Digitaalinen euro – mikä ja miksi?

Käteisraha on ollut käytössä ihmisten välisessä kaupankäynnissä vuosisatojen ajan. Raha on kehittynyt kolikoista myös setelimuotoon ja liikepankit ovat vieneet sen edelleen maksukorttien taakse, jolloin lompakossa on tarvinnut käteisrahan sijaan kuljettaa vain pankkikorttia. Tänä päivänä Suomessa valuuttana toimiva euro on ollut käytössä vuodesta 1999 lähtien, vaikka muutos markasta euroon konkretisoituikin vasta 2002 eurokolikoiden ja -seteleiden käyttöön ottamisen myötä.

Euroopan keskuspankki sekä euroalueen maiden keskuspankit valmistelevat mahdollisuutta uuden keskuspankkirahan liikkeelle laskemiseen. Digitaalinen euro toisi vastineen käteisrahalle digitaalisessa muodossa ja tarjoaisi uuden vaihtoehdon maksamiseen perinteisten seteleiden ja kolikoiden ohella.

Koronapandemian myötä ostaminen siirtyi yhä vahvemmin verkkoon ja sitä kautta myös digitaaliseen maksamiseen. Tämän vuoksi useat kuluttajat olisivat jo epäilemättä valmiita ottamaan digitaalisen euron päivittäiseen käyttöön. Digitaalisen euron ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata käteistä rahaa, vaan täydentää sitä turvallisena ja helppona maksuvälineenä.

Digitaalinen euro olisi euroalueen yhteinen maksutapa käteisrahan rinnalle

Digitaalinen euro olisi digitaalista keskuspankkirahaa, jota voitaisiin käyttää sähköiseen maksamiseen niin verkossa, yksityishenkilöiden välillä kuin liikkeissäkin. Digitaaliseen euroon ei sisältyisi lisäkuluja ja se olisi kaikkien saatavilla. Käteisrahan tapaan digitaalinen euro olisi turvallinen maksutapa koko euroalueella.

Yksityishenkilöiden näkökulmasta digitaalinen euro ei eroaisi merkittävästi esimerkiksi maksukortilla maksamisesta – digitaalisella eurolla maksaminen voisi tapahtua mobiilipankissa tai lompakkosovelluksella. 

Digitaalisen euron ominaisuuksia:

• Toimisi kuten käteisraha ja olisi arvoltaan sama.
• Maksut menisivät perille heti – myös ilman verkkoyhteyttä.
• Pankkitilillä olevat rahat sekä käteinen olisivat muutettavissa digitaalisiksi euroiksi.
• Digitaalisia euroja voisi vastaanottaa myös muilta käyttäjiltä.
• Maksaminen onnistuisi kaikkialla euroalueella ilman lisäkustannuksia.

Käytännössä digitaalisia euroja pääsisi käyttämään maksuvälineenä siirtämällä rahaa digitaalisiksi euroiksi esimerkiksi pankkien ja postien avulla. Digitaaliseen euroon olisi tarkoitus asettaa käyttörajat eli yhdellä ihmisellä ei voisi olla hallussaan loputtoman suuria summia, sillä suurin osa rahavaroista olisi tulevaisuudessakin tarkoitus pitää rahoitusjärjestelmässä.

Digitaalisen euron ja käteisrahan keskeisimmät erot:

Digitaalinen euro vahvistaisi euroalueen riippumattomuutta

Euroopan keskuspankki eli EKP haluaa olla mukana muutoksessa, jota keskuspankit ympäri maailman ovat digitaalisen valuutan osalta suunnittelemassa. Digitaalinen euro vahvistaisikin euroalueen riippumattomuutta, kun maksutapahtumat eivät olisi vain yksityisten yritysten, kuten Visan ja Mastercardin, hallinnassa. 

• Mikäli EKP päätyisi laskemaan liikkeelle digitaalisen euron, se olisi keskuspankkirahaa samoin kuin eurosetelit sekä -kolikot. 
• Näin ei tällä hetkellä maksukorteilla maksettaessa ole, sillä liikepankkien tileillä olevat talletukset ovat yksityisen sektorin käyttörahaa. 
• Yksityishenkilöt eivät siis ole tähän mennessä voineet saada keskuspankkirahaa käytettäväkseen sähköisessä muodossa.

Digitaalista euroa on valmisteltu useiden vuosien ajan: EKP julkaisi lokakuussa 2020 selvityksen vaihtoehdoista digitaalisen euron liikkeelle laskemiseen. Kolme vuotta myöhemmin EKP päätti siirtyä valmisteluvaiheeseen. Vaihe tulee kestämään kaksi vuotta ja sen tarkoituksena on valmistautua mahdolliseen digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun, josta ei ole vielä tehty päätöstä. Aikaisimmillaan digitaalinen euro voisi tulla käyttöön vuoden 2026 aikana.

Onko digitaalinen euro uhka vai mahdollisuus?

Jää nähtäväksi, miten ja milloin digitaalinen euro otetaan käyttöön. Valmisteluvaiheen määritykset ovat merkittäviä lopputuloksen kannalta ja näyttävät, millainen valuutta digitaalisesta eurosta voisi tulla.
Digitaalisen euron mahdollisuuksia ovat:

• parantunut maksujärjestelmä
• rahoitusjärjestelmän vakaus
• parempi rahapolitiikan hallinta.

Parhaimmillaan digitaalinen euro voi tehdä maksamisesta nopeampaa, turvallisempaa ja edullisempaa sekä toimia positiivisena voimana euroalueen taloudessa. Yhtenäinen maksujärjestelmä olisi kaikkien saatavilla ja Keskuspankin valvonnassa digitaalinen euro voisi lisätä rahoitusjärjestelmän vakautta vähentämällä riippuvuutta yksityisistä maksujärjestelmistä.

Digitaaliseen euroon liittyviä uhkia puolestaan ovat:

• yksityisyydensuoja
• kyberturvallisuus
• talouspoliittiset vaikutukset.

Digitaaliseen euroon liittyy valvontaa, sillä sen avulla voitaisiin ehkäistä rahanpesun kaltaisia talousrikoksia. Yksityishenkilöitä voi kuitenkin mietityttää, kuinka pitkälle valvonta ulottuisi ja miten yksityisyyttä suojattaisiin. Toinen selkeä uhkakuva on kyberturvallisuus, sillä digitaalinen valuutta on väkisinkin altis hyökkäyksille ja häiriöille. Digitaalisen euron käyttöönotto voi myös vaikuttaa talouden dynamiikkaan tavoilla, joita ei vielä edes täysin ymmärretä.

Digitaalinen euro ei ole sama kuin kryptovaluutta

Vaikka digitaalisen euron voisi helposti mieltää kryptovaluutaksi, jollaisia ovat esimerkiksi Bitcoin ja Ethereum, sellainen se ei tulisi olemaan. Digitaalisen euron liikkeellelaskijana toimisi EKP, kun taas kryptovaluutat ovat yksityisten tahojen kehittämiä ja liikkeelle laskemia. 

Digitaalisen euron ja kryptovaluuttojen keskeiset erot:

Kryptovaluuttoihin liittyy aina riskejä, sillä mikään keskuspankki ei takaa niiden arvoa eikä ole mitään takeita, että kryptovaluutan voisi vaihtaa käteiseksi milloin tahansa. Digitaalisen euron arvon takaisi EKP, jolloin se säilyttäisi arvonsa aivan kuten käteinen raha.