Lainavertailuala kaipaa läpinäkyvyyttä ja yhtenäistä säätelyä

Oikeusministeriö tarkastelee tällä hetkellä tilapäisen korkosääntelyn ja suoramarkkinointikiellon toimivuutta sekä niiden vaikutuksia. Nykyisten toimien jatkamisen sijaan Sortter ehdottaa, että pyritään tunnistamaan ja korjaamaan liialliseen velkaantumiseen johtavat tekijät.

Kotitalouksien ylivelkaantumista ehkäisevinä tekijöinä ovat vuonna 2024 voimaan tuleva positiivinen luottorekisteri sekä luottojen vertailupalvelut. Luottojen vertailupalvelujen toiminta perustuu siihen, että kuluttaja saa lainatarjouksen useilta eri lainanantajilta ja voi vertailla niitä helposti keskenään. Tällöin palvelun käyttäjän on helpompi tehdä itselleen sopiva lainapäätös.

– Oikein toteutettuna luottojen vertailupalvelut ehkäisevät kalliiden luottojen menekkiä. Pankkien sekä luotonmyöntäjien välinen hintakilpailu pitää huolen siitä, että luotonhakijoille tarjottu korkotaso pysyy maltillisena sekä asiakkaan maksukykyyn verrattain kohtuullisena, Sortterin toimitusjohtaja Markus Huhdanpää toteaa.

Lainavertailupalvelut ovat suhteellisen uusi toimiala, jonka haasteita tai toimintatapoja ei ole huomioitu lainsäädännössä. Sortter ehdottaa, että luottojen vertailupalveluja tulisi jatkossa säädellä, jotta ne palvelisivat paremmin kuluttajan etua rahoituksen valinnassa.

Miksi vertailupalvelut tarvitsevat säätelyä?

Vertailupalveluja ei voida pitää erillisenä kokonaisuutena suhteessa kulutusluottoihin, vaan säätelyn tulisi ulottua koko kuluttajan käymän ostopolun alusta loppuun – lainan vertailusta sen myöntämiseen ja takaisinmaksuun. Tällä hetkellä Finanssivalvonta ja aluehallintoviranomainen valvovat vain luotonmyöntäjien ja perintätoimistojen toimintaa, mutta eivät lainan hakemisen yhteydessä käytettäviä vertailupalveluita.

Vertailupalveluiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa ja ne tavoittavat markkinoinnillaan kuluttajat. Yhä useampi kuluttaja vertailee kulutusluottoja ennen lainan nostamista. Sortterin maaliskuussa 2021 Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 38 % suomalaisista vertaili kulutusluottoja joko aina tai toisinaan. Vertailu lisääntyi 12 % vuotta aiempaan verrattuna. 

– Vertailupalvelua voi tällä hetkellä tarjota lähes kuka tahansa, eikä vertailussa käytettyjä perusteita tarvitse edes välttämättä tuoda esille. Sääntelyn puute on tuonut alalle kirjavia toimintatapoja, eikä palvelujen toimintalogiikka ole aina kuluttajalle selvä, Huhdanpää arvioi.

Luotonanto on säänneltyä toimintaa, mutta lainojen vertailua tai välittämistä markkinoidaan nykyään satojen nettisivujen kautta miltei ilman sääntelyä. Osa näistä palveluista suorittaa vertailua, josta kuluttaja hyötyy. Osa taas saattaa jättää tosiasiallisen vertailun tekemättä kokonaan. Vertailupalveluiden tarkoituksena on tarjota kuluttajalle luotettavat työkalut eri rahoitustuotteiden vertailuun. Aina niin ei kuitenkaan ole, vaan vertailupalvelu saattaa suositella sille eniten maksavan toimijan tuotetta tai palvelua.

– Suuri osa meidän asiakkaistamme käyttää palveluamme aiemmin otettujen luottojen korvaamiseen edullisemmin ehdoin, kun he syystä tai toisesta ovat aiemmin päätyneet ottamaan itselleen turhan kalliin vaihtoehdon, Huhdanpää kertoo.

Itseään riippumattomana vertailusivustona markkinoinut hotelli- ja majoitusten vertailupalvelu Trivago sai vuonna 2020 langettavan tuomion Australian kuluttajalain rikkomisesta. Trivago suositteli kuluttajille halvimpien hotellien sijaan kohteita, jotka olivat maksaneet sivustolle näkyvyydestä. Myös vuonna 2017 Euroopan komissio ja EU löysivät tehotarkastuksessa ongelmia erilaisten vertailu- ja varaussivujen hinnoittelussa.

– Ilman tosiasiallista vertailua tehty luoton välittäminen ei auta kuluttajaa lainkaan, vaan voi pahimmillaan johtaa kuluttajaa harhaan tai lisätä riskiä liialliselle velkaantumiselle. Siksi lainsäädäntö tulee ulottaa pikaisesti lainavertailuihin, Huhdanpää sanoo.

Läpinäkyvyyttä ja yhtenäistä säätelyä

Sortter ehdottaa viittä konkreettista ratkaisua lainavertailupalvelujen säätelyyn, jotta ne palvelisivat paremmin kuluttajaa. Ehdotetut ratkaisut kohdistuvat vertailun läpinäkyvyyteen ja johdonmukaisuuteen, sekä tarvittavaan viranomaisvalvontaan.

1.     Vertailun johdonmukaisuus

Luottotarjous tulee pyytää kaikilta luotonmyöntäjiltä, jotka lainavertailupalvelu ilmoittaa olevan vertailussa mukana.

2.     Lainatarjousten vertailtavuus keskenään

Luottotarjoukset tulee esittää kuluttajalle yhtenäisesti, jotta kuluttaja voi aidosti verrata saamiaan tarjouksia keskenään.

3.     Vertailun läpinäkyvyys ja perusteltavuus

Kuluttajan tulee helposti saada tietää, mihin luottojen vertailu perustuu tai millä perusteella hänelle suositellaan jotakin luottosopimusta.

4.     Viranomaisvalvonta

Vertailupalveluista tulee muodostaa rekisteri, niiden toimintaa valvoa sekä nimetä valvova viranomainen.

5.     Rekisteröintivelvollisuus

Henkilötietojen keräämisen luotonhaun tai niiden markkinoinnin yhteydessä tulee olla toimiluvan tai rekisteröinnin vaativaa toimintaa.

Lainavertailupalvelujen toimintalogiikka kaipaa läpinäkyvyyttä ja yhtenäistä säätelyä, jotta kuluttaja voi luottaa vertailupalvelun tarjoamiin tuloksiin. Lisäksi kuluttajan henkilötietojen kerääminen luoton hakemisen yhteydessä tulisi olla luvanvaraista toimintaa, jotta tietoja käytetään varmasti vastuullisesti.

– Uskomme, että lainavertailun sääntely ja toiminnan valvominen johtavat luottomarkkinoiden siistiytymiseen. Ehdottamalla konkreettisia ratkaisuja ja nostamalla esiin alan epäkohtia, Sortter haluaa olla osaltaan edistämässä tasapuolista ja reilua lainavertailua, Huhdanpää sanoo.