Inflaation vaikutukset

Miten inflaatio vaikuttaa kuluttajan arkeen?

Ennätyksellisen korkealle kohonnut inflaatio puhuttaa sekä Suomessa että maailmalla. Arjessa inflaatio näkyy muun muassa polttoaineen ja päivittäistavaroiden kallistumisena.

Kuluttajien kukkaro kevenee vauhdilla inflaation jyllätessä. Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio oli toukokuussa jo seitsemän prosenttia, mikä sai vauhtia ruoan, sähkön ja polttoaineiden kallistumisesta. 

Inflaatiosta puhutaan mediassa paljon, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten sen vaikutukset ilmenevät tavallisten kuluttajien arkielämässä? 

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä 

2010-luku oli länsimaissa matalan inflaation aikaa. Erityisesti nuoremmille ikäluokille meneillään oleva tilanne on kokonaan uusi, jolloin on tärkeää lisätä tietoisuutta inflaatiosta ja sen vaikutuksista niin yhteiskunnallisella kuin yksilöiden arjen tasolla. 

Yleisesti ottaen jokaisen meistä kannattaa opetella ainakin perusasiat inflaatiosta. Kun tietää mistä ilmiössä on pohjimmiltaan kyse, osaa paremmin varautua epävarmoihin aikoihin. 

Lyhyesti sanottuna inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen hintojen nousua. Saat siis samalla rahamäärällä ostettua vähemmän kuin aiemmin eli rahojesi arvo laskee. 

Esimerkki ostovoiman heikkenemisestä inflaation vuoksi: 

  1. Mikäli inflaatio on vuodessa kaksi prosenttia, maksat sadan euron ruokaostoksista seuraavana vuonna 102 euroa
  2. Jos inflaatio pysyy kahdessa prosentissa 10 vuoden ajan, maksat sadan euron ruokaostoksista 122 euroa kymmenen vuoden kuluttua. (100*1,02^10=122) 
  3. Kahden prosentin inflaatiolla rahan arvo laskee siis kymmenen vuoden aikana 18 prosenttia.

Inflaation mittaamiseen löytyy erilaisia mittareita ja indeksejä. Suomessa yksi käytetyimmistä inflaatiota mittaavista indekseistä on Tilastokeskuksen ylläpitämä kuluttajahintaindeksi, joka kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palvelujen hintakehitystä. 

Muita usein käytettyjä indeksejä ovat elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi sekä yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin.

Koronakriisi ja Ukrainan sota kiihdyttävät hintojen nousua 

Mistä inflaatio sitten johtuu? Perinteisesti taloustieteessä tunnistetaan inflaatiolle kolme keskeistä syytä:

  • Kysyntäinflaatio: Kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta. Tavaroiden tai palvelujen kysyntä on tällöin niin suurta, etteivät yritykset ehdi vastaamaan siihen. 
  • Kustannusinflaatio: Kasvavien tuotantokustannusten vuoksi yritykset nostavat tuotteidensa tai palveluidensa hintoja. Kasvavat menot voivat johtua esimerkiksi veroista, palkoista tai tuontikustannuksista. 
  • Monetaarinen inflaatio: Yleinen inflaation muoto, jossa liikkeellä olevan rahan määrä kasvaa nopeammin kuin markkinoilla olevien hyödykkeiden. Monetaarinen inflaatio on seurausta rahapolitiikasta. 

Tällä hetkellä inflaatiota ajaa ylös erityisesti energian hinnannousu. Kun koronakriisin akuuteimman vaiheen jälkeen taloudet ovat alkaneet jälleen avautua, on energian kysyntä kasvanut niin voimakkaasti, etteivät tuottajat ole ehtineet vastata kysyntään.

Toinen merkittävä tekijä on ihmisten kulutuskäyttäytyminen koronakriisin aikana. Ihmiset ovat käyttäneet ylimääräisiä rahojaan matkustelun ja erilaisten palvelujen sijaan tavaroihin, mikä on aiheuttanut tarjontasokin. Toisin sanoen kysyntä on kasvanut nopeammin kuin tarjonta, jolloin raaka-aineiden hinnat ovat alkaneet nousta. 

Myös Ukrainan sota vaikuttaa merkittävästi hintojen nousuun. Venäjälle asetut sanktiot ovat nostaneet energian, kuten öljyn ja maakaasun, hintoja huomattavasti.

Pankit ja lainanantajat

Pop PankkiResurs BankAktia - logoBank NorwegianNordax Bank logoBigbankAvidaKaarnaTF Bank logoBrocc logoAlisa PankkiLea bankInstabankSweepBank logoFixura logoMorrow Bank logoBondora logoCredigoHalino logoSvea Bank - logoremember logoSaldo

Hinnat nousevat kuin raketti –  kuluttajien talousluottamus heikkoa 

Tilastokeskuksen kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kuluttajien talousluottamus on mittaushistorian heikointa. Myös inflaation suhteen kuluttajat ovat pessimistisiä, mikä on ymmärrettävää ruoan, sähkön ja polttoaineiden hintojen noustessa vauhdilla. 

Ennusteiden mukaan ruoka kallistuu kuluvan vuoden aikana nopeammin kuin vuosikymmeniin. Luonnonvarakeskus Luke arvioi ruoan hinnan nousevan tänä vuonna jopa 10 prosenttia suhteessa viime vuoden keskimääräiseen hintatasoon, mikä tarkoittaa yli 500 euroa suurempaa ruokalaskua keskimääräiselle kotitaloudelle. 

Myös energian kallistuminen koettelee kansalaisten taloutta. Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna hinta on noussut: 

  • Bensassa 38 % 
  • Dieselissä 55 % 
  • Sähkössä 31 % 

EU:n polttoainehintoja tarkastelevan EU Weekly Oil Bulletin -tilaston mukaan bensiini on Suomessa EU-maiden kalleinta. Suomalaiset maksavat 95-oktaanisesta bensalitrasta keskimäärin 2,55 euroa, mikä on huomattavasti kalliimpaa kuin esimerkiksi Ruotsissa (2,16 euroa) tai Virossa (2,17 euroa).

Bensa-autoilijoiden lisäksi myös dieselautoilijoita koetellaan, sillä dieselin hinta on paikoitellen kivunnut lähes samoihin lukemiin 95-oktaanisen bensan kanssa. 

Inflaatio heijastuu myös nostettaviin kulutusluottoihin 

Kuluttajille myönnettävien lainojen määrä kasvoi huomattavasti viime vuonna. Luottovertailualusta Sortterin tekemästä selvityksestä ilmeni, että hyväksyttyjen lainahakemusten osuus kasvoi vuonna 2021 peräti 18 prosenttia edellisvuoteen verrattuna

Tilastojen mukaan myös kuluttajien hakemat lainasummat kasvoivat vuoden 2021 puolivälin jälkeen lähes 2000 eurolla keskimääräisestä 11 300 eurosta lähes 13 000 euroon. 

Sortterin mukaan kiihtyvä inflaatio on alkanut heijastua kuluttajien hakemiin lainasummiin. Kun kuluttajien ostovoima heikentyy ruoan, sähkön ja polttoaineiden kallistuessa, lisääntyy tarve ulkopuoliselle rahoitukselle.

Tämä korostuu erityisesti eläkeläisillä, joiden voi olla vaikea kompensoida hintojen nousua.   

Sortter mediassa

YLE UutisetIlta-SanomatIltalehtiKauppalehtiMtv3 / MTV uutisetHelsingin SanomatTalouselämäMaaseudun TulevaisuusTaloussanomatRadio NovaTaloustaitoKarjalainenIlkka–PohjalainenEtelä-SaimaaUusi SuomiSavon Sanomat

Kulutusluotto voi tuoda pelivaraa inflaation kiihtyessä

Pitkäaikainen osakesäästäminen on keino turvata talouttaan inflaation negatiivisilta vaikutuksilta. Epävarmassa maailmantilanteessa monet säästäjät ovatkin haluttomia myymään osakkeitaan, sillä inflaation myötä monien osakkeiden hinnat  jopa nousevat. 

Mikäli et siis halua koskea osakesäästöihisi, mutta tarvitset rahoitusta esimerkiksi kesämökin remonttia tai uutta autoa varten, voi kulutusluotto olla varteenotettava vaihtoehto. 

Kulutusluottoa etsittäessä kannattaa muistaa lainan kilpailuttaminen, sillä sen avulla voit saada satojen tai jopa tuhansien eurojen säästön lainan kustannuksissa. 

Kilpailuttamisen voit tehdä joko itse ottamalla yhteyttä eri pankkeihin ja rahoituslaitoksiin tai käyttämällä internetin ilmaisia lainavertailupalveluita. 

Kilpailuta lainat Sortterilla ja säästä kustannuksissa 

Sortterin lainavertailupalvelun käyttäminen on vaivatonta. Täytät vain yhden hakemuksen, minkä jälkeen saat henkilökohtaiset lainatarjoukset jopa yli kahdeltakymmeneltä pankilta ja rahoituslaitokselta. 

Toimintamme perustuu läpinäkyvyyteen. Voit helposti valita tarpeitasi vastaavan edullisen lainan, sillä lainatarjoukset esitetään aina edullisuusjärjestyksessä todellisen vuosikoron mukaan. 

Ennen lainan hakemista kannattaa kuitenkin käydä läpi oma taloudellinen tilanne huolellisesti. Lainan sovittaminen omaan talouteen on helpompaa, kun tiedät tarkasti kuukausittaiset tulosi ja menosi. 

Tutustu Sortterin palveluun jo tänään!