Rahalaitos – kaikki, mitä sinun tulee tietää

Raha pyörittää maailmaa, mutta kuka pyörittää rahaa? Arkisten raha-asioiden keskellä tulee harvoin pysähdyttyä miettimään sen pidemmäksi aikaa, millaisen reitin tilille saapunut raha on kulkenut ja kuka sen on alun perin laskenut liikkeelle. 

Rahoituslaitokset, joiksi luetaan pankit ja muut lainanantajat, ovat osa rahoituslaitosten sektoria. Rahoituslaitosten rooli on muun muassa myöntää lainoja kuluttajien ja yritysten tarpeisiin.

Mikä on rahalaitos ja mitä toimijoita rahoituslaitossektoriin kuuluu?

Rahalaitokseksi tai rahoituslaitokseksi nimitetään pankkia tai muuta lainanantajaa, joka voi myöntää luottoa hankintoja tai investointeja varten. 

Rahoituslaitosten sektori muodostuu kolmesta alasektorista:

1. keskuspankki
2. muut rahalaitokset
3. rahoituksen välitys.

Keskuspankin tehtävänä on laskea liikkeelle rahaa, säilyttää sen sisäinen ja ulkoinen arvo sekä pitää hallussaan joko kokonaan tai osittain maan kansainvälistä valuuttavarantoa. Suomessa keskuspankin tehtävää hoitaa Suomen Pankki.

Muut rahoituslaitokset eli talletuspankit ja rahamarkkinarahastot puolestaan välittävät rahoitusta ottamalla vastaan talletuksia ja myöntämällä lainoja ja/tai arvopaperisijoituksia.

Rahoituksen välitystä harjoittavat laitokset välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muuten kuin talletuksena tai vakuusteknisinä vastuuvelkoina. Muun muassa luottolaitokset kuuluvat muihin välitystä harjoittaviin laitoksiin. Luottolaitosmuotoja ovat talletuspankki ja luottoyhteisö.

• Talletuspankki voi vastaanottaa talletuksia ja muita takaisin maksettavia varoja yleisöltä. Vain talletuspankit ovat oikeutettuja vastaanottamaan talletuksia.
• Luottoyhteisö voi vastaanottaa muita takaisin maksettavia varoja kuin talletuksia. Rahoitusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen rahoitusta esimerkiksi auton tai huonekalujen hankintaa varten joko suoraan tai myyjäliikkeen kanssa.

Rahoitusyhtiöiden harjoittamaan liiketoimintaan kuuluvat myös tililuotot, kertaluotot sekä yrityksen käyttöpääoman rahoitus.

Mitä rahoituslaitos tekee?

Rahalaitosten ja siten koko rahoitusjärjestelmän keskeinen tehtävä on välittää rahoitus säästäjiltä rahoitusta tarvitseville kuluttajille ja yrityksille. Käytännössä rahoituslaitokset vastaanottavat talletuksia, tekevät arvopaperisijoituksia ja myöntävät lainoja.

• Rahoituksen tarvitsijat haluavat kuluttaa tai investoida enemmän kuin tienaavat. 
• Säästäjien menot puolestaan alittavat näiden tulot, jolloin ylijäämästä syntyy säästöjä.

Rahoitusjärjestelmän ansiosta säästäjien varoja voidaan lainata tehokkaasti rahoituksen käyttäjille. Kotitalouksilla on usein tärkeä lainanantajan rooli, mutta lisäksi yritykset, julkisyhteisöt ja ulkomaalaiset osapuolet voivat lainata ylimääräisiä varojaan. Lainarahoilla hankintojaan voivat rahoittaa paitsi yritykset ja julkisyhteisöt, myös kotitaloudet.

Mitä lupia rahoituslaitos tarvitsee?

Luottolaitostoiminta vaatii toimiluvan, jota haetaan Finanssivalvonnan kautta Euroopan keskuspankilta. Toimilupa on luottolaitokselle pakollinen pankkitoiminnassa sekä lainojen myöntämisessä, mikäli tuotot rahoitetaan asiakkaiden talletuksista tai muusta yleisörahoituksesta saatavin takaisinmaksettavin varoin.

Pelkkä luottojen myöntäminen puolestaan ei edellytä luottolaitostoimilupaa. Niin kutsutut pikavippien tarjoajat ja rahoitusyhtiötoiminta rahoitetaankin tyypillisesti ilman yleisörahoitusta.

Toimiluvan saaminen edellyttää säädettyjen vaatimusten täyttämistä. Lupaa hakevan keskeisenä edellytyksenä pidetään ammattitaitoista johtamista terveiden ja varovaisten liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti.

Lupaa hakevalta yhteisöltä odotetaan:

• riittäviä taloudellisia toimintaedellytyksiä
• luotettavaa hallintoa
• ammatillisesti, eettisesti ja laadukkaasti suunniteltua, johdettua, organisoitua ja valvottua toimintaa
• sijaintia Suomessa (koskee Suomen Finanssivalvonnan kautta toimilupaa hakevia).

Millaisia vastuita rahalaitoksilla on?

Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin valvomat luottoyhteisöt ovat velvoitettuja tuntemaan asiakkaansa ja heidän normaalin toimintansa, jotta poikkeava käyttäytyminen on mahdollista tunnistaa.

• Rahoituslaitoksilla on merkittävä rooli rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. 
• Rahanpesu tarkoittaa pyrkimystä peittää rikollisesti hankitun omaisuuden alkuperä ja saada se näyttämään laillisesti hankitulta. 

Rahalaitosten tulee huolehtia vakavaraisuudestaan sekä huomioida toimintaansa liittyvät riskit. Suomessa toimivien luottolaitosten on raportoitava toiminnastaan säännöllisesti Finanssivalvonnalle, joka seuraa valvottaviensa taloudellista tilaa ja riskejä sekä analysoi kannattavuutta, vakavaraisuutta, riskejä ja toiminnan volyymejä.

Miten laki vaikuttaa rahoituslaitosten toimintaan?

Rahalaitosten ja pankkien toimintaa säädellään Suomessa tarkasti lakien ja viranomaismääräysten kautta. Pankkitoiminnan yleislakina pidetään luottolaitoslakia. 

Luottolaitoslaki sisältää säännökset esimerkiksi:

• sallitusta liiketoiminnasta
• toimiluvan hakemisesta ja sen edellytyksistä
• tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta
• vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvistä vaatimuksista
• ulkomaalaisten luotto- ja rahoituslaitosten toiminnasta Suomessa.

Pankkiliiketoimintaan liittyviä säännöksiä on yhtenäistetty voimakkaasti Euroopan unionissa. Tavoitteena on ollut yhtenäistää sääntelyä kansainvälisesti sovittuja standardeja vastaaviksi. Myös luottolaitosten vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimuksia uudistetaan toistuvasti markkinatilanteen mukaan.

Millaisia rahalaitoksia Suomessa toimii?

Suomessa toimii paitsi pelkästään kotimaassa toimivia, myös kansainvälisiä rahalaitoksia. Suomessa toimivat luottolaitokset ovat nähtävissä Suomen Pankin ylläpitämässä rahalaitoslistassa.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n yhteydessä toimivan pankkilautakunnan tavoitteena on edistää osaltaan hyvää pankkitapaa Suomessa ja parantaa asiakkaille annettavaa informaatiota erilaisin ratkaisusuosituksin mahdollisista erimielisyyksistä.

Hyvän pankkitavan perusperiaatteet:

• luottolaitos tuntee asiakkaansa ja tämän taloudellisen tilanteen asiakassuhteen edellyttämällä tavalla
• henkilökunta on riittävän koulutettua ja soveltuu tehtäviinsä
• toimintaa valvotaan, ohjeistetaan ja johdetaan asianmukaisesti
• asiakassuhteen kulmakivenä on molemminpuolinen rehellisyys ja luottamus
• asiakkaan etu huomioidaan pankin liiketoiminnassa
• asiakkaalla on vapaus valita.

Rahoituslaitosten kilpailu on kansainvälistynyt ja digitalisaation myötä pankkien toiminnan painopiste on siirtynyt enemmän verkkoon. Kansainvälistyminen on tuonut uusia toimijoita myös Suomeen ja suurin osa ulkomaalaisista markkinatulokkaista on lähtöisin Pohjoismaista ja Virosta.

Kilpailuta rahalaitokset helposti Sortterilla

Rahoituslaitoksissa on eroja, sillä jokaisella lainanmyöntäjällä on omat kriteerinsä luoton myöntämiselle. Sen vuoksi ei kannata ottaa ensimmäistä saamaansa luottotarjousta, vaan vertailla rahoituslaitokset ja siten kartoittaa niiden hintaerot.

Sortter on kotimainen lainavertailupalvelu, joka kilpailuttaa rahoituslaitokset puolestasi. Voit kilpailuttaa lainat Sortterilla 60 000 euroon asti ilman vakuuksia tai takaajia. Kulutusluottojen korkotaso vaihtelee 4–20 prosentin välillä. Kilpailuttamalla voit säästää jopa tuhansia euroja rahaa.

Lainojen vertailu Sortterilla on:

• helppoa
• nopeaa
• turvallista
• maksutonta.

Tavoitat yhdellä hakemuksella kymmeniä rahalaitoksia, joiden antamat tarjoukset järjestämme puolestasi hintajärjestykseen todellisen vuosikoron mukaan. Näin löydät itsellesi parhaan lainan ilman piilokuluja. Pelkkä lainojen vertailu ei sido sinua ottamaan lainaa.

Rahalaitosten kilpailuttaminen on yksinkertainen prosessi:

1. Lähetä hakemus netissä
2. Vertaile lainatarjoukset
3. Valitse tarpeisiisi parhaiten sopiva laina
4. Saat rahat tilillesi.