Kotitalouksien velkaantumisaste nousussa – lainalaskuri arjen apuna

Suomen Pankin Euro & talous -sivustolla muutama kuukausi sitten julkaistussa artikkelissa käsiteltiin suomalaisten kotitalouksien velkaantumista. Artikkelissa nousi selkeästi esille seuraavat kolme asiaa: 

1. Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut jo kauan.
2. Velanotto lisääntyy erityisesti noususuhdanteissa ja hidastuu taantumissa.
3. Tulokehityksen hidastuminen ja korkotason nousu hidastavat lainakannan kasvua.   

Koronapandemia sai aikaan sen, että aiemmin nopeasti kasvanut kulutusluottojen määrä alkoi pienentyä, ja sen sijaan asuntolainojen määrässä alkoi tapahtua hidasta kasvua. Pandemia sai kotitaloudet keskittämään kulutuksensa voimakkaasti asumiseen. 

Nyt kulutusluottojen määrän arvioidaan kuitenkin taas lähtevän nopeaan nousuun. Kun kulutusluoton ottaminen tulee ajankohtaiseksi, on tärkeää panostaa itselle sopivimman lainan löytämiseen. Tässä vaiheessa lainalaskuri on erinomainen apuväline: sen avulla voit arvioida lainallesi taloustilanteeseesi sopivaa kuukausierää ja laina-aikaa sekä laskea lainan kokonaiskulut eripituisilla laina-ajoilla.

Kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt jo vuosikymmenien ajan 

Kotitalouksien velkaantumisastetta laskettaessa kotitalouksien velat suhteutetaan niiden käytettävissä oleviin tuloihin. Vuoden 2000 jälkeen velkaantumisaste on yli kaksinkertaistunut. 

• Vuonna 2001 velkaantumisaste oli 63 %, mikä tarkoittaa, että suomalaisilla kotitalouksilla oli lainaa keskimäärin 63 % siitä, mitä niiden vuositulot olivat. Esimerkiksi 50 000 euron vuosituloilla tämä tarkoittaisi 31 500 euroa lainaa.
• Vuoden 2021 lopulla velkaantumisaste oli jo 120 %. 50 000 euron vuosituloilla se tarkoittaa 60 000 euroa lainaa.

Äskeisissä luvuissa kotitalouksien lainoihin ei ole laskettu mukaan taloyhtiölainoja, jotka ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nostaneet velkaantumisastetta huomattavasti. Kun ne huomioidaan, velkaantumisaste on vuosina 2001–2021 noussut 67 prosentista 137 prosenttiin.

Kotitaloudet ovat velkaantuneet etenkin noususuhdanteissa

Suomalaisten kotitalouksien lainanotto on selvästi sidoksissa talouden suhdanteisiin. Noususuhdanteiden aikana eli talouden kannalta parempina aikoina lainavelka on kasvanut nopeasti, kun taas taantumien aikana talouskehityksen heikentyessä velan kasvu on hidastunut. 

Yksi selitys velkaantumisen kasvuun suotuisan talouskehityksen aikana on se, että myös kotitalouksien tulot kasvavat tällaisena aikana todennäköisemmin. Silloin lainaa on paremmin mahdollista ottaa.

Taantumissa puolestaan tilanne on päinvastainen. Lisäksi lainojen vakuudeksi tarvittavan omaisuuden vakuusarvot tyypillisesti laskevat taantumissa, jolloin lainan ottoon on rajallisemmat mahdollisuudet. 

Myös pankkien luotonmyöntöpolitiikka vaihtelee suhdanteiden mukaisesti. Noususuhdanteessa lainaa myönnetään usein avokätisemmin ja löysemmillä ehdoilla, kun taas huonoina aikoina pankit ovat varovaisempia ottamaan riskejä.

Samaan aikaan, kun kotitalouksien velanotto vähentyy taantumissa, säästäminen sijoittamalla aineelliseen pääomaan tai rahoitusvarallisuuteen lisääntyy. 2000-luvulla kotitaloudet ovat sijoittaneet keskimäärin 5 % tuloistaan aineellisen pääoman kerryttämiseen. Velkoja on kerrytetty jatkuvasti enemmän kuin rahoitusvarallisuutta – lukuun ottamatta taantumia, joista viimeaikainen koronakriisi on hyvä esimerkki. 

Velkojen lisäksi kotitalouksilla on merkittävä määrä rahoitusvarallisuutta, ja niiden nettorahoitusvarallisuus on kasvanut jatkuvasti. Vuoden 2021 lopussa kotitalouksilla oli yli kaksinkertainen määrä rahoitusvarallisuutta velkoihin nähden.

Tulot ja korkotaso vaikuttavat lainakantojen kasvuun

Suomen Pankin vuoteen 2024 asti tekemän ennusteen mukaan kotitalouksien lainakanta kasvaa edelleen. Hidastuva tulokehitys ja korkojen nousu saavat kuitenkin aikaan sen, että kasvu on maltillista. Ennustejaksolla kotitalouksien velan arvioidaan kasvavan samaa tahtia tulojen kanssa.  

Arvion mukaan kulutusluottokanta tulee kasvamaan sitä mukaa, kun kotitalouksien kulutusmenot lisääntyvät inflaation seurauksena. Samalla asuntolainakannan kasvu hiipuu pikkuhiljaa asuntomarkkinoiden viilentyessä, jolloin kotitalouksien velkaantumisaste kokonaisuudessaan tasaantuu. Näiden muutosten myötä kulutusluotot tulevat siis muodostamaan aiempaa suuremman osan kotitalouslainoista.  

Lainalaskuria kannattaa hyödyntää talouden suunnittelussa

Hyvä talouden hallinta on tärkeää, oltiinpa sitten nousu- tai laskusuhdanteessa. Kun lainan ottamiselle on tarvetta, lainan ja sen takaisinmaksusuunnitelman sopivuutta omaan talouteen on syytä puntaroida huolellisesti. 

Tähän tarkoitukseen kannattaa käyttää lainalaskuria, jonka avulla lainan kustannuksista on helppo saada selkeä kuva. Sortterin lainalaskuria voit hyödyntää niin asuntolainan kuin kulutusluotonkin kulujen, laina-ajan ja maksuerien arviointiin.   

Lainalaskuri on yksinkertainen ja nopeakäyttöinen työkalu, joka kertoo, kuinka paljon mahdollinen lainasi tulee maksamaan. Laskuri ilmoittaa lainan todellisen vuosikoron, joka sisältää kaikki lainan tai luoton kustannukset avausmaksuista tilinhoitomaksuihin. Näin saat riittävän tarkan ymmärryksen siitä, millaiset vaikutukset suunnittelemallasi lainalla kokonaisuudessaan on talouteesi.

Lainalaskurin avulla voit myös vertailla erilaisia skenaarioita ennen kuin pyydät lainatarjouksia. Sortterin lainalaskuri toimii liukusäätimillä, joiden avulla voit helposti selvittää, miten esimerkiksi laina-ajan tai korkoprosentin muuttaminen vaikuttaa kuukausilyhennykseen ja lainan kokonaiskustannuksiin. 

Lainalaskurin käyttäminen ei sido sinua ottamaan lainaa tai käyttämään Sortterin palveluita. Voit siis käyttää laskuria vapaasti haluamaasi tarkoitukseen – vaikkapa suoraan pankeilta saamiesi lainatarjousten vertailuun tai uuden lainan ottamisen suunnitteluun.

Näin Sortterin lainalaskuri toimii:

1. Syötä lainalaskuriin tarvitsemasi lainasumma, laina-aika, lainan korko ja lainan muut kustannukset.
2. Lainalaskuri ilmoittaa sinulle näiden tietojen pohjalta 
   – kuukausierän suuruuden
   – maksuerien määrän
   – nimelliskoron
   – todellisen vuosikoron
   – korkokustannukset
   – tilinhoitomaksut
   – lainan ja lainakustannusten yhteismäärän.