:n tarkoituksena on siis mahdollistaa se, että kuluttajat voivat jatkossakin suorittaa sähköisiä maksuja turvallisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

PSD3:n vaikutukset kuluttajiin

  • Turvallisemmat ostokokemukset
  • Tiukemmat säännöt asiakkaiden maksuihin ja tilitietoihin pääsyyn
  • Vahvistaa kuluttajien oikeuksia ja henkilötietojen suojaa
  • Lisää kilpailua maksualalla, mikä voi tarjota kuluttajille entistä parempia tuotteita ja palveluita

Aiemmasta maksupalveludirektiivistä poiketen PSD3 on jaettu kahteen osaan ja siksi samalla on tarkoitus vahvistaa myös maksupalveluasetus PSR (Payment Services Regulation). Siinä missä PSD3 keskittyy ennen kaikkea palveluntarjoajien toimilupien myöntämiseen ja toimintaan, on PSR:n tarkoituksena puolestaan määrittää suurin osa pankkien vastuulle kuuluvia yksityiskohtia.

PSD3:n ja PSR:n vaikutukset pankkeihin

  • Tekee pankkitoiminnasta avoimempaa
  • Tiukemmat vaatimukset parantaa teknisiä ratkaisuja
  • Kovemmat sanktiot noudattamatta jättämisestä

Tällä hetkellä voimassa oleva PSD2-maksupalveludirektiivi on jo osaltaan parantanut maksupalvelujen turvallisuutta. PSD3:n ja PSR:n tavoitteina onkin jatkaa tätä kehitystä. Samalla uudella maksupalveludirektiivillä pyritään kehittämään avointa pankkitoimintaa (Open Banking) sekä suoraviivaistamaan EU:n maksumarkkinoita.

Vertailussamme mukana olevat lainanantajat:

Pop PankkiResurs BankAktia - logoBank NorwegianNordax Bank logoAvidaKaarnaTF Bank logoBrocc logoAlisa PankkiLea bankInstabankSweepBank logoFixura logoMorrow Bank logoBondora logoCredigoHalino logoSvea Bank - logoremember logoSaldo

Digihuijaukset lisääntyvät – auttaako uusi maksupalveludirektiivi?

Koska maksupalveludirektiivin tarkoituksena on kehittää nykyaikaisen maksamisen turvallisuutta, se säätelee myös huijausten torjuntaa.

Vaikka voimassa oleva PSD2-direktiivi on onnistunut ehkäisemään digitaaliseen maksamiseen liittyviä maksupetoksia, on digihuijausten määrä silti lisääntynyt valtavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla, kun huijauksia onnistutaan ehkäisemään selvästi aiempaa enemmän, päätyy rikollisille silti aiempaa enemmän kuluttajien rahaa.

Suomalaisiin kuluttajiin kohdistuneiden digihuijausten määrä

VuosiYritettyjen huijausten kokonaissumma (euroa)Pysäytettyjen ja palautettujen varojen summa (euroa)Huijareille menetetty rahamäärä (euroa)
202246,5 miljoonaa14,1 miljoonaa32,4 miljoonaa
202376,9 miljoonaa32,7 miljoonaa44,2 miljoonaa

Taulukko perustuu Finanssiala ry:n pankeilta keräämiin tietoihin (Taulukossa pankkien tietoon tulleet huijaukset. Suuri osa kaikista huijauksista ei kuitenkaan tule pankkien tietoon, minkä vuoksi huijausten todellinen määrä voi olla jopa moninkertainen)

Pankit siis onnistuivat viime vuonna estämään ja palauttamaan maksuja peräti 132 % edellisvuotta enemmän. Silti suomalaiset menettivät verkkorikollisille 36 % enemmän rahaa vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna.

Lisääntyneiden huijausten vuoksi PSD3-maksupalveludirektiivin uudistus asettaa pankeille entistä kovempia vaatimuksia parantaa kuluttajien turvallisuutta.

Mikä on rahoitusdatan käyttökehys FIDA?

Samaan aikaan PSD3 ja PSR maksupalvelupaketin kanssa Euroopan komissio julkaisi myös Open finance -asetusehdotuksen eli FIDA:n (Framework for Financial Data Access). Suomessa FIDA on nimetty rahoitusdatan käyttökehykseksi ja sen tarkoituksena on helpottaa finanssidatan jakamista. Samalla se laajentaisi avoimen pankkitoiminnan (Open Banking) avoimen rahoitusjärjestelmän (Open Finance) aikakauteen.

Käytännössä FIDA:n myötä rahoitusalalla siirryttäisiin entistä laajempaan datan jakamiseen. Sen tavoitteena on nopeuttaa avoimen rahoituksen kehittämistä sekä dataan perustuvien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja vauhdittaa siten myös finanssialan digitaalista muutosta.

Yhdellä hakemuksella lukuisia lainatarjouksia!

Datan jakamisen toivotaan luovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia

FIDA:n mukanaan tuoman helpomman ja nopeamman datan jakamisen uskotaan avaavan väyliä uusille ja innovatiivisille yrityksille. Samalla helpommin saatavilla olevan datan myötä myös yhtiöiden toiminta voi helpottua, kun ne pystyvät tarjoamaan lisäpalveluja ja palvelemaan asiakkaitaan laajemmin.

FIDA:n tavoitteet

  • Edistää kilpailua ja innovaatioita
  • Kehittää rahoitus- ja vakuutustuotteita
  • Parantaa palveluiden saatavuutta
  • Tehostaa liiketoimintaa yhtiöiden välillä

Huomionarvoista on kuitenkin se, että PSD3:n tapaan myös FIDA-asetus on vasta valmisteilla ja sen todelliset vaikutukset finanssialaan ovat siten toistaiseksi vain spekulaatiota. Pelkkä finanssidatan helpompi jakaminen ei suoraan tuota uusia palveluita tai innovaatioita, vaan se luo ainoastaan teoreettiset puitteet uusille liiketoimintamalleille.

Miten FIDA vaikuttaa tavalliseen kuluttajaan?

FIDA:ssa huolta voi herättää nimenomaan kuluttajien finanssidatan jakaminen. Rahoitusdatan käyttökehyksen esityksen mukaan dataa kuitenkin jaettaisiin vain asiakkaan pyynnöstä. Lisäksi datan jakamisen on tarkoitus tapahtua vain rekisteröityjen toimijoiden välillä, joilla on siihen toimilupa.

FIDA:lla voi silti teoriassa olla positiivisia vaikutuksia kuluttajille tarjottaviin palveluihin. Kun datan jakamisen ansiosta yhtiöiden on saatavilla entistä enemmän asiakastietoja, voivat asiakkaille tarjottavat palvelut uudistuksen jälkeen olla yksilöllisempiä.

Mitään varmaa FIDA:n mahdollisista vaikutuksista kuluttajiin on kuitenkin toistaiseksi vielä mahdoton sanoa. Ei ole mitään takeita siitä, että uudistusten palveluita kehittävät tavoitteet todella toteutuvat sellaisenaan.

Pankeille FIDA on valtava haaste

Rahoitusdatan käyttökehyksen myötä finanssialan laitokset joutuvat miettimään palvelutarjontaansa sekä sen laajuutta, koska FIDA tulee väistämättä aiheuttamaan pankeille lisäkustannuksia. On myös mahdollista, että uudistuksen myötä jotkin palvelut eivät välttämättä ole pankeille enää taloudellisesti kannattavia.

Esityksen mukaan finanssidatan jakaminen olisi myös ilmaista, mikä luonnollisesti olisi pankkien näkökulmasta epäedullista. Tällä hetkellä muutossuunnitelmat asettavatkin pankit lähinnä maksajan asemaan. Toisaalta rahoitusdatan jakaminen voi avata pankeille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä voi osaltaan tasoittaa uudistuksista pankeille koituvia ongelmia.

Muutosten voimaantuloa saadaan vielä odottaa

Euroopan komissio teki ehdotuksen PSD3:sta ja FIDA:sta vasta kesäkuussa 2023, joten lainsäädäntöprosessi on vasta aluillaan. Lisäksi uudistusten lopulliseen muotoon voi vielä tulla muutoksia ennen niiden voimaantuloa.

Uudistuksissa huolta herättävät erityisesti maksupalvelujen tarjoajien asiakkaiden sekä yritysten liikesalaisuuksien tietosuoja. Lisäksi nykymuotoisten uudistusehdotusten mukaan pankkien rooli voisi olla epäedullinen, minkä vuoksi ne voivat vielä pyrkiä vaikuttamaan niiden yksityiskohtiin.

Muutoksia ei siis ole tulossa vielä ainakaan muutamaan vuoteen. Joidenkin arvioiden mukaan PSD3 ja FIDA voisivat tulla voimaan vuosien 2026 ja 2027 aikana.

Lähteet: Finanssiala ry, Nordea, Helsinki Fintech Farm

Kirjoittaja Eero

Kirjoittaja

Eero Jauhiainen

Eero on kirjoittamiseen intohimoisesti suhtautuva yhteiskuntatieteiden kandidaatti sekä journalistiikan ja viestinnän maisteriopiskelija. Aiemmin hän on opiskellut myös käsikirjoittamista sekä suorittanut luovan kirjoittamisen aineopintoja. Into monipuoliseen tekstin tuottamiseen näkyy siis opintovalinnoissa, mutta myös työelämässä, jossa hän on toiminut sekä toimittajana että sisällöntuottajana. Talousalan ilmiöihin ja rahoitusalaan keskittyvää sisältöä Eero on tuottanut säännöllisesti vuodesta 2021 lähtien.

Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että kirjoittamamme sisältö on laadukasta, ajankohtaista ja mielenkiintoista. Kaikki sisältömme pohjaa itsenäisyyteen ja objektiivisuuteen sekä asiantuntijuuteen. Ammattitaitoisten sisällöntuottajiemme lisäksi Sortterin sisältövastaava, finanssialan ammattilaiset ja markkinointitiimi tarkistavat sisällöt säännöllisesti.

Takaisin blogiin