Hallituksen päätökset vaikuttavat merkittävästi kuluttajien talouteen – listasimme tärkeimmät

Hallituksen päätösten keskeiset tavoitteet

Hallituksen päätökssillä pyritään aina vaikuttamaan kansalaisten ja koko Suomen talouteen positiivisella tavalla, mutta luonnollisesti yleisessä keskustelussa niihin kohdistuu usein rajuakin kritiikkiä. Vuonna 2023 valitun Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja turvata hyvinvointiyhteiskunta.

Julkisen talouden vahvistaminen

Orpon hallitus on asettanut tavoitteekseen vahvistaa julkista taloutta merkittävästi. Tämä saavutetaan sopeutustoimilla, joihin sisältyy eri sektoreiden säästöjä sekä veroratkaisuja. Tavoitteena on saavuttaa yhteensä noin 6 miljardin euron parannus julkisen talouden tasapainoon vuoteen 2027 mennessä.

Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen

Hallituksen toimenpiteet pyrkivät turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaan. Hallitus haluaa varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on pääsy laadukkaisiin peruspalveluihin.

Työllisyyden, turvallisuuden ja osaamisen edistäminen

Hallitus panostaa myös työllisyyteen, turvallisuuteen ja osaamiseen, jotka ovat keskeisiä hyvinvoinnin edellytyksiä. Konkreettisina toimenpiteinä ovat muun muassa perusopetuksen rahoituksen lisääminen ja T&K-investointien (tutkimus ja kehitys) kasvattaminen. Näillä toimilla pyritään vahvistamaan Suomen kilpailukykyä ja varmistamaan, että työvoima vastaa tulevaisuuden tarpeita.

Talouden sopeutustoimet ja säästöt

Julkisen talouden sopeutustoimet sisältävät säästöjä useilla eri sektoreilla. Näihin kuuluu valtion henkilöstömäärän vähentäminen ja hallintomenojen leikkaukset. Lisäksi hyvinvointialueiden palveluvelvoitteita kevennetään, mikä vaikuttaa esimerkiksi hoivapalvelujen järjestämiseen. Nämä toimet ovat välttämättömiä julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi.

Veroratkaisut

Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on parantaa kotitalouksien ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Uusina veroratkaisuina yleistä arvonlisäverokantaa ja vakuutusmaksuveroa korotetaan. Näillä toimilla pyritään kasvattamaan valtion verotuloja noin 1,4 miljardilla eurolla. Samalla pyritään varmistamaan, että verotus on oikeudenmukaista ja kohdistuu tasapuolisesti eri tuloluokkiin.

Investointien ja koulutuksen tukeminen

Hallitus ei ole tehnyt muutoksia investointiohjelmaan, joka tukee talouskasvua. Koulutukseen panostetaan muun muassa lisäämällä perusopetuksen rahoitusta ja T&K-investointeja. Nämä investoinnit ovat keskeisiä Suomen kilpailukyvyn ja osaamisen kehittämisessä, ja ne auttavat varmistamaan, että Suomi säilyy houkuttelevana paikkana investoinneille ja innovaatioille.

Hallituksen päätösten vaikutukset kuluttajien talouteen

Hallituksen päätösten tavoitteena on vaikuttaa Suomen ja kansalaisten talouteen positiivisesti niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Perinteisesti hallitusten päätöksiä myös kritisoidaan laajasti. 

Positiiviset vaikutukset

Hallituksen päätöksillä on useita positiivisia vaikutuksia kuluttajien talouteen:

• Ostovoiman parantuminen: Veroratkaisut, jotka kohdistuvat työtulovähennyksiin ja työmatkavähennyksiin, pyrkivät parantamaan kotitalouksien ostovoimaa. Kasvavat käytettävissä olevat varat voivat lisätä kulutusta, mikä puolestaan tukee talouskasvua. Järkevä kuluttaminen pitää talouden rattaat pyörimässä ja mikäli oma talous on kunnossa. Ulkopuolinen rahoitus voi tulla kyseeseen, jos kotitaloudessa suunnitellaan remonttia, kesämökin hankintaa tai vaikkapa häiden järjestämistä. Silloin lainojen kilpailuttaminen on tärkeä osa järkevää kuluttamista.
• Koulutuksen ja osaamisen lisääminen: Investoinnit perusopetukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan parantavat pitkällä aikavälillä työvoiman osaamista ja kilpailukykyä. Tämän tavoitteena ovat paremmat työmahdollisuudet ja korkeammat palkat tulevaisuudessa.
• Terveyspalvelujen saatavuus: Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen tarkoittaa, että terveyspalvelut pysyvät kattavina ja laadukkaina, mikä on erityisen tärkeää ikääntyvälle väestölle.

Mahdolliset negatiiviset vaikutukset

Samalla hallituksen päätöksillä on myös joitakin negatiivisia vaikutuksia:

• Kulutuksen verotus: Arvonlisäveron korotus nostaa tuotteiden ja palvelujen hintoja, mikä voi vähentää kuluttajien ostovoimaa lyhyellä aikavälillä. Tämä kohdistuu erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin, joilla suurempi osa tuloista menee välttämättömiin kuluihin. 
• Palvelujen saatavuus: Talouden sopeutustoimet, kuten valtion henkilöstön vähentäminen ja hyvinvointialueiden palveluvelvoitteiden keventäminen, voivat heikentää joidenkin julkisten palvelujen saatavuutta ja laatua. Tämä voi aiheuttaa epätasa-arvoa palveluiden saatavuudessa eri alueilla.
• Asumiskustannukset: Verotuksen kiristäminen vakuutusmaksuveron muodossa heijastuu vakuutusmaksujen nousuna, mikä lisää kotitalouksien asumiskustannuksia.

Vertailu aiemman hallituksen päätöksiin

Edellisen, Sanna Marinin johtaman hallituksen talouspäätökset erosivat merkittävästi Petteri Orpon hallituksen linjauksista. Marinin hallitus keskittyi koronapandemian aiheuttaman talouskriisin hallintaan ja elvytykseen, kun taas Orpon hallitus pyrkii talouden vakauttamiseen ja julkisen talouden sopeuttamiseen pitkällä aikavälillä.

Sanna Marinin hallituksen päätökset

1. Elvytyspaketti ja investoinnit: Marinin hallitus toteutti laajoja elvytyspaketteja pandemian aikana pyrkien elvyttämään taloutta ja tukemaan työllisyyttä. Esimerkiksi Suomen kestävän kasvun ohjelma osana EU:n elpymis- ja palautumistukivälinettä toi Suomeen merkittäviä investointeja, joiden tavoitteena oli tukea talouden toipumista ja kestävää kasvua​.
2. Velanotto ja julkiset menot: Hallitus kasvatti valtion velkaa huomattavasti pandemian aikana kattaakseen kasvaneet menot ja elvytyspaketit. Vuonna 2022 valtionvelan määrän arvioitiin kasvavan noin 145 miljardiin euroon, ja tämä trendi jatkui koko hallituskauden ajan​​. Velkaantumista perusteltiin tarpeella tukea taloutta poikkeuksellisessa kriisissä.
3. Koulutuksen ja sosiaaliturvan parannukset: Marinin hallitus panosti merkittävästi koulutukseen ja sosiaaliturvaan. Peruskoulun rahoitusta lisättiin pysyvästi, ja koulutuspolitiikassa painotettiin erityisesti heikommin koulutettujen työllistymisedellytyksiä​​. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muutti julkisten menojen rakennetta, mikä kevensi kuntien menoja ja nosti valtion menoja.

Petteri Orpon hallituksen päätökset

1. Julkisen talouden sopeutustoimet: Orpon hallitus on asettanut tavoitteekseen vahvistaa julkista taloutta noin 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Tämä sisältää eri sektoreilla merkittäviä säästötoimenpiteitä, kuten valtion henkilöstön vähentämistä ja hallintomenojen leikkauksia. Nämä toimenpiteet eroavat Marinin hallituksen elvytyspolitiikasta, joka lisäsi julkisia menoja velkarahoituksella​​.
2. Veroratkaisut: Orpon hallitus on päättänyt korottaa yleistä arvonlisäverokantaa ja vakuutusmaksuveroa, mikä tähtää verotulojen kasvattamiseen noin 1,4 miljardilla eurolla. Tämä eroaa Marinin hallituksen veropoliittisista linjauksista, jotka keskittyivät enemmän työtulovähennyksiin ja elvytyspakettien rahoitukseen ilman merkittäviä veronkorotuksia​​.
3. Investoinnit ja koulutus: Vaikka Orpon hallitus jatkaa investointeja erityisesti T&K-toimintaan ja koulutukseen, painopiste on enemmän talouden rakenteiden tervehdyttämisessä ja pitkän aikavälin kestävyyden varmistamisessa. Marinin hallituksen kaudella painotus oli enemmän akuutin kriisin hallinnassa ja välittömien elvytysvaikutusten aikaansaamisessa​.

Kuluttajien toiminta vaatii muutosten keskellä aktiivisuutta ja tarkkuutta omaa talouttaan koskien. Luonnollisesti ajankohtaisten asioiden ja päätösten seuraaminen on tärkeää. Kasvavien kustannuksien myötä palveluiden kilpailuttaminen kannattaa. Kotimainen lainavertailupalvelu Sortter auttaa helposti lainojen kilpailuttamisessa. Oman talouden budjetointi auttaa arjen kulujen säästämisessä. Kouluttautuminen ja oman osaaminen on aina suositeltavaa.