Taloustutkimus 2024

Taloustutkimus selvitti lainavertailupalvelu Sortterin toimeksiannosta nyt jo kuudetta vuotta peräkkäin suomalaisten tyytyväisyyttä ja luottamusta pankkipalveluihin. Samalla tutkittiin, kuinka kotitalouksien rahatilanne on muuttunut vuoden takaiseen verrattuna ja mistä menoista suomalaiset tinkivät.

Päivitetty:

Kirjoittaja Joona

Kirjoittaja:

Joona Paakkanen

Laatuvarmistettu

Mikä Taloustutkimus?

Taloustutkimus selvitti lainavertailupalvelu Sortterin toimeksiannosta nyt jo kuudetta vuotta peräkkäin suomalaisten tyytyväisyyttä ja luottamusta pankkipalveluihin. Samalla tutkittiin, kuinka kotitalouksien rahatilanne on muuttunut vuoden takaiseen verrattuna ja mistä menoista suomalaiset tinkivät.

Tutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista ja tulokset on painotettu vastaamaan koko väestöä.Taloustutkimus on toteuttanut lainavertailupalvelu Sortterin toimeksiannosta jo kuudetta vuotta peräkkäin tutkimuksen koskien suomalaisten luottamusta ja tyytyväisyyttä pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vuodesta 2019 lähtien vuosittain toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin myös kotitalouksien rahatilanteessa tapahtuneita muutoksia kuluneen vuoden aikana.  

Taloustutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 5.7.2.2024 välisenä aikana. Määräaikaan mennessä tutkimukseen vastasi hyväksytysti 1 039 suomalaista. 

Tällä sivulla käymme tutkimuksen tulokset teemoittain. Käsittelemme  myös tutkimukseen vastanneiden demografiaa muun muassa iän, sukupuolen, asuinpaikan ja talouden koon mukaan. 

  • usp item
    Kilpailuta laina 60 000 € asti
  • usp item
    Vakuutusetu asiakkaillemme
  • usp item
    100 % asiakkaan puolella ja ilman piilokuluja
  • usp item
    100 % suomalainen palvelu
4,6
Perustuu 470 arvosteluun.
powered by

Taloustutkimus 2024 – vastaajien taustatiedot 

Taloustutkimus 2024 toteutettiin helmikuussa. Tässä osiossa tarkastelemme tutkimuksen vastaajarakennetta seuraavien demografisten tekijöiden perusteella: 

  • Sukupuoli
  • Ikä 
  • Asuinpaikka
  • Talouden koko
  • Talouden elinvaihe
  • Ammatti/asema
  • Bruttotulot kuukaudessa 
  • Koulutus

Vastaajien sukupuolijakauma 

Naiset vastasivat vuoden 2024 Taloustutkimukseen miehiä ahkerammin. Tutkimukseen vastanneista 50 prosenttia ilmoitti sukupuolekseen nainen, kun taas miesten osuus oli 49 prosenttia. 1 prosentti vastaajista ilmoitti sukupuolekseen muun tai ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. 

Vastaajien ikäjakauma  

Taloustutkimuksen vastaajat jaettiin ikäryhmittäin viiteen eri kategoriaan. Suurin vastaajaryhmä oli yli 65-vuotiaat (21 %) ja pienin ryhmä 18-25-vuotiaat (12 %). Neljän muun ikäryhmän prosentuaalinen osuus vaihteli 1617 prosentin välillä. 

Vastaajien talouden koko 

Taloustutkimukseen vastanneista erottuu talouden koon perusteella kaksi ryhmää: 1 henkilön (36 %) ja 2 henkilön (43 %) taloudet. Yli 2 hengen talouksien yhteenlaskettu osuus oli 21 prosenttia. 

Vastaajien asuinpaikkakunta  

Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa. Tämä ilmenee myös Taloustutkimuksessa, johon vastanneista suurin osa asuu suur-Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla (28 %) tai muissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (39 %). Vastaajista 19 prosenttia asuu muissa kaupungeissa ja 13 prosenttia kunnissa/maalaiskunnissa. 

Vastaajien talouden elinvaihe

Naimattomat (39 %) ja naimisissa olevat (37 %) muodostavat selkeän enemmistön tutkimukseen vastanneista. Avoliitossa olevien osuus on 20 prosenttia. Vastaajista 4 prosenttia ei halunnut kertoa talouden elinvaihetta. 

Vastaajien koulutus

Taloustutkimus kiinnosti monipuolisesti eri koulutustaustaisia suomalaisia. Korkeasti koulutettujen yhteenlaskettu osuus vastaajista oli 45 prosenttia, kun taas ammatti- tai opistotasoisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 36 prosenttia. Tutkimukseen vastasi myös lukion tai ylioppilastutkinnon (12 %) tai peruskoulun/kansakoulun (6 %) suorittaneita. 

Vastaajien bruttotulot kuukaudessa

Keskituloiset ovat Suomen suurin tuloluokka. Myös Taloustutkimukseen vastanneiden enemmistö muodostuu 1000-4000 euroa kuukaudessa tienaavista keskituloisista, joiden yhteenlaskettu osuus vastaajista oli 57 prosenttia. 4001-5000 euroa (10 %) tai yli 5 000 (9 %) euroa tienaavien osuus vastaajista oli verrattain suuri. Alle 1 000 euroa kuussa tienaavien osuus oli 14 prosenttia, kun taas 10 prosenttia vastaajista ei halunnut kertoa kuukausittaisia bruttotulojaan. 

Vastaajien ammatti/asema

Eläkeläiset (27 %) ja työntekijät/maanviljelijät (23 %) olivat suurimmat vastaajaryhmät vuoden 2024 Taloustutkimuksessa. Tuloksista voidaan nostaa esille myös muut ylemmät toimihenkilöt, joiden osuus kaikista vastaajista oli peräti 16 prosenttia. Myös koululaisten ja opiskelijoiden osuus (13 %) vastaajista oli verrattain suuri. 

Vastaajien pääpankki

Neljän suuren pankin (Osuuspankki, Nordea, S-Pankki ja Danske Bank) yhteenlaskettu osuus Taloustutkimuksen vastauksista oli 87 prosenttia. Eniten vastaajat käyttivät pääpankkinaan Osuuspankkia, joka keräsi 41 prosentin osuuden kaikista hyväksytyistä vastauksista. Viiden muun vastauksissa esille nousseen pankin (Säästöpankki, Oma SP, Aktia, Pop-Pankki ja Ålandsbanken) yhteenlaskettu osuus oli 13 prosenttia.

Vertailussamme mukana olevat lainanantajat:

Pop PankkiResurs BankAktia - logoBank NorwegianNordax Bank logoBigbankAvidaKaarnaTF Bank logoBrocc logoAlisa PankkiLea bankInstabankSweepBank logoFixura logoMorrow Bank logoBondora logoCredigoHalino logoSvea Bank - logoremember logoSaldo

Kuinka kotitalouksien rahatilanne on muuttunut viime vuoteen verrattuna?

Inflaatio ja korkojen nousu kurittivat kotitalouksia vuonna 2023. Taloustutkimuksessa 2024 selvitettiin, kuinka kotitalouksien rahatilanne on muuttunut edeltävään vuoteen verrattuna. Samalla tutkittiin, mistä menoista kotitaloudet ovat joutuneet tinkimään kuluvan vuoden aikana.  

Tutkimuskysymykset: 

  • Kuinka paljon kotitaloudellesi jää kuukausittain rahaa käyttöön verrattuna vuoden takaiseen? 
  • Kuinka paljon kotitaloudellasi jää kuukausittain käyttöön rahaa välttämättömien menojen jälkeen (mm. asuminen, ruoka, vaatteet, lääkkeet, lainanlyhennykset, sähkö vakuutukset jne.) 
  • Mitä keinoja olet käyttänyt talouden tasapainottamiseksi korkojen ja elinkustannusten nousun hallitsemiseksi viimeisen 12 kuukauden aikana? 
  • Miten uskot kotitaloutesi käytössä olevan rahamäärän kehittyvän seuraavan vuoden aikana? 

Tässä osiossa tutkimuksen tuloksia analysoidaan tutkimusgrafiikan avulla.

Lähes puolet suomalaisista joutuu tinkimään menoissaan

Kuutena vuonna peräkkäin toteutettu Taloustutkimus seuraa suomalaisten rahankäytössä tapahtuvia muutoksia. 

Monille kotitalouksille 2020-luku on tuonut tullessaan taloudellisia haasteita. Koronapandemian, Ukrainan sodan ja sitä seuranneen energiakriisin myötä korot ovat nousseet vauhdilla samoin kuin inflaatio. Omat tulot eivät siten välttämättä riitä samaan kuin ennen. 

Hankala taloustilanne ilmenee myös vuoden 2024 Taloustutkimuksessa. Sen mukaan suomalaiset kotitaloudet jatkavat toista vuotta peräkkäin kulukuurilla, joskin positiivisia signaaleja on havaittavissa.

Pankkien välisessä vertailussa parhaimman arvion saa S-Pankki, joka kerää kilpailijoita paremman arvosanan sähköisten palveluiden toimivuudesta, maksukorttivalikoimasta, säästämisen ja sijoittamisen palveluista, laina- ja rahoitustuotteiden sekä palvelumaksujen hinnoittelun selkeydestä.

Myös Osuuspankki sai viime vuotta paremman kokonaisarvion palveluistaan. Nordean ja Danske Bankin asiakkaat ovat viime vuotta tyytymättömämpiä saamaansa palveluun. Suurimmat erot pankkien välillä muodostuvat pankkipalvelumaksujen hinnoittelusta ja lainatuotteiden kuluista.

Suomalaiset kotitaloudet jatkavat vyön kiristämistä. Monelle suomalaiselle jää kuukausittain vähemmän rahaa käyttöön kuin vuosi sitten, kuten yllä olevat tutkimustulokset osoittavat.

  • Jopa joka neljännelle (42 %) kotitaloudelle jää vähemmän rahaa kuukausittain käyttöön viime vuoteen verrattuna.
  • Vain vajaa viidennes (18 %) arvioi kuukausittaisen rahatilanteensa kohentuneen vuoden kuluessa. 
  • 33 prosentista vastaajista kertoi kuukausittaisen käyttörahan pysyneen samana. 

Vaikka monet kotitaloudet joutuvat yhä säästämään kuluissa, on tilanne verrattain parempi vuoteen 2023 verrattuna. Tuolloin yli puolet (51 %) vastaajista arvioi, että rahaa jää joka kuukausi vähemmän käyttöön kuin edellisvuonna. 

Vuoden 2024 Taloustutkimuksessa 7 prosenttia vastaajista ei halunnut vastata kysymykseen. 

null

Kotitalouden jatkavat säästökuurilla 

Taloustutkimuksessa selvitettiin ikäryhmittäin, kuinka paljon kotitalouksille jää rahaa kuukausittain käyttöön välttämättömien menojen jälkeen. Välttämättömiä menoja ovat muun muassa asumis-, ruoka-, lääke- ja vakuutuskustannukset sekä lainanlyhennykset.

  • 1825-vuotiaat erottuvat tuloksista negatiivisesti: 65 prosentilla jää kuukausittain alle 500 euroa käyttöön pakollisten menojen jälkeen ja vain 4 prosentilla summa on yli 1 000 euroa. Ikäryhmässä on lähtökohtaisesti verrattain paljon pienituloisia opiskelijoita. 
  • 4655-vuotiaat erottuvat toisena ääripäänä. Kyseiseen ikäryhmään kuuluvista joka neljännellä (25 %) kuukausittainen käyttöraha on yli 1 000 euroa pakollisten menojen jälkeen. 35 prosentilla vastaajista jää kuukausittain käyttöön alle 500 euroa. 
  • 3645-vuotiaissa lähes puolella (48 %) kuukausittainen käyttöraha jää alle 500 euron pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta ikäryhmässä on myös verrattain paljon (22 %) vastaajia, joilla kuukausittainen käyttöraha nousee yli 1 000 euron. 
  • Yli 65-vuotiaissa 21 prosentilla jää pakollisten menojen jälkeen rahaa käyttöön yli 1 000 euroa. Alle 1 000 euroa käyttörahaa jää 38 prosentilla. 

Kohonneet asumiskustannukset ja markkinakorkojen nousu näkyvät erityisesti 2635-vuotiaiden, 3645-vuotiaiden ja 4655-vuotiaiden vastauksissa. Näihin ikäryhmiin sisältyy lähtökohtaisesti paljon asuntovelallisia, jotka ovat joutuneet nipistämään ostovoimastaan korkojen nousun myötä 

null

Keinot talouden tasapainottamiseksi 

Kotitaloudet ovat toista vuotta peräkkäin joutuneet kiristämään menoissaan. Taloustutkimuksessa selvitettiin, mitä keinoja suomalaiset ovat käyttäneet talouden tasapainottamiseksi korkojen ja elinkustannusten nousu hallitsemiseksi kuluneen 12 kuukauden aikana.Taloustutkimuksen mukaan jopa yli puolet (54 %) kotitalouksista on joutunut viimeisen 12 kuukauden aikana tinkimään päivittäisissä kustannuksissa, joilla tarkoitetaan esimerkiksi elintarvikkeita, päivittäistavaroita ja lääkkeitä. Esimerkiksi ruoan hinta nousi viime vuonna kuluttajahintaindeksin mukaan 9 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. 

Myös energian kuluttajahintojen nousu näkyy Taloustutkimuksen tuloksissa. Yli kolmasosa ( 34 %) on säästänyt 12 kuukauden aikana energiakustannuksissa, joilla tarkoitetaan esimerkiksi sähköä ja polttoaineita. 

Noin neljännes vastaajista (26 %) on turvautunut olemassa oleviin säästöihin ja noin joka seitsemäs (14 %) on tasapainottanut talouttaan ansio- tai pääomatuloja lisäämällä. 

Kaikkia hintojen nousu ei kosketa. Neljännes vastaajista (25 %) ilmoitti, ettei korkojen tai elinkustannusten nousulla ole ollut vaikutusta talouteen. Noin joka kymmenes (11 %) on sen sijaan tasapainottanut talouttaan kasvattamalla ansiotuloja lisätöillä. 

null

Arvio käytettävissä olevan rahamäärän kehityksestä 

Taloustutkimuksessa selvitettiin, miten kotitaloudet uskovat käytettävissä olevan rahamäärän kehittyvän seuraavan 12 kuukauden aikana. Tuloksista voidaan havaita, että hankalasta taloustilanteesta huolimatta suomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen toiveikkaasti.

  • Vastaajista peräti 62 prosenttia arvioi, että kotitaloudella on seuraavan vuoden aikana enemmän, tai vähintään saman verran käytettävissä kuin tällä hetkellä.
  • 1825-vuotiaat suhtautuvat tulojensa kehitykseen toiveikkaammin kuin yli 65-vuotiaat. 18-25 vuotiasta 26 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 8 prosenttia arvioi käytettävissä olevan rahamäärän kasvavan vuoden kuluessa. 
  • 5665-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista yli puolet uskoo, että käytettävissä oleva rahamäärä pysyy samana seuraavan vuoden aikana. 
  • 3645-vuotiaiden ja 46-55-vuotiaiden kohdalla voidaan havaita keskimääräistä pessimistisempää suhtautumista käytettävissä olevan rahamäärän kehitykseen tulevan vuoden aikana.

null

Suomalaisten luottamus pankkien ja rahoituslaitosten palveluihin

Suomalaiset luottavat tutkitusti rahoitusjärjestelmään. Taloustutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset kotitaloudet arvioivat tyytyväisyyttään ja luottamustaan suurimpien pankkien palveluihin viisiasteisella portaikolla.

Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin vastaamaan rahoitustuotteiden käyttöön ja lainojen vertailuun sekä kilpailuttamiseen liittyviin kysymyksiin.

  • Arvioi asteikolla 1–5 käyttämääsi pankkia tai rahoituslaitosta eri asioiden osalta
  • Minkä arvion annat palveluntarjoajalle kokonaisuudessaan?
  • Vertaatko eri lainanantajien tarjoamia korkoja, kuluja tai muita maksuehtoja, kun olet ottamassa tai harkitset ottavasi seuraavia lainoja tai palveluita?
  • Kuinka paljon olet käyttänyt luottokorttia (ostanut velaksi luotolla), nostanut kulutusluottoja, pikavippejä tai käyttänyt kauppojen osamaksuja viimeisen puolen vuoden aikana?
  • Millä todennäköisyydellä tulet vaihtamaan käyttämäsi pankin tarjoamat palvelut muualle seuraavan vuoden aikana?
  • Sijoitatko osakkeisiin/Sijoitatko rahastoihin – vastannut jompaankumpaan kyllä
  • Kuinka vastuuntuntoisena pidät pankin toimintaa asiakkaitaan kohtaan?
  • Onko sinulla jokin seuraavista rahoitustuotteista käytössä tällä hetkellä?
  • Tiedätkö kuinka paljon maksat korkoja tai kuluja vuodessa käytössäsi olevista rahoitustuotteista?

Vertailussa oli mukana kuusi pankkia, joista Säästöpankki ja POP-Pankki jäävät vertailun ulkopuolelle vastanneiden asiakkaiden alhaisen määrän takia.

Olet voinut nähdä meidät seuraavissa medioissa:

YLE UutisetIlta-SanomatIltalehtiKauppalehtiMtv3 / MTV uutisetHelsingin SanomatTalouselämäMaaseudun TulevaisuusTaloussanomatRadio NovaTaloustaitoKarjalainenIlkka–PohjalainenEtelä-SaimaaUusi SuomiSavon Sanomat

S-Pankkiin luotetaan eniten

Neljän suurimman pankin (Osuuspankki, Nordea, S-Pankki ja Danske Bank) välisessä vertailussa parhaimman kokonaisarvion saa S-Pankki, jota kuluttajat kiittävät erityisesti sähköisten palveluiden toimivuudesta, maksukorttivalikoimasta, palvelun nopeudesta, hinnoittelun selkeydestä ja pankkipalvelumaksujen hinnoittelusta.

Muista vertailussa mukana olleista suurista pankeista Osuuspankki sai tunnustusta erityisesti asiakaspalvelunsa laadusta ja Nordea lainalle tarjottavista lyhennysvapaista ja joustomahdollisuuksista.

Danske Bank menestyi tutkimuksessa muita pankkeja heikommin. Se sai asiakkailtaan kritiikkiä muun muassa asiakaspalvelun laadusta, sähköisten palveluiden toimivuudesta ja pankkipalvelumaksujen hinnoittelusta.

Suurimmat erot eri pankkien välillä olivat pankkipalvelumaksujen hinnoittelussa. S-Pankin asiakkaat arvioivat kyseisen muuttujan arvosanalla 4,24, kun  taas Danske Bankin asiakkaat antoivat pankkinsa hinnoittelun arvosanaksi 2,53.

Henkilökohtaisen palvelun saatavuudessa heikoimmat arvosanat saivat Nordea (2,95) ja Danske Bank (2,92).

null

Kokonaisarvio pankista

S-Pankki sai viidettä kertaa peräkkäin parhaimman kokonaisarvosanan (4,19) pankkien välisessä vertailussa. Peräti 38 prosenttia kyselyyn vastanneista S-Pankin asiakkaista antoi pankilleen arvosanaksi 5.

Myös Osuuspankki keräsi viime vuotta paremman arvosanan (3,95) palveluistaan. Nordean (3,58) ja Danske Bankin (3,47) asiakkaat olivat sen sijaan tyytymättömämpiä pankkinsa palveluihin viime vuoteen verrattuna.

Kuluttajat vertailevat erityisesti asuntolainoja

Lainavertailun suosio on kasvanut viime vuosina. Yhä useampi suomalainen käyttää rahoitustarpeen ilmaantuessa kilpailutuspalveluita löytääkseen lainamarkkinoiden edullisimmat lainat.

Erityisesti asuntolainojen ja kulutusluottojen vertailu on verrattain yleistä. 39 prosenttia tutkimukseen vastanneita kertoo kilpailuttavansa asuntolainat aina, kun taas kulutusluotot vertailee aina noin joka neljäs (28 %).

Pikalainojen vertailu on yleistynyt viime vuodesta. 24 prosenttia vastaajista kertoo kilpailuttavansa pikalainat aina, kun viime vuonna luku oli 17 prosenttia.

Puolet kuluttajista ei ole nostanut lainaa viimeisen puolen vuoden aikana

Luottokorttien, vakuudettomien lainojen ja osamaksusopimusten käyttö on yleistynyt maltillisesti viime vuodesta. Vajaat puolet (49 %) Taloustutkimukseen vastanneista ei  tosin ole käyttänyt edellä mainittuja rahoitustuotteita lainkaan viimeisen puolen aikana.

Vain 4 prosenttia kaikista vastaajista on nostanut kuluneen puolen vuoden aikana 5 001–10 000 euron suuruisen lainan.

Eri pankkien välisessä vertailussa Danske Bankin asiakkaat (24 %) ovat nostaneet eniten 1 001–5 000 euron suuruisia luottoja.  

S-Pankilla on lojaaleimmat asiakkaat

Taloustutkimuksen mukaan S-Pankilta löytyvät vertailun lojaaleimmat asiakkaat. Tutkimukseen vastanneista S-Pankin asiakkaista lähes kolme neljästä (73 %) kertoi pitävänsä pankin vaihtamista toiseen ei lainkaan todennäköisenä. Vertailussa toiseksi parhaiten menestyneen Osuuspankin vastaava luku oli 63 prosenttia.

Danske Bankin lukemat romahtivat viime vuodesta. Vain 37 prosenttia tutkimukseen vastanneista Danske Bankin asiakkaista kertoi pitävänsä pankin vaihtamista ei lainkaan todennäköisenä.

Nordean asiakkaista puolet (50 %) piti pankin vaihtamista ei lainkaan todennäköisenä.

Kuluttajat sijoittavat edelleen ahkerasti

Inflaatio ja korot ovat viime vuosina nakertaneet sijoittamisen suosiota. Siitä huolimatta jopa 57 prosenttia Taloustutkimukseen vastanneista kertoo sijoittavansa osakkeisiin tai rahastoihin.

Erityisesti Danske Bankin asiakkaat ovat innokkaita sijoittajia. Peräti 67 % kyseisen pankin asiakkaista kertoo sijoittavansa osakkeisiin tai rahastoihin.

S-Pankki arvioitiin vastuuntuntoisimmaksi pankiksi

S-Pankki menestyi erinomaisesti myös pankkien vastuuntuntoisuutta koskevissa arvioinneissa. Kyseinen pankki sai vastuuntuntoisuutta koskevaksi arvosanakseen 4,05.

Nordea sai vertailun heikoimman arvosanan, 3,26.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös muita kuin pääasiallista pankkiaan. Mielikuvien perusteella parhaimman arvosanan sai Nordea, jonka kokonaisarvosanaksi muodostui 3,65 muiden pankkien asiakkailta. Osuuspankin arvosana oli mielikuviin perustuvan vertailun heikoin, 3,53.

Rahoitustuotteiden käyttö

Suomalaiset käyttävät ahkerasti luottokorttia. Jopa 67 % prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi käyttävänsä luottokorttia tällä hetkellä. Joka kolmas kuluttaja on puolestaan ottanut asuntolainaa.

Kulutusluottojen, osamaksusopimusten ja autolainojen kysyntä on hienoisessa nousussa viime vuoteen verrattuna.

Eniten luottokortteja omistavat Osuuspankin asiakkaat, joista 86 prosentilla on vähintään yksi luottokortti. S-Pankin asiakkaista yli kolmasosalla ei ole yhtään luottokorttia.  

Asuntolainaa on viimeisen 12 kuukauden aikana nostanut vain noin kymmenesosa tutkimukseen vastanneista.

Suomalaiset tiedostavat yhä paremmin luottojensa kulut

Kuluttajat ovat kiinnostuneita rahoitustuotteiden koroista ja kuluista. Viime vuosina vauhdilla nousseiden markkinakorkojen seurauksena ihmiset kiinnittävät entistä tarkemmin huomiota ottamiensa lainojen kustannuksiin.

Erityisesti asuntolainojen, kulutusluottojen ja osamaksusopimusten kulut tiedostetaan aiempaa paremmin. Luottokorttien kustannukset tiedetään muita rahoitustuotteita heikommin.

Aineistoa on käsitelty seuraavissa lehtijutuissa:

Aamulehti (29.2.2024)

Etelä-Suomen Sanomat (29.2.2024)

Aiemmat julkaisut

Kirjoittaja Joona

Kirjoittaja

Joona Paakkanen

Joona on sisällöntuotannon ammattilainen, joka nauttii laadukkaiden verkkosisältöjen tuottamisesta asiakasviestinnän tarpeisiin. Joonalla on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Savonia-ammattikorkeakoulusta, “pääaineenaan” taloushallinto. Talouden eri ilmiöihin myös koulutuksensa kautta perehtynyt Joona on tuottanut pankki- ja rahoitusalaan liittyviä tekstejä vuodesta 2021 lähtien

Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että kirjoittamamme sisältö on laadukasta, ajankohtaista ja mielenkiintoista. Kaikki sisältömme pohjaa itsenäisyyteen ja objektiivisuuteen sekä asiantuntijuuteen. Ammattitaitoisten sisällöntuottajiemme lisäksi Sortterin sisältövastaava, finanssialan ammattilaiset ja markkinointitiimi tarkistavat sisällöt säännöllisesti.