Asumisen osuus kulutusmenoista on kasvanut
Kotitalouksien kulutusmenot on esitetty Tilastokeskuksen taulukossa 40 vuoden aikaväliltä kymmenen vuoden välein, vuodesta 1980 alkaen. Menot on jaettu eri kategorioihin ja ilmoitettu niiden prosenttiosuus kotitalouksien kokonaismenoista.
Selkeimmin muutosta on havaittavissa asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden kulutusmenojen kohdalla:
- Näiden kulujen osuus kotitalouksien kokonaismenoista on noussut alle viidenneksestä (18,6 % vuonna 1980) lähes kolmannekseen (30,6 % vuonna 2020).
- Nousu voi selittyä sillä, että asuminen on nykyään suhteessa kalliimpaa kuin ennen, tai toisaalta siihen ehkä halutaan panostaa aiempaa enemmän.
- Tällä on varmasti yhteys myös asuntolainojen ja kulutusluottojen nostamiseen, sillä asumiseen liittyvät menot ovat usein suurehkoja kertapanostuksia ja vaativat tyypillisesti lainan ottamista.
Seuraavien kategorioiden osalta kulutusmenot puolestaan ovat laskeneet viimeisten 40 vuoden aikana:
- Vuonna 1980 elintarvikkeiden osuus oli 21,3 % kotitalouksien kokonaismenoista, ja vuonna 2020 enää 12,5 %.
- Samoin vaatteisiin ja jalkineisiin käytetty osuus kokonaismenoista on pienentynyt noin puolella: vuonna 1980 luku oli 6,1 % ja vuonna 2020 3,4 %.
- Laskeva suunta näkyy myös liikenteeseen käytetyissä menoissa, jotka olivat vuonna 1980 14,4 % ja vuonna 2020 10,4 %.
Näiden kuluerien pieneminen on todennäköisesti vapauttanut rahaa muuhun – esimerkiksi asumiseen panostamiseen.
Asumismenojen lisäksi kulutusmenot ovat nousseet seuraavissa kategorioissa:
- Terveysmenoihin on seurantavuosien aikana alettu käyttää enemmän rahaa. Vuonna 1980 terveysmenot veivät 2,1 % kotitalouksien kulutusmenoista, ja vuoteen 2020 mennessä luku oli jo 5,1 %.
- Taulukon kategorian Muut tavarat ja palvelut osuus on myös kasvanut. Vuonna 2020 se vei jo 10,3 % kulutusmenoista, kun se vielä vuonna 1980 oli 7,2 %.
Muut tavarat ja palvelut -kategoriassa kyse on mitä todennäköisimmin menoista, jotka eivät ole välttämättömiä. Kasvu kertonee siis ainakin osittain siitä, että ihmisillä on ollut enemmän varaa ja halua käyttää rahaa asioihin ja palveluihin, joita ilmankin he ehkä pärjäisivät.
Lainojen kilpailuttamisen hyödyt ymmärretään yhä paremmin
Samalla, kun lainojen ottaminen on lisääntynyt, myös niiden kilpailuttamisesta on tullut yleisempää. Esimerkiksi Sortterin Taloustutkimuksella vuosittain toteuttama tutkimus on osoittanut, että suomalaiset kuluttajat ovat alkaneet vertailla lainoja entistä enemmän viime vuosina. Lainavertailu on lisääntynyt kaikissa lainatuotteissa: asuntolainoissa, kulutusluotoissa ja luottokorteissa.
Lainan kilpailuttaminen tarkoittaa lainaehtojen ja kulujen, kuten koron ja käsittelymaksujen, keskinäistä vertailua. Vertailu tehdään usealta pankilta ja luotonmyöntäjältä pyydettyjen lainatarjousten välillä. Kilpailuttamisen tarkoituksena on löytää laina, jonka ehdot ovat asiakkaan kannalta edullisimmat.
Koska lainoja otetaan enemmän, myös niiden tarjonta on koko ajan runsaampaa. Siksi lainojen kilpailuttaminen on erittäin tärkeää: vain kilpailuttamalla voit löytää kymmenistä erilaisista lainoista itsellesi sopivimman vaihtoehdon.
Lainojen kilpailuttaminen on osa vastuullista taloudenhallintaa, sillä eri pankkien ja rahoituslaitosten välillä lainojen koroissa ja kuluissa voi olla paljonkin vaihtelua. Olemme laskeneet, että kilpailuttamisen ansiosta Sortterin asiakkaat ovat tyypillisesti säästäneet jopa 1644 euroa luottokustannuksissa.