Osakesäästötili on lisännyt suomalaisten sijoitusintoa – tilin veroeduista saa tehoa pitkäkestoiseen sijoittamiseen

Osakesijoittaminen kasvattaa suosiotaan suomalaisten keskuudessa. Suomessa on jo yli 950 000 osakkeenomistajaa, kun vielä vuoden 2020 alussa heitä oli liki 100 000 vähemmän.

Sijoittaminen on saanut paljon huomiota mediassa, mutta suomalaisten kasvanutta sijoitusintoa selittävät osin myös viimeisen vuoden aikana voimakkaasti nousseet osakekurssit. Osaltaan intoon on vaikuttanut myös vuoden 2020 alussa käyttöön tullut osakesäästötili eli säästäjille tarkoitettu osakesijoittamista helpottava työkalu. Kuluvan vuoden alussa tilejä oli avattu Suomessa jo yli 150 000.

Osakesäästötilille eli OST:lle säästämisen perustana on osakesijoittaminen. Osakesijoittamisella pyritään siihen, että sijoittaja saa tuottoa osakkeiden arvonnousun ja yhtiön omistajilleen maksamien osinkojen myötä.

Aiemmin osakkeisiin sijoittaminen oli mahdollista vain arvo-osuustilin (AOT) kautta, mutta osakesäästötili toi sijoittamiseen uuden vaihtoehdon. Osakesäästötili ja arvo-osuustili , sopivat ominaisuuksiltaan erityyppiseen säästämiseen, mutta sijoittajan ei kuitenkaan tarvitse valita vain jompaa kumpaa, sillä halutessaan molempia tilejä voi käyttää samanaikaisesti.

Osakesäästötilin veroedut kannustavat pitkäaikaiseen sijoittamiseen

Osakesäästötilille voi siirtää rahaa maksimissaan 50 000 euroa, jotka säästäjä saa vapaasti sijoittaa valitsemiinsa koti- ja ulkomaisiin pörssiosakkeisiin sekä First North -osakkeisiin.

Osakesäästötilillä sijoittaja voi ostaa ja myydä osakkeita samaan tapaan kuin arvo-osuustilillä. Merkittävä ero on kuitenkin siinä, että osakesäästötilin sisällä sijoittaminen on verotonta, kunnes tililtä nostetaan varoja.

Yksi tilin eduista on juuri sen verotuksellista byrokratiaa vähentävä vaikutus. Verottaja saa tilin tiedot suoraan pankeilta ja rahoituslaitoksilta, mikä helpottaa veroasioiden hoitamista entisestään.

Veroeduista johtuen osakesäästötili sopii hyvin pitkän aikavälin sijoittamiseen, sillä OST-säästämisessä sijoittaja pääsee hyötymään niin sanotusta korkoa korolle -ilmiöstä aiempaa enemmän.

Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa sitä, että myös sijoituksista saadut tuotot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman mukana. Osakesäästötili voi voimistaa kyseistä ilmiötä, koska sijoitusten tuotoista ei tarvitse maksaa veroa välittömästi – luovutusvoitot ja osingot on mahdollista sijoittaa täysmääräisesti uudelleen. Sen ansiosta sijoittamisen aloittaminen voi olla helpompaa, kun pienempikin alkupääoma voi kasvaa nopeammin.

Osakesäästötili voi siis pitkällä tähtäimellä parantaa etenkin piensijoittajien mahdollisuuksia tehokkaampaan osakesäästämiseen.

Osakesäästötilin rajoitukset

Osakesäästötilien hyötyjä kaventavat niille asetetut lainmukaiset rajoitukset. Rajoitukset koskevat muun muassa olemassa olevia osakeomistuksia, tilille talletettavia rahasummia ja shorttaamista.

Osakesäästötilille ei esimerkiksi voi siirtää olemassa olevia osakeomistuksia arvo-osuustililtä tai toiselta osakesäästötililtä, vaan sille on mahdollista tallettaa vain rahaa. Tällä hetkellä osakesäästötilille on sallittua tallettaa varoja enintään 50 000 euroa, mikä voi rajoittaa etenkin suursijoittajia.

Talletusraja ei kuitenkaan vaikuta siihen, miten suureksi omistusten arvo voi tilin sisällä kasvaa. Ja vaikka raja tulisi vastaan, voi tilille siirtää lisää rahaa sen jälkeen, kun varoja on nostettu sieltä ulos. Ulosnostolle ei ole rajoituksia määrän tai ajan mukaan, mutta veroedun saamiseksi osakesäästötililtä ei ole kannattavaa nostaa rahaa ainakaan kovin usein.

Myös osakesäästötilin sisäiset sijoitusvaihtoehdot on tarkasti rajattu. Nimensä mukaisesti tili on tarkoitettu vain pörssiin listautuneiden tai listautuvien yritysten osakkeiden ostoon. Osakesäästötilillä rahastosijoittaminen ei siis ole mahdollista, mikä voi vaikeuttaa hajauttamista.

Tilillä ei voi myöskään harjoittaa lyhyeksimyyntiä eli shortata. Shorttauksella tarkoitetaan sitä, että sijoittaja myy osakkeita, joita hän ei omista, tarkoituksenaan ostaa ne myöhemmin halvemmalla takaisin. Shorttaus perustuu siis oletukseen, että tulevaisuudessa kaupan kohteena olevien osakkeiden arvo laskee.

Lisäksi ulkomaisten osinkoja maksavien yritysten osakkeet eivät ole OST-säästäjälle kannattavia sijoituksia, sillä niistä verot maksetaan ulkomaille. Sen takia kyseisten osakkeiden verotaakka kasvaa niin korkeaksi, ettei osingoista pääse hyötymään.

Osakesäästötilejä on myös luvallista olla vain yksi henkilöä kohden. Mikäli osakesäästäjä avaa joko vahingossa tai tarkoituksellisesti enemmän kuin yhden osakesäästötilin, perii verottaja takautuvasti lisäveroa jokaisesta tilistä ja summa voi helposti paisua tuhansiin euroihin. Toista osakesäästötiliä ei voi saada hallintaansa edes perintönä, sillä säästäjän kuollessa osakesäästötiliä koskeva sopimus päättyy ja tili lakkaa olemasta. Samalla tilin varat ja osakkeet siirtyvät kuolinpesälle.

Osakesäästötileihin liitettyjen rajoitusten on monesti mielletty olevan liian tiukkoja ja osakesäästötilien uudistuksista on puhuttu. Uudistukset mahdollistaisivat aiempaa suuremman ja monipuolisemman sijoitustoiminnan. On muun muassa esitetty, että osakesäästötilien talletuskatto nostettaisi 100 000 euroon, ja että rahastoihin sijoittaminen pitäisi sallia paremman hajauttamisen mahdollistamiseksi.

Miten osakesäästötilin verotus toimii?

Osakesäästötilin rajoitusten vastapainona sijoittajat pääsevät tilin sisällä nauttimaan nollaverosta ja pystyvät siten kasvattamaan pienempiäkin sijoituksia tavallista nopeammin.

Veroja osakesäästötilistä joutuu maksamaan vasta, kun tililtä nostetaan rahaa. Nostettavista voitoista sijoittaja maksaa veroa pääomatuloveron mukaan eli 30 prosenttia 30 000 euron rajaan asti ja 34 prosenttia rajan ylittävistä tuotoista.

Osakesäästötilin verotukseen vaikuttaa:

• tilille talletettujen varojen määrä
• omistusten mahdollinen arvon muutos
• tililtä nostetut rahat

Esimerkki 1

Mikäli 1 000 euron sijoituksen arvo nousee tilillä 20 prosenttia 1 200 euroon, maksetaan rahat nostettaessa 30 prosenttia veroa sijoituksen tuottamasta 200 eurosta eli 60 euroa.

Sijoitustoiminnasta syntyneet kulut huomioidaan verotuksessa vasta, kun osakesäästötililtä nostetaan varoja, tai kun tili lopetetaan. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi tilinhoitomaksut, säilytysmaksut ja kaupankäyntipalkkiot sekä ulkomaisten pörssien varainsiirto- ja transaktioverot. 

Myös sijoituksista aiheutuneet tappiot on mahdollista vähentää verotuksessa, mutta vasta kun osakesäästötili suljetaan. Mikäli tililtä nostettu lopullinen summa on arvoltaan tilille siirrettyä varallisuutta pienempi, muodostuu erotuksesta osakesäästötilin tappio, joka on vähennyskelpoinen sinä vuonna, jona tili on suljettu.

Verotuksen kannalta keskeistä onkin se, onko osakesäästötili voitollinen. Tilin voitollisuus määritetään varojen ulosnostoa edeltäneen päivän osakekurssien mukaan.

Perinnönjakotilanteessa osakesäästötilin sisällä olevat osakkeet ja varat kuuluvat kuolinpesälle eli niistä maksetaan vain perintöveroa. Perintönä saaduista osakesäästötilin varoista ei siis synny tuloveron alaista tuloa eikä vähennyskelpoista tappiota.

Osakesäästötiliä harkitsevalle

Osakesäästötilin tuomista eduista voi hyötyä kuka tahansa. Etenkin sijoittamista aloittaville ja pienempiä summia sijoittaville osakesäästötili voi olla toimiva tapa lisätä varallisuutta pitkällä tähtäimellä. Osakesäästötilillä on kuitenkin sekä hyvät että huonot puolensa.

Osakesäästötilin hyödyt:

• yksinkertaistaa verotusta
• tilin sisällä osakkeiden osto ja myynti on verovapaata
• tehostaa korkoa korolle -ilmiötä
• sopii hyvin pitkäaikaiseen sijoittamiseen

Osakesäästötilin heikkoudet:

• tilejä saa olla vain yksi
• monille 50 000 € talletusraja voi olla liian matala
• ei mahdollisuutta sijoittaa rahastoihin
• mahdollista sijoittaa vain listautuneiden yritysten osakkeisiin
• ulkomaisten osinkoa maksavien yritysten osakkeiden osto ei ole kannattavaa

Sijoittamiseen käytettävän valinnassa kannattaa siis ottaa huomioon omat tavoitteet. On kuitenkin syytä muistaa, että osakesäästötilin avaaminen ei sulje mitään pois, vaan sitä voi käyttää myös rinnakkain arvo-osuustilin kanssa.

Lähteet: Euroclear, Pörssisäätiö, Sijoittaja.fi, Suomen Pankki, Verohallinto, Taloustaito