Pankkien talous – tiukkaa sääntelyä vai lainaa sinne tänne?

Vuonna 2007 alkanut pankki- ja rahoituskriisi herätti pelon siitä, että rahalaitokset joutuisivat konkurssiaaltoon. Pelon takana oli epäluottamus pankkeihin, sekä niiden maksukyvyn heikkeneminen.  Epäluottamuksen syynä oli esimerkiksi pankkien velkaantuminen ja epäeettiset toimintatavat. Pankit ottivat myös liikaa riskiä myöntämällä lainaa asiakkaille, joiden maksukyky ei ollut riittävällä tasolla.

Epäluottamus aiheutti talouteen epävakautta, joten tilanteeseen oli reagoitava. Pankkien uskottavuuden palauttamiseksi valvontaviranomaiset ja keskuspankit asettivat pankeille tiukkoja vaatimuksia. Toisin sanoen, pankkien sääntelyä alettiin tiukentaa. Sääntelyllä halutaan varmistaa pankkien vakavaraisuus ja se, että niiden toimintakyky pysyy yllä myös talouden laskusuhdanteissa.

Sääntely suojaa sekä pankkeja että asiakkaita

Pankkien toiminnalla on merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja siksi niihin kohdistetaan paljon sääntelyä. Sääntelyllä halutaan varmistaa, että pankit ovat riittävän vakavaraisia. Vakavaraisuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksellä on terve rahoitusrakenne. Terve rahoitusrakenne takaa yrityksen mahdollisuuden selvitä pitkäaikaisesti, myös laskusuhdanteiden ja taantumien aikana.

Sääntelyn tarkoitus on myös suojata asiakasta: esimerkiksi talletussuoja on järjestelmä, joka suojaa pankin asiakkaita siltä varalta, että pankki joutuu vaikeuksiin tai konkurssiin. Se myös takaa talletusten turvallisuuden enimmäismäärän puitteissa ja edistää asiakkaiden luottamusta pankkijärjestelmään.

Sääntelyllä voidaan varmistaa esimerkiksi:

• reilu hinnoittelu
• avoin tiedonanto
• riittävä asiakaspalvelun tarjoaminen. 

Pankkien tiedon- ja avunanto on hyvällä tasolla, mutta kuluttajien on hyvä kantaa oma vastuunsa omassa taloudenpidossaan, esimerkiksi kilpailuttamalla lainat. Lainojen kilpailuttaminen onnistuu kätevästi kotimaisen Sortterin lainavertailupalvelun avulla. Teemme tekee yhteistyötä luotettavien pankkien kanssa ja voit kilpailuttaa lainat palvelumme avulla nopeasti ja kätevästi.

Minkälaista sääntelyä pankkeihin kohdistuu?

Pankkeihin kohdistuu monenlaista sääntelyä, joka vaihtelee maittain ja alueittain. Euroopan unioni on pyrkinyt yhtenäistämään pankkien sääntelyä alueellaan. EU:n pankkisääntelyyn kuuluu muun muassa seuraavat keskeiset elementit:

1. Yhteiset pääomavaatimukset: EU:lla on yhteiset säännöt, jotka määrittävät, kuinka paljon pankkien täytyy pitää omaa pääomaa suhteessa riskipainotettuihin lainoihin ja muihin sijoituksiin. Näillä säännöillä varmistetaan, että pankeilla on riittävästi rahaa käytettävissään.
2. Yhteiset likviditeettivaatimukset: EU:ssa sovelletaan yhteisiä likviditeettivaatimuksia, jotka varmistavat pankkien kyvyn vastata lyhytaikaisiin maksuvelvoitteisiin.
3. Yhteiset riskienhallintastandardit: EU edellyttää pankkeja noudattamaan yhteisiä riskienhallintastandardeja, jotka kattavat muun muassa luottoriskin, markkinariskin ja likviditeettiriskin hallinnan. Kun pankki tarjoaa asiakkaalle lainaa, sen on toteutettava riittävät stressitestit ja riskinarvioinnit.
4. Yhteinen valvontamekanismi: Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa euroalueen suurimpien pankkien valvonnasta yhteisen valvontamekanismin kautta. EKP valvoo pankkeja ja tekee yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.

On myös olemassa kansainvälisiä sääntelyelimiä ja sopimuksia, jotka pyrkivät yhtenäistämään pankkitoiminnan sääntelyä globaalisti. Pankkien yhtenevä sääntely luo vahvemman ja turvallisemman pankkijärjestelmän.

Pankkien sääntely aiheuttaa byrokratiaa

Koska pankkisääntelyä on paljon, tarvitaan myös paljon pankkeja säänteleviä ja valvovia viranomaisia. Suomessa sääntelyä valvovat muun muassa Finanssivalvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tietosuojavaltuutettu ja Viestintävirasto. Näiden lisäksi säännöksiä ohjataan ja valvotaan EU-direktiivien sekä eurooppalaisten valvontaviranomaisten taholta.

Näin monesta suunnasta tuleva tarkka sääntely aiheuttaa runsaasti byrokratiaa. Byrokratia voi olla haitallista seuraavista syistä:

• Tehottomuus: byrokratia hidastaa usein päätöksentekoa. Pitkät byrokraattiset prosessit voivat hidastaa työn etenemistä ja johtaa tehottomuuteen. Tarpeettomat säännöt ja tarkastukset voivat estää innovaatioita ja hidastaa taloudellista kasvua.
• Liiallinen hallinnollinen taakka: byrokratia saattaa lisätä hallinnollista taakkaa yrityksille, organisaatioille ja yksilöille. Lomakkeet, raportointivaatimukset ja tarkastukset voivat vaatia paljon aikaa ja resursseja, mikä voi haitata toiminnan sujuvuutta.
• Kustannukset: hallinnolliset menettelyt, henkilöstökulut ja resurssien käyttö byrokraattisissa prosesseissa voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Nämä kustannukset voivat vaikuttaa negatiivisesti yritysten kannattavuuteen.
• Asiakaspalvelun heikentyminen: vaikeaselkoiset prosessit ja pitkät odotusajat voivat heikentää asiakaskokemusta ja asiakkaiden tyytyväisyyttä.

On tärkeä huomata, että vaikka byrokratia voi aiheuttaa haittoja, pankkialalla sääntely on elintärkeää. Suomessa haasteena on se, että eurooppalaista sääntelyä on laadittu silmällä pitäen suuria eurooppalaisia pankkeja. Tällöin sääntelystä tulee helposti aivan liian raskasta pieniä pankkeja ajatellen.

Voivatko pankin rahat loppua kesken?

Pankeille on asetettu tietyt vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimukset, jotta niiden taloudellinen vakaus varmistuisi. Pankit ovat velvollisia ylläpitämään riittävää pääomaa ja varmistamaan, että niillä on riittävästi likvidejä varoja selviytyäkseen lyhytaikaisista maksuvelvoitteista.

Pankkien on myös myönnettävä lainaa vastuullisesti. Ennen kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, se tekee luottokelpoisuus arvioinnin ja varmistaa, että asiakkaan maksukyky on riittävällä tasolla. Tämä auttaa minimoimaan riskin luottojen takaisinmaksuongelmista, mikä edistää pankkien taloudellista vakautta. 

Keskuspankki tarjoaa pankkisektorille erilaisia likviditeetti-instrumentteja, kuten keskuspankkirahoitusta ja lyhytaikaisia lainoja. Tämä auttaa pankkeja ylläpitämään maksuvalmiuttaan ja varmistamaan, että ne pystyvät täyttämään lyhytaikaiset maksuvelvoitteensa. Pankkeihin kohdistuvaa sääntelyä on kiristetty niin paljon, että käytännössä on lähes mahdotonta, että rahat  loppuisivat pankilta kesken. 

Hyvinvoivista pankeista hyötyy koko yhteiskunta – pankit mahdollistavat myös lainat

Pankeilla on myös paljon vaikutusta yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Hyvinvoivat pankit tukevat yhteiskuntaa muun muassa seuraavin tavoin:

• Turvallisuuden tunne: pankin asiakkaat voivat olla rauhallisin mielin tallettaessaan varojaan pankkeihin luottaen, että heidän varansa ovat turvassa ja tarvittaessa helposti saatavilla.
• Rahoituksen saatavuus: hyvinvoivat pankit pystyvät tarjoamaan riittävästi lainoja ja rahoitusta yksityishenkilöille ja yrityksille. Tämä edistää talouskasvua ja investointeja, mikä puolestaan luo työpaikkoja ja vahvistaa talouden kehitystä.
• Taloudellinen vakaus: vahvat pankit pystyvät vastaamaan talouden tarpeisiin myös vaikeina aikoina, kuten talouskriiseissä. Ne voivat tukea yrityksiä ja yksityishenkilöitä taloudellisissa vaikeuksissa ja auttaa hillitsemään talouden laskusuhdanteita.
• Riskienhallinta: hyvinvoivat pankit noudattavat sääntelyä ja valvontaa, mikä auttaa estämään riskialttiiden toimien ja epäeettisten käytäntöjen leviämistä pankkisektorilla. Tämä luo vakaan ja luotettavan toimintaympäristön sekä suojaa asiakkaiden etuja.

Taloudellisesti vakaa pankkisektori on yhteiskunnan tärkeä kulmakivi. Pankkien vakaudesta ja hyvinvoinnista on hyötyä koko yhteiskunnalle, ja se auttaa tukemaan kestävää talouskasvua ja vaurautta.

Pankit tarjoavat lainaa investointeihin ja hankintoihin, joita elämän varrella tulee vastaan sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Lainojen korkokustannukset saattavat olla merkittävä menoerä, joten lainat kannattaa aina kilpailuttaa. Kilpailuttamalla lainat voit saada merkittäviä säästöjä ja parempaa vastinetta rahoillesi.