Kuluttajien kukkaro kevenee vauhdilla inflaation jyllätessä. Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio oli toukokuussa jo seitsemän prosenttia, mikä sai vauhtia ruoan, sähkön ja polttoaineiden kallistumisesta.
Inflaatiosta puhutaan mediassa paljon, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten sen vaikutukset ilmenevät tavallisten kuluttajien arkielämässä?
Inflaatio tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä
2010-luku oli länsimaissa matalan inflaation aikaa. Erityisesti nuoremmille ikäluokille meneillään oleva tilanne on kokonaan uusi, jolloin on tärkeää lisätä tietoisuutta inflaatiosta ja sen vaikutuksista niin yhteiskunnallisella kuin yksilöiden arjen tasolla.
Yleisesti ottaen jokaisen meistä kannattaa opetella ainakin perusasiat inflaatiosta. Kun tietää mistä ilmiössä on pohjimmiltaan kyse, osaa paremmin varautua epävarmoihin aikoihin.
Lyhyesti sanottuna inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen hintojen nousua. Saat siis samalla rahamäärällä ostettua vähemmän kuin aiemmin eli rahojesi arvo laskee.
Esimerkki ostovoiman heikkenemisestä inflaation vuoksi:
- Mikäli inflaatio on vuodessa kaksi prosenttia, maksat sadan euron ruokaostoksista seuraavana vuonna 102 euroa.
- Jos inflaatio pysyy kahdessa prosentissa 10 vuoden ajan, maksat sadan euron ruokaostoksista 122 euroa kymmenen vuoden kuluttua. (100*1,02^10=122)
- Kahden prosentin inflaatiolla rahan arvo laskee siis kymmenen vuoden aikana 18 prosenttia.
Inflaation mittaamiseen löytyy erilaisia mittareita ja indeksejä. Suomessa yksi käytetyimmistä inflaatiota mittaavista indekseistä on Tilastokeskuksen ylläpitämä kuluttajahintaindeksi, joka kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palvelujen hintakehitystä.
Muita usein käytettyjä indeksejä ovat elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi sekä yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin.