Näin suomalaisten kulutuskäyttäytyminen ja lainojen kilpailuttaminen ovat muuttuneet

Näin suomalaisten kulutuskäyttäytyminen ja lainojen kilpailuttaminen ovat muuttuneet

Tilastot osoittavat, että aiempaa suurempi osuus menoista kuluu asumiseen, asuntolainoja nostetaan enemmän ja kulutusluottojen määrä on kasvussa.

Tilastokeskuksen Suomi lukuina -sivustolle on koottu mielenkiintoista tietoa Suomesta ja suomalaisista aihealueittain. Sivuston Työ, palkat ja toimeentulo -osiossa käsitellään kotitalouksien laina-asioita: kuinka nostettujen asuntolainojen määrä on kehittynyt ja kuinka paljon asuntolainoja sekä kulutusluottoja on kaiken kaikkiaan myönnetty viime vuosien aikana.

Lainojen nostamiseen liittyvien tilastojen mukaan sekä myönnettyjen asuntolainojen että kulutusluottojen ja muiden lainojen määrä on kasvanut tasaisesti. Tätä selittäviä tekijöitä voi ainakin osittain etsiä saman sivuston kotitalouksien kulutusmenojen muutosta kuvaavasta taulukosta. 

Selkein muutos kotitalouksien kulurakenteessa on tapahtunut siinä, että asumisen kulujen prosentuaalinen osuus on noussut huomattavasti. Onko tässä syy myös siihen, että lainojen kilpailutus ja lainojen nostaminen on aiempaa yleisempää?

  • usp item
    Kilpailuta laina 60 000 € asti
  • usp item
    Vakuutusetu asiakkaillemme
  • usp item
    100 % asiakkaan puolella ja ilman piilokuluja
  • usp item
    100 % suomalainen palvelu
4,6
Perustuu 470 arvosteluun.
powered by

Uusia asuntolainoja nostetaan lähes tuplasti enemmän

Tilastokeskuksen taulukossa kotitalouksien nostamien uusien asuntolainojen määrät esitetään vuosilta 2010–2021. Tällä ajanjaksolla muutos on ollut huomattava: 

  • Vuonna 2010 asuntolainoja nostettiin yhteensä alle 12 miljardin euron edestä, ja vuonna 2021 vastaava summa oli jo noin 22,5 miljardia euroa
  • Vuosittain nostettujen asuntolainojen yhteenlaskettu euromäärä on siis lähes kaksinkertaistunut vähän yli kymmenessä vuodessa.

Samassa taulukossa kuvataan myös asuntolainojen keskikorkoa, joka on kehittynyt lainasummaan nähden juuri vastakkaiseen suuntaan. 

  • Vuonna 2010 keskikorko oli noin 6 prosenttia, ja vuoteen 2021 mennessä se oli laskenut alle 1 prosenttiin
  • On selvää, että asuntolainojen korkojen lasku on yksi tekijä, joka on vaikuttanut kotitalouksien halukkuuteen nostaa asuntolainaa.

Kotitalouksille myönnettyjen lainojen määrä on noussut tasaiseen tahtiin

Tilastokeskus on koonnut Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämät lainat taulukoksi vuosilta 2015–2021. Lainat on jaettu taulukossa kahteen osa-alueeseen:

  1. asuntolainoihin
  2. kulutusluottoihin ja muihin lainoihin

Tässä taulukossa summat kuvaavat lainojen kokonaismäärää kunkin vuoden aikana, ei vain kyseisen vuoden aikana otettuja lainoja.

Tasainen kasvu näkyy niin asuntolainojen kuin kulutusluottojen ja muiden lainojenkin kohdalla. 

  • Vuosina 2015–2021 asuntolainojen määrä on kasvanut 92 miljardista eurosta jopa 107,8 miljardiin euroon.
  • Samalla aikavälillä kulutusluottojen ja muiden lainojen yhteissumma on noussut 30 miljardista eurosta jo 36 miljardiin euroon.

Pankit ja lainanantajat

Pop PankkiResurs BankAktia - logoBank NorwegianNordax Bank logoBigbankAvidaKaarnaTF Bank logoBrocc logoAlisa PankkiLea bankInstabankSweepBank logoFixura logoMorrow Bank logoBondora logoCredigoHalino logoSvea Bank - logoremember logoSaldo

Asumisen osuus kulutusmenoista on kasvanut

Kotitalouksien kulutusmenot on esitetty Tilastokeskuksen taulukossa 40 vuoden aikaväliltä kymmenen vuoden välein, vuodesta 1980 alkaen. Menot on jaettu eri kategorioihin ja ilmoitettu niiden prosenttiosuus kotitalouksien kokonaismenoista. 

Selkeimmin muutosta on havaittavissa asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden kulutusmenojen kohdalla: 

  • Näiden kulujen osuus kotitalouksien kokonaismenoista on noussut alle viidenneksestä (18,6 % vuonna 1980) lähes kolmannekseen (30,6 % vuonna 2020). 
  • Nousu voi selittyä sillä, että asuminen on nykyään suhteessa kalliimpaa kuin ennen, tai toisaalta siihen ehkä halutaan panostaa aiempaa enemmän. 
  • Tällä on varmasti yhteys myös asuntolainojen ja kulutusluottojen nostamiseen, sillä asumiseen liittyvät menot ovat usein suurehkoja kertapanostuksia ja vaativat tyypillisesti lainan ottamista.

Seuraavien kategorioiden osalta kulutusmenot puolestaan ovat laskeneet viimeisten 40 vuoden aikana: 

  • Vuonna 1980 elintarvikkeiden osuus oli 21,3 % kotitalouksien kokonaismenoista, ja vuonna 2020 enää 12,5 %
  • Samoin vaatteisiin ja jalkineisiin käytetty osuus kokonaismenoista on pienentynyt noin puolella: vuonna 1980 luku oli 6,1 % ja vuonna 2020 3,4 %. 
  • Laskeva suunta näkyy myös liikenteeseen käytetyissä menoissa, jotka olivat vuonna 1980 14,4 % ja vuonna 2020 10,4 %. 

Näiden kuluerien pieneminen on todennäköisesti vapauttanut rahaa muuhun – esimerkiksi asumiseen panostamiseen.

Asumismenojen lisäksi kulutusmenot ovat nousseet seuraavissa kategorioissa: 

  • Terveysmenoihin on seurantavuosien aikana alettu käyttää enemmän rahaa. Vuonna 1980 terveysmenot veivät 2,1 % kotitalouksien kulutusmenoista, ja vuoteen 2020 mennessä luku oli jo 5,1 %. 
  • Taulukon kategorian Muut tavarat ja palvelut osuus on myös kasvanut. Vuonna 2020 se vei jo 10,3 % kulutusmenoista, kun se vielä vuonna 1980 oli 7,2 %.

Muut tavarat ja palvelut -kategoriassa kyse on mitä todennäköisimmin menoista, jotka eivät ole välttämättömiä. Kasvu kertonee siis ainakin osittain siitä, että ihmisillä on ollut enemmän varaa ja halua käyttää rahaa asioihin ja palveluihin, joita ilmankin he ehkä pärjäisivät.

Lainojen kilpailuttamisen hyödyt ymmärretään yhä paremmin 

Samalla, kun lainojen ottaminen on lisääntynyt, myös niiden kilpailuttamisesta on tullut yleisempää. Esimerkiksi Sortterin Taloustutkimuksella vuosittain toteuttama tutkimus on osoittanut, että suomalaiset kuluttajat ovat alkaneet vertailla lainoja entistä enemmän viime vuosina. Lainavertailu on lisääntynyt kaikissa lainatuotteissa: asuntolainoissa, kulutusluotoissa ja luottokorteissa. 

Lainan kilpailuttaminen tarkoittaa lainaehtojen ja kulujen, kuten koron ja käsittelymaksujen, keskinäistä vertailua. Vertailu tehdään usealta pankilta ja luotonmyöntäjältä pyydettyjen lainatarjousten välillä. Kilpailuttamisen tarkoituksena on löytää laina, jonka ehdot ovat asiakkaan kannalta edullisimmat. 

Koska lainoja otetaan enemmän, myös niiden tarjonta on koko ajan runsaampaa. Siksi lainojen kilpailuttaminen on erittäin tärkeää: vain kilpailuttamalla voit löytää kymmenistä erilaisista lainoista itsellesi sopivimman vaihtoehdon. 

Lainojen kilpailuttaminen on osa vastuullista taloudenhallintaa, sillä eri pankkien ja rahoituslaitosten välillä lainojen koroissa ja kuluissa voi olla paljonkin vaihtelua. Olemme laskeneet, että kilpailuttamisen ansiosta Sortterin asiakkaat ovat tyypillisesti säästäneet jopa 1644 euroa luottokustannuksissa

Sortter mediassa

YLE UutisetIlta-SanomatIltalehtiKauppalehtiMtv3 / MTV uutisetHelsingin SanomatTalouselämäMaaseudun TulevaisuusTaloussanomatRadio NovaTaloustaitoKarjalainenIlkka–PohjalainenEtelä-SaimaaUusi SuomiSavon Sanomat

Kilpailuta lainat Sortterilla

Sortter kilpailuttaa lainat puolestasi helposti ja luotettavasti. Sinun tarvitsee täyttää vain yksi hakemus, joka välitetään kaikille vertailussa mukana oleville pankeille ja rahoituslaitoksille. Näin kilpailutus onnistuu vain muutamissa minuuteissa ja tarjoukset ovat keskenään täysin vertailukelpoisia. 

Suosittelemme sinulle saamistasi lainatarjouksista edullisinta vaihtoehtoa, mutta jätämme päätöksen sinulle. Palvelumme käyttäjänä sinä päätät, minkä pankin lainatarjouksen hyväksyt – vai päätätkö vielä jäädä harkitsemaan asiaa.

Kun haluat kilpailuttaa lainat, toimi näin:

  1. Tee lainahakemus Sortterin sivuilla. 
  2. Tutustu saamiisi lainatarjouksiin ja valitse sopivin.
  3. Allekirjoita lainasopimus lainanantajan kanssa verkkopankkitunnuksilla.
  4. Laina maksetaan pian tilillesi – jopa samana päivänä.