Talousvuosi 2022 – tärkeimmät tapahtumat pähkinänkuoressa

Vuoden 2021 lopussa odotukset talouden kehityksestä olivat korkealla. Elvyttävän talouspolitiikan ja nousevan rokotuskattavuuden tukemana kansainvälisen talouden arvioitiin elpyvän koronakriisiä edeltäneen kasvu-uran tuntumaan vuoden 2022 loppuun mennessä.  

Miten talous on sitten vuoden aikana kehittynyt? On aika nostaa talouden madonluvut suurennuslasin alle ja tarkastella päättyvän vuoden tärkeimpiä taloustapahtumia.

Koronapandemia jylläsi myös vuonna 2022 

Esimerkiksi Suomen talous toipui nopeasti koronaepidemian aiheuttamasta notkahduksesta – vuonna 2021 maan talous kasvoi jo 3,5 % erityisesti kotimaisen kysynnän vetämänä.

Tietyt toimialat kärsivät silti yhä koronan vaikutuksista. Suomen valtioneuvosto julkaisi keväällä 2022 raportin, jossa arvioitiin epidemian taloudellisia vaikutuksia siitä eniten kärsineisiin toimialoihin: 

• Kulttuuri- ja tapahtuma-ala: Alan toipumista on hidastanut epidemian kehitykseen ja mahdollisiin uusiin rajoitustoimenpiteisiin liittyvä epävarmuus. Myös ongelmat työvoiman saatavuudessa ja yleisön varovaisuus ovat hidastaneet alan toipumista kriisistä. 
• Matkailuala: Ulkomaisesta kysynnästä riippuvien palveluiden elpyminen on ollut hidasta erityisesti Lapissa ja pääkaupunkiseudulla. Matkailukysynnän ennakoidaan palautuvan koronaa edeltävälle tasolle Suomessa aikaisintaan vuonna 2023 ja globaalisti 2024. 
• Kaupan ala: Epidemian hellittäessä ihmisten liikkuminen kivijalkakaupoissa ja ostoskeskuksissa on hiljalleen parantunut. Toisaalta digitalisaatio ja verkkokauppa-alustojen yleistyminen on kiihtynyt entisestään.    

Koronan kuormittaman terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn riittävyys on ollut yksi vuoden puheenaiheista. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvelka on kasvanut merkittävästi ja sen purkaminen voi arvioiden mukaan kestää jopa vuosia. Lisäksi mahdollinen alidiagnosointi lisää kuormitusta myöhemmin. 

Myös sosiaalihuollon palveluvelka on kasvanut. Palvelujärjestelmä ei ole pystynyt vastaamaan ihmisten ongelmiin, jolloin monet apua tarvitsevat ovat jääneet vaille tarvitsemiaan sosiaalipalveluita.

Ennätyksellinen inflaatio nosti hinnat taivaisiin 

Kuluttajia piinannut inflaatio kiihtyi entisestään vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Huipennuksensa hintojen nousuvauhti sai marraskuussa, kun inflaatio kohosi korkeimmilleen 39 vuoteen. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat 9,1 % prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. 

Euroalueella inflaatio alkoi nousta jo vuonna 2021. Ennätyslukemiin kohonneiden kuluttajahintojen taustalta löytyy useita toisiinsa nivoutuvia tekijöitä: 

• Toipuminen koronakriisistä: Maailmantalous on yhä vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Kun taloudet alkoivat vuonna 2021 elpyä koronapandemiasta, energian kysyntä kasvoi niin voimakkaasti, etteivät tuottajat ehtineet vastata kysyntään. Tämä nosti energiahyödykkeiden hintoja ja kiihdytti samalla  myös inflaatiota. 
• Kulutuskäyttäytyminen: Koronakriisin aikana ihmiset ovat käyttäneet ylimääräisiä rahojaan tavaroihin, mikä on aiheuttanut tarjontasokin. Kysyntää on siis ollut enemmän kuin tarjontaa, jolloin raaka-aineiden hinnat ovat alkaneet nousta. 
• Ukrainan sota: Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena energian ja muiden raaka-aineiden sekä esimerkiksi lannoitteiden saatavuus on heikentynyt ja siten nostanut esimerkiksi monien kulutustarvikkeiden hintoja. 

Inflaatio on nostanut esimerkiksi ruoan, sähkön ja polttoaineen hintoja. 

Ilmiön hillitsemiseksi Euroopan keskuspankki EKP on nostanut ohjauskorkoja kesän 2022 jälkeen jo neljästi. Keskuspankkikorkojen nostot puolestaan heijastuvat muihin korkoihin nostaen kuluttajien lainakustannuksia. Asuntolainojen korot ja kulutusluottojen korot ovatkin nousseet merkittävästi vuoden 2022 aikana.

Ukrainan sota muutti maailmaa 

Venäjän helmikuussa aloittama Ukrainan sota on valtava inhimillinen kriisi, joka vaikuttaa suuresti myös talouteen niin Suomessa kuin maailmalla. Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Janet Yellenin marraskuussa antaman lausunnon mukaan sodan päättäminen olisikin paras asia, jota maailmantaloudelle voidaan tehdä. 

Sodan vaikutukset ovat näkyneet taloudessa monin tavoin: 

• Sota on kiihdyttänyt inflaatiota entisestään. Energian ja materiaalien kallistuminen on nostanut valmistuskustannuksia, jolloin yritykset ovat joutuneet nostamaan tuotteidensa hintoja.
• Inflaation kiihtyessä keskuspankit ovat puolestaan nostaneet ohjauskorkoja, mikä vaikuttaa suoraan esimerkiksi asuntovelallisten talouteen. Samalla kuluttajien ostovoima ja yritysten kannattavuus ovat heikentyneet 
• Venäjälle asetettujen talouspakotteiden seurauksena yritysten vienti Venäjälle on vähentynyt tuntuvasti. 
• Talouskasvu on hidastunut maailmanlaajuisesti. Suomen talouskasvua sota heikentää arvioiden mukaan 1–2,5 % vuonna 2022. 

Kuluttajien lompakkoon sodan vaikutukset ovat näkyneet sekä suoraan että välillisesti kuljetus-, lämmitys- ja tuotantokustannusten kautta. Ukraina ja Venäjä ovat myös merkittäviä viljan tuottajia, joten niiden osuuden pienentyessä maailmanmarkkinoilla on ruuan hinta noussut entisestään.

Energiakriisi ja säästötalkoot 

Energiakriisi muutti eurooppalaisten elämää vuonna 2022. Energiamarkkinoiden kuohunta alkoi kuitenkin jo edellisvuoden puolella usean tekijän, kuten maakaasupulan, yhteisvaikutuksesta. 

Venäjän hyökättyä Ukrainaan energian hinnat räjähtivät lopullisesti – ohessa energiahyödykkeiden hintojen muutoksia vuoden kolmannella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan. 

• Tukkusähkön Suomen aluehinta kolminkertaistui vuoden takaiseen hintaan verrattuna.
• Sähköenergian kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 40–60 % vuodentakaisiin hintoihin nähden. 
• Bensiinin ja dieselin hinnat laskivat 6–7 % kesän korkeimmista hinnoista 
• Maakaasun ja kivihiilen verottomat hinnat kallistuivat 3,5-kertaiseksi. 

Energiakriisin myötä eurooppalaiset ovat virittäytyneet energiansäästötalkoisiin. Esimerkiksi Suomessa viranomaiset ovat kehottaneet kansalaisia säästämään energiaa ja varautumaan sähkönkäytön säännöstelyyn tulevana talvena.  

Yhtenä energiansäästötoimenpiteenä on esitetty kiertäviä sähkökatkoja, joiden tarkoituksena on estää koko Suomen pimenemisen aiheuttava sähkönjakelun suurhäiriö. 

Ennätyslukemiin nousseen sähkön hinnan syitä ovat muun muassa: 

• Polttoaineiden hinnat – monissa Euroopan maissa merkittävä osa sähköstä tehdään maakaasulla, jolloin kaasun korkea hinta heijastuu suoraan sähkön hintaan. 
• Päästöoikeuksien kallistuminen – päästömarkkinat kuitenkin puskevat Eurooppaa irti   energian hintoja nostavista fossiilista polttoaineista 
• Säätekijät – kuivuuden vuoksi esimerkiksi ruotsalaisten ja norjalaisten vesivoimaloiden altaat ovat olleet tyhjempiä kuin tavallisesti
• Venäjän aiheuttamat hintariskit

Suomalaisten luottamus talouteen on horjunut 

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen on vuoden 2022 aikana painunut ennätyksellisen alas. Tilastokeskuksen kuukausittain julkaistavan luottamusindikaattorin saldoluvut syys-, loka- ja marraskuussa olivat mittaushistorian 1995-2022 heikoimmat. 

Vuoden takaiseen verrattuna kuluttajien luottamus Suomen talouteen on heikentynyt merkittävästi:

Lähde: Tilastokeskus

• Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta oli vuoden lopussa ennätyksellisen alhaalla. Myös odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta olivat heikot.
• Heikot talousodotukset heijastuivat myös suomalaisten rahankäyttöön – ajankohtaa kestotavaroiden hankintaan pidettiin vuoden lopussa huonona. 
• Kaikesta huolimatta kuluttajat pitivät omaa rahatilannettaan hyvänä ja työttömyyden uhka omalla kohdalla koettiin pieneksi. 
• Lokakuussa 2022 suomalaisten palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3011 euroa. Alin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista tienasi 2149 euroa tai vähemmän. Ylin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 4166 euroa tai enemmän.

Suomalaiset hakivat aktiivisesti lainaa myös vuonna 2022 

Kotimainen lainavertailupalvelu Sortter julkaisee lainojen ja kulutusluottojen hakemiseen sekä pankkien ja rahoituslaitosten luottopäätöksiin liittyvää tilastotietoa vapaaseen käyttöön. 

Julkaistujen tilastojen mukaan vuonna 2022  Sortterin kautta tehtiin luottopäätöksiä yhteensä 124 754 kappaletta marraskuun loppuun mennessä. Iän, tuloluokan ja ammattiryhmän mukaan jaoteltuna lainaa haettiin vuonna 2022 seuraavasti:

Yleisesti ottaen vakuudettomien kulutusluottojen suosio on kasvanut myös kuluvana vuonna. Suomen Pankin tilastojen mukaan touko-heinäkuussa pankeista nostettiin kulutusluottoja 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Suomalaiset ovat myös kiinnostuneita säästämisestä ja talouden hallinnasta. Yksi keino säästää rahaa on lainojen kilpailuttaminen, jonka avulla voit säästää jopa satoja euroja kuukausittain lainakustannuksissa. Lainojen kilpailuttaminen onnistuu vaivattomasti Sortterin maksuttomassa lainavertailupalvelussa. 

Tulevaa vuotta 2023 on vielä vaikeaa ennustaa – voimme vain toivoa parempia aikoja talousrintamalla. Budjetointi ja oman maksuvaran huolellinen tarkastelu ja suunnittelu auttavat tuomaan mielenrauhaa omaan taloustilanteeseen. Lisäksi lainojen kilpailuttaminen on kuitenkin yksi tehokas keino varmistua siitä, ettet maksa lainastasi turhia kuluja.

Kokeile lainojen kilpailuttamista jo tänään ja tee tuntuvia säästöjä!