Nainen seisoo sillalla
Takaisin blogiin

Lainaamisen lyhyt historia – rahan ja lainaamisen kehitys

Niin kauan kuin on ollut lainoja, on ollut lainaustoimintaa. Aikanaan lainaehdot eivät olleet lainanottajalle millään muotoa suotuisat – saatoit päätyä orjaksi lainanantajalle, jos et pystynyt maksamaan lainaasi takaisin. Onneksi ajat ovat muuttuneet ja lainan kilpailuttaminen, hakeminen ja ottaminen on tehty turvalliseksi.

Lainaa pari oravannahkaa

Lainan historia kulkee käsi kädessä rahan historian kanssa. Nykypäivän vitsi maksuna käytettävistä oravannahoista on totisinta totta. Oravannahat olivat aikoinaan käypää valuuttaa siinä missä muualla maksuna saatettiin käyttää simpukoita. 

Alkujaan rahana ovat toimineet hyödykkeet, joita on vaihdettu toisiin hyödykkeisiin. Liha on vaihtunut viljaan, vilja tupakkaan ja tupakka kalaan. Suomessa maksettiin aikoinaan jopa verot valtiolle nahkoina tai muina tavaroina, koska raha oli niin harvinaista.

Kelpaako plootu lainaksi?

Lainatoimintaa on ollut sen ajan, kun rahaakin on ollut olemassa. Rahan käyttö yleistyi Suomessa Ruotsin vallan alla ja 1600-luvulla käytössä olivat kuparirahat. 

Alkuun käytössä olivat tuhottoman painoiset plootut. Niiden kohdalla ei voitu puhua pienestä taskurahasta – yksi plootu painoi lähemmäs 20 kg. Näiden hirviökolikoiden kevennetty versio painoi edelleen parisen kiloa, joten niidenkin lainaamiseen kannatti varautua kottikärryillä.

Tällaisilla keskikokoisen koiran painoisilla rahoilla oli hankala käydä kauppaa ja vielä hankalampi niitä oli lainata. Onneksi idearikkaat ruotsalaiset keksivät setelirahan, joka tosin ei ehtinyt rahvaan joukossa yleistymään, vaan se oli enemmänkin aateliston ylellisyys. Sen jälkeen valta jo vaihtuikin Suomessa.

Lainaa ja panttausta

1800-luvulla Suomen päätyessä Venäjän vallan alle Suomessa oli käytössä varsinainen rahakimara. Käytössä olivat niin ruotsalaiset kuin venäläisetkin rahat, ja vielä jossain nurkkakunnassa maksettiin oravannahoillakin. Vuonna 1811 perustettiin Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori eli nykyinen Suomen Pankki. Tämä on yksi Suomen valuutan historian merkittävimmistä tapahtumista. Lopulta 1800-luvun loppupuolella arvuuttelu käypäisestä valuutasta päättyi, kun Suomi sai oman rahansa, markan.

Nyt kun oli saatu oma raha, lainatoimintakin alkoi kehittyä. Lainaaminen oli aluksi vain rikkaiden ihmisten ulottuvissa, kun lainaustoiminta alkoi 1900-luvun alussa. Vain rikkailla oli riittävästi varoja, joilla he pystyivät osoittamaan luottokelpoisuutensa. 

Siitä huolimatta lainatarvetta oli muillakin. Tästä syystä panttaamistoiminta oli vahvaa: arvokkaat tavarat pantattiin rahaa vasten ja lainalle laskettiin korko. Lainaa vasten pantiksi annettu tavara päätyi lainanantajan omistukseen, jos lainaa ei pystytty maksamaan takaisin.

Lainan saamisen vaikeus

Sodan jälkeen 40-luvulla olosuhteet olivat kertakaikkisen ankeat Suomessa. Sotakorvausten maksaminen Venäjälle verotti Suomen kansaa erilaisten säännöstelyjen lisäksi. Asuntopula oli kova eikä rahoitusmarkkinoiden säännöstely helpottanut tätä asiaa lainkaan. Pikkuhiljaa suomalaiset kuitenkin pääsivät takaisin jaloilleen, vaikkakin lainan saaminen oli edelleen vaikeaa.

Viimein 60-luvulla asuntosäästäminen pääsi vauhtiin. Ihmiset alkoivat säästää omaa asuntoa varten, jotta saivat asuntolainan. Helppoa säästäminen ei ollut eikä asiakkaalla varsinaisesti ollut neuvottelumahdollisuuksia lainaehtojen suhteen, saati sitten ostettavan asunnon suhteen – pankki päätti asiakkaan puolesta, minkä kohteen hän voi ostaa. Asuntolainaa varten tuli olla asuntosäästötili ja säästötavoite oli 30–50 % asunnon hinnasta. Lisäksi asuntolainojen takaisinmaksuaika oli vain 7–8 vuotta ja korko oli sidottu peruskorkoon, joka oli noin 7 %. 

Pankit ja lainantajat

Pop PankkiAktiaResurs BankBank NorwegianNordax BankBigbankAvidaKaarnaTF Bank logoBalanziaFellow PankkiBraBankInstabankFerratumFixuraKomplett bankmyLenderLaina.fi - KertalainaCredigoHalino

Vesisänkyjä ja leipäkoneita lainalla

70- ja 80-luvulla asuntosäästäminen ja lainansaanti helpottuivat. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä alettiin purkamaan ja lainaa pystyi saamaan muuhunkin kuin asuntoon. Säätelyn myötä kansa oli oppinut, että lainaa kannattaa ottaa aina maksimimäärä. Korkojen verovähennysoikeus oli merkittävä, mikä auttoi inflaation ja kohtuullisen korkotason kanssa lainojen takaisinmaksussa. Lisäksi asuntoihin sijoittaminen nähtiin järkevänä sijoituskohteena, koska asuntojen arvon uskottiin nousevan aina.

80-luvulla yleistyivät myös maksukortit. Suomalaisten elintaso nousi ja kulutus kasvoi, mutta kotitaloudet velkaantuivat hurjaa vauhtia. Maksukorteilla ostettiin ajan hengen mukaisia turhakkeita, kuten leipäkoneita, kotisolariumeja ja vesisänkyjä. Ulkomaanmatkoista tuli kansan harrastus. Lisäksi suomalaiset innostuivat osakesijoittamisesta ja pankit jakelivat lainaa hyvin avokätisesti, kun tarinat äkkirikastumisesta levisivät kansan keskuuteen. Mutta niin kuin sanotaan, itku pitkästä ilosta – 90-luvun lopussa alkoi lama ja nostetut lainat ajoivat kansan tiukille.

Lainat ajavat rospuuttoon

1990-luvulla Neuvostoliitto romahti ja idän kauppa loppui lyhyeen kuin kananlento. Samaan aikaan nopea rahamarkkinoiden vapautuminen ja korkojen nousu johtivat lamaan. Suomalaisten suosimasta asuntosijoittamisesta tuli velkaloukku, kun lainojen korot nousivat ja asuntojen arvot tippuivat jopa puolella. 

Työttömyys kasvoi hurjiin lukemiin ja syntyi pankkikriisi. Lopulta markan devalvoinnilla ja kelluttamisella talous ja vienti alkoivat tervehtyä, ja 1990-luvun puolivälistä alkaen talous alkoi taas kasvaa.  

Lainoja tekstarilla ja hävyttömillä ehdoilla

”Sanomme kiitokset markalle, se on työnsä tehnyt”, presidentti Sauli Niinistö sanoi. 1.1.2002 Suomi otti käyttöön euron ja hintojen jakaminen maagisella luvulla 5,94573 alkoi.

Vuonna 2005 alkoi pikavippien luku lainaamisen historiassa. Suhteellisen pieniä lainoja sai haettua nopeasti tekstiviestitse ja päätös tuli muutamissa minuuteissa. Tällaisen vakuudettoman lainan hakeminen oli liian helppoa ja lainaehdot saattoivat olla liian ankarat. Takaisinmaksuajat olivat lyhyet ja korot korkeat, koska markkinoilla oli vain muutama toimija. Pikavippien kulutus johti nopeasti maksuhäiriömerkintöjen kasvuun. Alaa alettiin säädellä valtion taholta kuluttajien suojelemiseksi.

Lainan hakeminen turvallisesti

Pikavippejä tarjoavat yritykset ovat joutuneet kehittäneet toimintaansa ammattimaisempaan suuntaan. 2013 tullut lakimuutos edellytti yrityksiä selvittämään toimintaansa tarkemmin samalla tavalla kuin pankitkin joutuvat tekemään. Lainan hakeminen ja saaminen pelkällä tekstiviestillä ei ollut  enää mahdollista. Lisääntynyt kilpailu markkinoilla lisäsi avoimuutta ja tuotteet muuttuivat enemmän kuluttajien etujen mukaiseksi.

2020-luvulle tultaessa rahoituslaitokset tarjoavat erilaisia lainoja ja kulutusluottoja kuluttajille ja yrityksille. Kuluttajan hakiessa lainaa tai kulutusluottoa tämän luottotiedot ja varallisuus tarkistetaan ennen lainan myöntämistä. Lainan hakijan kannattaa aina kilpailuttaa lainat ja hakea itselleen edullisinta lainaa.

Sortter kilpailuttaa lainat puolestasi

Sortterin kautta kilpailutat lainan yli 20 lainanantajan kesken. Olemme yksi Suomen laajimmista lainavertailualustoista, mikä näkyy hakijalle kattavana palveluna. Voit siis saada lainatarjouksen jopa kymmeniltä lainanantajilta eri tarkoitukseen, kuten remonttia, autoa tai häitä varten.

Kotimaisen Sortterin palvelussa lainojen kilpailuttaminen on aina ilmaista. Jotta saat positiivisen luottopäätöksen pankeilta tai rahoituslaitoksilta, kannattaa lainahakemus täyttää huolellisesti. Lisäksi hakijan tulee olla vähintään 20-vuotias, hänellä tulee olla säännölliset tulot sekä moitteeton maksuhistoria.

Sortter on suomalainen lainojen vertailupalvelu. Vertaamme lainat puolestasi ja käytämme ainoastaan luotettavia lainantarjoajia. Meidän kautta kilpailuttaessa lainat et päädy lainantarjoajalle orjaksi, vaan voit valita sinulle juuri sopivimman lainan. Lisäksi palvelumme on täysin maksuton, eikä tarjoukset sisällä pikkuprinttiä vaan näytämme lainaehdot reilusti.

Takaisin blogiin