Takaisin blogiin

Useat luotonmyöntäjät ovat lopettaneet toimintansa – AVI:n rekisterissä olevista yrityksistä enää vain kolmannes myöntää kulutusluottoja

Luotonmyöntäjien määrä näyttää Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) valtakunnallisen luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisterin mukaan laskeneen viime vuosina huomattavasti. AVI:n ylläpitämässä rekisterissä olevista yrityksistä vain kolmannes myöntää uusia kulutusluottoja.

Sortter selvitti maaliskuussa 2021, miten vuosien 2019, 2020 ja 2021 korkosääntelyt ovat vaikuttaneet luottomarkkinoilla toimivien yritysten lukumäärään. 

Tarkasteluun otettiin AVI:n luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisterin 6 eri päivättyä versiota aikaväliltä 20.6.2018–12.3.2021. Tuorein versio rekisteristä löytyy AVI:n verkkosivuilta ja aiemmat versiot löydettiin internethauilla.

Taulukko 1. Luotonmyöntäjien määrän kehitys AVI:n Luotonantaja- ja vertailainavälittäjärekisterissä vuosina 2018–2021

58 yrityksestä vain 16 myöntää rahaluottoa

Tuoreimmassa 12.3.2021 päivätyssä luotonantajarekisterissä on kaikkiaan 58 yritystä. Kappalemäärällisesti yrityksiä on rekisterissä nyt kuusi vähemmän kuin vuoden 2020 alussa, jolloin koronapandemiasta tai väliaikaisesta 10 % korkokatosta ei ollut vielä tietokaan. 

Rekisterissä olevista yrityksistä 23 on lopettanut luotonmyöntämisen. Lisäksi näyttää siltä, että 18 yrityksen toiminta on loppunut kokonaan. Viisi toimijaa ei myönnä luottoja ainakaan toistaiseksi, mutta tilanne saattaa kuitenkin muuttua, kun väliaikainen korkokatto päättyy syyskuussa 2021.

– Lopettaneet toimijat ovat pääosin korkeakorkoisia lainoja myöntäneitä yrityksiä, joita lainsäädäntö on laittanut taloudellisesti ahtaalle. Kaikista kalliimpien lainojen poistuminen markkinoilta on tervetullut asia niin luottomarkkinoille kuin kuluttajillekin, Sortterin toimitusjohtaja Markus Huhdanpää sanoo.

Moni lopettanut yritys on toiminut usealla eri brändillä, jolloin vakuudettomia lainoja myöntäneiden ja nyt lopettaneiden tahojen lukumäärä näyttäytyy huomattavasti suurempana kuluttajille.

Rekisteriin merkityistä yrityksistä vain alle kolmannes, eli 16 näyttää myöntävän yhä rahaluottoa kuluttajille. Loput luotonmyöntäjärekisterissä olevista toimijoista myöntävät joko hyödykesidonnaisia luottoja tai operoivat perintä-, yrityspalvelu- tai sijoitusalalla.

Osa toimijoista on laajentanut tarjontaansa yrityslainoihin

Kiristynyt kuluttajalainojen sääntely on saanut useamman yrityksen laajentamaan valikoimaansa yrityslainoihin. Ensimmäiset perinteisen pankkisektorin ulkopuoliset vakuudettomat yrityslainat myönnettiin 2010-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen yrityslainoja myöntäviä rahoitusyhtiöitä on tullut markkinoille useita.

Aluehallintoviraston rekisterissä olevista toimijoista 3 tarjoaa kulutusluottojen lisäksi yrityslainoja, ja 2 toimijaa on keskittynyt ainoastaan yrityslainoihin.

Yrityslainaa myöntävien rahoitusalan toimijoiden nopea kasvu selittyy myös sillä, että kahden yrityksen välisessä toiminnassa hinnoittelu ja sopimusvapaus on usein laajempaa kuin yrityksen ja kuluttajien välisessä luottotoiminnassa. Löyhemmän lainsäädännön vuoksi lainan ottavalta yritykseltä voidaan periä korko- tai käsittelykuluja vapaammin kuin mitä kuluttajansuojalaki mahdollistaisi.

Luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisterin yritykset toimialoittain jaoteltuna

Taulukko 2. Taulukon luvut eroavat hieman AVI:n ilmoittamista luvuista erilaisen tilastoinnin takia, sillä osa toimijoista toimii usealla eri toimialalla. Esimerkiksi Gothia Oy:llä on useita brändejä, kuten AfterPay osamaksuissa ja Arvato Financea perintätoiminnassa. Osa Northmillin brändeistä jatkaa luotonmyöntämistä (esim. Credigo), mutta osa on lopettanut toistaiseksi (Easycredit). J.W.-Yhtiöt Oy sekä Aurajoki Nordic Oy ovat lopettaneet luottojen myöntämisen tai eivät toistaiseksi myönnä luottoja, mutta jatkavat toimintaansa muilla toimialoilla. Tiedot on kerätty luotonantajarekisteristä sekä yritysten verkkosivuilta.

Hyödykesidonnaisia luottoja myöntävien yritysten määrä noussut

Luotonantajarekisterissä olevien toimijoiden määrä näyttää nousseen hieman yllättäen vuosien 2018–2019 aikana (taulukko 1), jolloin kuluttajaluottojen korkosäädäntöä uudistettiin. Rekisteriin on lisätty tuona aikana erityisesti hyödykesidonnaisia luottoja, eli esimerkiksi osamaksusopimuksia tarjoavia toimijoita, joita löytyy rekisteristä tällä hetkellä yhteensä 12.

– Hyödykesidonnaiset luotot on suljettu väliaikaisen korkokaton ulkopuolelle. Näyttää siltä, että nykyinen korkosääntely on tehnyt tästä luottosegmentistä houkuttelevan joillekin luottoja tarjoaville yrityksille, Huhdanpää sanoo.

Hyödykesidonnaisten luottojen korko voi olla enintään 20 prosenttia, kun taas vakuudettomien lainojen korko on säädetty väliaikaisella korkosääntelyllä 10 prosenttiin. Sortterin tammikuussa 2021 tekemässä selvityksessä havaittiin, että väliaikainen korkokatto vaikeuttaa luoton saamista osalla hakijoista. 

Kuinka pysyvä korkosääntely vaikuttaisi luottomarkkinoihin?

 Nykyinen väliaikainen 10 % kulutusluottoja koskeva korkokatto päättyy 30.9.2021, jota ennen tullaan todennäköisesti valmistelemaan uutta kuluttajaluottoja koskevaa säädäntöä. Hallitus on esittänyt aiemmin eduskunnalle, että pysyvää korkosääntelyä valmisteltaisiin jo keväällä 2021.

– Korkosääntelyyn liittyvää vaikutusarviointia on julkaistu toistaiseksi kovin vähän, mutta rahaluottoja myöntävien yritysten määrän vähenemisellä on väistämättä vaikutuksia luottomarkkinoihin. Tilannetta olisi hyvä tarkastella kriittisesti nyt väliaikaisen korkokaton päättymisen lähestyessä, Huhdanpää sanoo.

Rekisteröityjen luotonmyöntäjien todellista aktiivisuutta toiminnassaan olisi hyvä tarkastella analyyttisesti samalla, kun uutta korkosääntelyä valmistellaan, sillä pelkkä luotonmyöntäjiksi rekisteröityneiden yritysten lukumäärä ei kerro koko totuutta. 

Sortterin arvion mukaan turhan alhaiseksi säädelty pysyvä korkotaso toisi haasteita yleiseen kilpailuun sekä lainatuotteiden saatavuuteen. Vaikka edulliset lainat ovat kuluttajan etu, korkokatto saattaa pitkällä aikavälillä vähentää luotonmyöntäjien määrää. Siitä seuraisi väistämättä, että pankkien välinen kilpailu vähenisi, mikä puolestaan saattaisi lopulta nostaa rahoituksen kustannuksia tai muita kuluttajan maksamia pankkimaksuja.

Lähteet

Aluehallintovirasto. Luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisteri.  (päivitetty 12.3.2021). [Online] https://avi.fi/documents/25266232/55294374/LA-VLV_rekisteri_saavutettava.pdf/9417dfa9-631f-d28d-86bc-ea87cf627ff9/LA-VLV_rekisteri_saavutettava.pdf?t=1615900643099 [17.3.2021]

Aluehallintovirasto. Luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisteri.  (päivitetty 2.2.2021). [Online] https://avi.fi/documents/25266232/48152692/LA-VLV_rekisteri_saavutettava.pdf/d050206f-44da-75e0-e6c0-0a1f34af15b9/LA-VLV_rekisteri_saavutettava.pdf?t=1612350741081 [11.3.2021]

Aluehallintovirasto. Luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisteri.  (päivitetty 29.12.2020). [Online]  https://avi.fi/documents/25266232/48152692/LA-VLV_rekisteri_29122020_saavutettava.pdf/9454e448-cf10-df68-4443-4354e5177199/LA-VLV_rekisteri_29122020_saavutettava.pdf?t=1609305510510 [11.3.2021]

Aluehallintovirasto. Luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisteri.  (päivitetty 11.12.2020). [Online] https://avi.fi/documents/25266232/48152692/LA-VLV_rekisteri_11122020_saavutettava.pdf/58283f17-e201-a48d-2976-de725614f37d/LA-VLV_rekisteri_11122020_saavutettava.pdf?t=1607931976883 [11.3.2021]

Aluehallintovirasto. Luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisteri.  (päivitetty 7.1.2020). [Online] https://web.archive.org/web/20200117201754/http://www.avi.fi/documents/10191/19290/Luotonantajarekisteri_060313/44cb059e-268a-4aef-a0fc-51fc622c4d4e [11.3.2021]

Aluehallintovirasto. Luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisteri.  (päivitetty 20.6.2018). [Online] https://web.archive.org/web/20180705201642/http://www.avi.fi/documents/10191/19290/Luotonantajarekisteri_060313/44cb059e-268a-4aef-a0fc-51fc622c4d4e [11.3.2021]

Eduskunta (2020) ”Hallituksen esitys HE 234/2020 vp”. 26.11.2020. [Online] https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_234+2020.aspx [16.3.2021]

Lue lisää

Takaisin blogiin