Suomalaisten innostus sijoittamiseen näkyy myös Taloustutkimuksen tuloksissa

Moni suomalainen sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin, selviää Sortter Oy:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus selvitti, kuinka paljon suomalaiset vertailevat eri pankkien tuotteita ja palveluita.

Vuonna 2021 tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa, kuinka ahkerasti suomalaiset sijoittavat ja kuinka paljon he käyttävät oman pankin sijoituspalveluita. Sijoittaminen on yksi viime vuosina nousevista trendeistä, mikä näkyy myös tutkimustuloksissa.

Nordean sijoituspalveluista vastaava johtaja Tanja Eronen kertoo sijoittamisen trendeistä Nordeassa ja kommentoi tutkimustuloksia. Lisäksi Eronen kertoo, mikä tekee Nordean sijoituspalveluista suositun.

Sijoittaminen yleistyy – 60 % suomalaisista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin

Kyselyn mukaan peräti 60 prosenttia suomalaisista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Suomalaiset miehet ovat toistaiseksi aktiivisempia sijoittajia kuin naiset, sillä 64 % miehistä kertoo sijoittavansa. Suomalaiset naiset ovat kuitenkin suhteellisen aktiivisia sijoittajia – naisten vastaava luku on noin 55 %.

Suomalaisten sijoitusaktiivisuutta on voinut vauhdittaa mm. uusi osakesäästötili. Osakesäästötili lanseerattiin tammikuussa 2020, jonka myötä uusia sijoittajia on tullut pörssiin. Pörssisäätiön tilastojen mukaan tammikuun 2020 ja toukokuun 2021 välillä pörssiin on tullut lähes 103 000 uutta suomalaista sijoittajaa.

Nyt suomalaisia piensijoittajien lukumäärä lähentelee jo 1 miljoonaa. Lukuun sisältyy osake- sekä rahastosijoittajat. Tammikuuhun 2021 mennessä osakesäästötilin oli avannut noin 149 000 suomalaista – joko omaan pankkiin tai sijoitusalustan kautta. Myös viimeisen vuoden aikana runsas yritysten listautuminen pörssiin on herättänyt monien aloittelevien sijoittajien mielenkiinnon.

Suomalaisten viimeaikainen sijoittamisen suosio näkyy Tanja Erosen mukaan myös Nordeassa.

– Innostusta on ollut havaittavissa jo parin vuoden ajan, ja tuntuu että koronapandemia on sitä entisestään kiihdyttänyt. Vuonna 2020 meillä Nordeassa osakesäästämisen aloitti 20 000 täysin uutta sijoittaja-asiakasta ja rahastosijoittamisen 30 000 uutta asiakasta. Tällä hetkellä meille tulee kuukausittain toistatuhatta asiakasta, jotka eivät ole aiemmin sijoittaneet Nordeassa, Eronen kertoo.

Nuorten osuus sijoittajina korostuu

Viime aikoina on uutisoitu paljon nuorten sijoittajien aktiivisuudesta ja sijoittamisen aloittamisesta. Nuorten määrä piensijoittajina on kasvanut Euroclear Finlandin mukaan: yli puolet osakesäästötileistä on alle 40-vuotiailla. 

Nuorten sijoitusinnokkuus näkyy myös Sortterin teettämän tutkimuksen tuloksissa. Suurin sijoittava ikäluokka on 18–25-vuotiaat. Samankaltainen trendi on havaittavissa myös Nordeassa.

– Erityisesti nuoret, alle 30-vuotiaat ovat aktivoituneet ja aloittaneet sijoittamisen. Nordeassa on hyvät sijoituspalvelut mobiilipankissa, jota nuoret erityisesti suosivat. Suomessa sijoitustoiminnot ovatkin digitaalisissa kanavissa hyvin aktiivisesti käytössä. Lisäksi digitaalinen sijoitusneuvoja Nora on houkutellut paljon nuoria aloittamaan sijoittamisen. Sen avulla voi puhelimella aloittaa 7 minuutissa sijoittamisen ja se sopii erityisesti vasta-alkajalle, Eronen kertoo.

Julkinen puhe sijoittamisesta ja sen mahdollisista hyödyistä säätöjen kasvattamiseksi voivat osaltaan vaikuttaa nuorten innokkuuteen aloittaa sijoittaminen. Väestörakenteen kehittyminen, työllisyyden epävarmat näkymät sekä kaukana siintävä eläke saattavat lisäksi vaikuttaa monen nuoren haluun sijoittaa omat varansa varmuuden vuoksi vanhuuden päiviä varten. Myös passiivinen tulo ja halu eläköityä palkkatöistä aiemmin ovat olleet nousevia trendejä.

Sijoittaminen suosituinta Nordean ja Osuuspankin sijoituspalveluissa 

Tutkimuksen mukaan oman pääasiallisen pankin sijoituspalveluita käyttää valtaosa sijoittajista, mutta tuloksissa on eroavaisuuksia erityisesti sukupuolen mukaan.

Suomalaisista noin 68 % kertoo käyttävänsä oman pankin tarjoamia sijoituspalveluita. Eniten oman pääasiallisen pankin sijoituspalveluita käyttävät Nordean ja Osuuspankin asiakkaat. Nordean kautta sijoittaa 74 % ja Osuuspankin kautta 73 %.

– Nordean sijoituspalvelut ovat laajat ja monipuoliset. Nordealla on edullinen pörssikaupankäynti kaikille ja hyvät digitaaliset sijoituspalvelut. Rahastovalikoima on tuottojen ja ulkopuolisten arvioijien puolesta pärjännyt hyvin ja lisäksi tarjolla on laadukkaat varainhoitopalvelut. Yksi tärkeä houkutin on varmasti myös Nordean käyttäjäystävällisyydestään palkittu mobiilipankki, jossa voi laskujen maksun ohella hoitaa rahasto- ja osakesijoituksia erittäin helposti ja kynnys aloittamiseen on matala, Eronen sanoo.

Naiset käyttävät hieman enemmän oman pankin sijoituspalveluita kuin miehet. 70 % naisista sijoittaa oman pankin sijoituspalvelun kautta, kun taas 60 % miehistä sijoittaa jonkin muun pankin palvelun tai sijoitusalustan kautta.

– Valitettavasti meidän sijoitusasiakkaissamme miehet ovat yhä enemmistössä. Niin itse palveluiden käyttäjissä kuin sijoitusneuvonnassakin hieman yli 60 % on miehiä. Varallisuudenhoidon asiakkaista vieläkin suurempi osuus on miehiä. Voisiko olla, että miehet eivät ole täysin rehellisiä vastauksissaan, eivätkä myönnä käyneensä sijoitusneuvonnassa? Tai sitten Nordealla on yliedustus juuri niistä sijoittajista, jotka toivovat juuri neuvontaa ja varallisuudenhoitoa, Eronen pohtii.

Pariskunnat sijoittavat todennäköisemmin kuin sinkut

Tutkimuksessa korostui myös, että parisuhteessa elävät sijoittavat todennäköisemmin kuin sinkut. Naimisissa olevista vastaajista sijoitti 62 % ja avoliitossa olevat hieman enemmän eli 65 %. 

Sinkuista puolestaan sijoitti vain 54 %. Tulokset viittaavat siihen suuntaan, että sijoittamisen aloittaminen tai sijoittaminen on helpompaa oman kumppanin kanssa. Jos parisuhteen toinen puolisko sijoittaa varojaan, voi se kannustaa myös oman sijoittamisen aloittamiseen ja madaltaa henkistä kynnystä.

Myös pieniä alueellisia eroja on nähtävissä sijoittamisen aktiivisuudessa. Valtaosa suomalaisista sijoittajista asuu useammin pääkaupunkiseudulla ja Länsi-Suomessa. Helsinki-Uusimaa-akselilla asuvista suomalaisista 64 % kertoo sijoittavansa ja Länsi-Suomessa asuvista puolestaan 63 %. Tuloksissa korostuu erityisesti Suur-Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu, jossa sijoitusaktiivisuus on kaikkein suurinta.

Korkea koulutus ja sijoittaminen kulkevat käsikädessä

Tutkimuksen mukaan korkeammin koulutetut sijoittavat myös useammin kuin vähemmän koulutetut suomalaiset.

Sijoittaminen on hyvin yleistä yliopiston tai korkeakoulun käyneiden joukossa, sillä peräti 76 % sijoittaa. Toiseksi eniten sijoittavat ammattikorkeakoulun käyneet henkilöt, joista 64 % sijoittaa varojaan. Yleissivistävän lukiokoulutuksen korkeimpana koulutuksenaan käyneet ovat kolmanneksi suurin vastaajaryhmä.

Koulutus lisää tietoa omista taloudellisista mahdollisuuksista sekä parantaa omaa taloudellista tilannetta. ME-Säätiön vuonna 2017 toteuttaman tutkimuksen mukaan korkeasti koulutetut henkilöt tienaavat keskimäärin jopa miljoona euroa enemmän kuin vähemmän koulutetut henkilöt työvuosiensa aikana.

Lisäksi sijoittamisen aloittamiseen voi vaikuttaa myös perhetausta: jos omat vanhemmat sijoittavat, on hyvin todennäköistä, että myös jälkikasvu alkaa sijoittaa. 

Oletko kiinnostunut sijoittamisesta, mutta pörssiyritysten tulosten lukeminen on vaikeaa? Tutustu sijoittamisen tunnuslukuihin ja ymmärrä paremmin yritysten osavuosikatsauksia. Voit myös testata tietosi, mitä tiedät pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksista.

Taloudellinen puskuri kuntoon ennen sijoittamista

Korona-kuoppa innosti monia aloittamaan sijoittamisen, kun myös arvo-osakkeita sai ostettua tavallista edullisemmin maalis-huhtikuussa 2020 pörssissä tapahtuneen romahduksen jälkeen. 

Ennen sijoittamisen aloittamista on kuitenkin tärkeää säästää taloudellinen puskuri kuntoon. Taloudellinen puskuri tarkoittaa eräänlaista hätävarakassaa, joka on aina olemassa esimerkiksi säästötilillä yllättäviä menoja varten.

Rahastoihin ja osakkeisiin ei kannata laittaa kaikkia säästöjä, vaan ainoastaan sellaisia varoja, joita ei tarvitse vähintään 5–10 vuoteen eikä niiden häviäminen haittaa omaa taloutta. Jos osakekurssit lähtevät yllättäen laskuun, et välttämättä halua lunastaa tappiollisia osakkeita kattamaan arjen kuluja. Siksi on hyvä säästää itselleen hätävarakassa yllättäviä menoja varten.

Taloudellisen puskurin säästämisen jälkeen on hyvä miettiä omaa sijoitusstrategiaa – kuinka pitkään haluaa sijoittaa, mitkä ovat sijoittamisen tavoitteet ja minkälaisiin kohteisiin haluaa sijoittaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa sijoittamista.

Juttua varten pyydettiin kommenttia myös Osuuspankilta, mutta he eivät halunneet kommentoida tutkimustuloksia.

Taloustutkimus Oy toteutti Tyytyväisyys ja luottamus pankkien ja rahoituslaitosten palveluihin -tutkimuksen aikavälillä 18.-23.3.2021. Tutkimukseen osallistui yhteensä 937 vastaajaa. Virhemarginaali on kokonaistulosten osalta enimmillään ±3,2 prosenttiyksikköä 95 %:n luotettavuustasolla. Yksittäisten pankkien osalta virhemarginaali on välillä ±5–±20 prosenttiyksikköä. 

Lähteet

Euroclear Finlandin, ME-Säätiö, Nordnet ja Pörssisäätiö