Pörssisähkön hinta on poikkeuksellisen korkealla – mistä tilanne johtuu?

Suomessa pörssisähköllä tarkoitetaan sähkösopimusta, jossa sähkön hinta määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä asetetun ja tunneittain vaihtelevan spot-hinnan mukaan. 

Kuluneen kymmenen vuoden aikana pörssisähkön suosio on hiljalleen kasvanut myös kotimaisilla sähkömarkkinoilla. Kuluttajalle pörssisähkö tarjoaakin mahdollisuuden säästöihin, mikäli on valmis kohdentamaan sähkönkulutustaan vuorokauden edullisimmille tunneille, jolloin sähkön kysyntä on alimmillaan. 

Samalla kannattaa kuitenkin huomioida, että pörssisähkön hinta on monen eri osatekijän summa. Kysynnän lisäksi hintaan vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet, globaali taloudellinen tilanne sekä huoltokatkot voimalaitoksissa.

Kesällä 2021 pörssisähkön hinta oli poikkeuksellisen korkealla

Pörssisähkön hintakehitystä on siten vaikea ennakoida. Päivästä ja kulutuksesta riippuen sähköpörssin spot-hinta voi heilahdella aina nollasta sentistä jopa kahteenkymmeneen senttiin kilowattitunnilta yhden vuorokauden sisällä.

Talvella sähkö on yleensä kalliimpaa kuin kesällä. Varsinkin kovina pakkasjaksoina pörssisähkön hinta voi ampaista kattoon, kun ihmiset tarvitsevat enemmän valoa ja lämmitystä tarpeisiinsa.

Kesä 2021 teki poikkeuksen totuttuun kaavaan. Sähkön kuukauden keskihinta oli heinäkuussa 2021 korkeampi kuin esimerkiksi tammikuun ja helmikuun paukkupakkasilla. Tilastojen mukaan sähkön hinta oli jopa 250 % korkeampi edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna.

Mistä kesän 2021 hintapiikki sitten aiheutui? 

Myös Suomessa pörssisähkön spot-hinta asetetaan pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, joka hallinnoi sähköpörssiä Baltiassa, Pohjoismaissa, Benelux-maissa sekä Itävallassa, Saksassa ja Yhdistyneissä kuningaskunnissa.

Toisin sanoen Nord Pool on laaja eurooppalainen sähkömarkkina, josta maat voivat ostaa ja myydä sähköä yli rajojen. Kansainvälisen luonteensa myötä myös sähkön lopulliseen hinnanmuodostukseen vaikuttavat lukuisat eri muuttujat, kuten sääolosuhteet sekä poliittiset ja taloudelliset päätökset pörssin markkina-alueella.

Listasimme viisi tekijää, jotka  vaikuttivat pörssisähkön hintakehitykseen vuoden 2021 aikana.

1. Kuiva alkuvuosi vaikutti vesivoiman tuotantoon

Ennätyssateisen edellisvuoden jälkeen vuosi 2021 alkoi vähäsateisena, minkä vuoksi vesivarastot ehtyivät niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassa. Erityisen paljon vesivoimaa tuotetaan Norjassa, missä altaiden pinnat olivat alhaalla kuivan kevään ja kesän seurauksena.

Myös Suomessa vesivoiman tuotantokustannukset kasvoivat, mikä luonnollisesti osaltaan vaikutti myös sähkön hintaan. 

2. Tuuleton kesä tyrehdytti tuulivoimaa

Merkittävä osa Pohjoismaiden sähköstä tuotetaan vesivoiman lisäksi tuulivoimalla, jonka osuus sähköntuotannossa myös kasvaa jatkuvasti.

Kesä 2021 jäi tosin historiaan erityisen niukkatuulisena, joten olosuhteet eivät olleet optimaaliset tuulivoimalle. Tuulisähköä olikin markkinoilla vain rajoitetusti. 

3. Helteet nostivat sähkönkulutusta 

Kesä-heinäkuun helteet yhdistettynä viilentävien sähkölaitteiden yleistymiseen käänsivät Suomen sähkönkulutuksen ja siten myös sähkön hinnan nousuun nimenomaan hellepäivinä. 

Suomen sähkövarmuudesta huolehtivan kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan yli 20 asteen lämpötiloissa sähkönkulutus nousee noin 50 megawattia jokaista seuraavaa astetta kohden. Yli 30 asteen helle tarkoittaa jopa 300-500 megawatin nousua koko valtakunnan tasolla.

4. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen

Vaikka fossiilisten polttoaineiden osuus Pohjoismaiden sähköntuotannossa on hyvin vähäinen, vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden kallistuminen sähkön hintaan myös Suomessa.

Esimerkiksi Baltiassa ja Keski-Euroopassa sähköä tuotetaan runsaasti fossiilisilla polttoaineilla, kuten maakaasulla ja kivihiilellä, joiden hinta on ollut kasvussa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtäävien päästöoikeuksien yhä kallistuessa.

Yhteisten sähkömarkkinoiden myötä osa hinnannoususta heijastui myös Suomeen ja muihin Pohjoismaihin saakka. 

5. Ydinvoimaloiden huoltokatkot 

Suomen neljä ydinvoimalaa, eli Olkiluoto 1 ja 2 sekä Loviisa 1 ja 2 tuottavat 2700 megawatin teholla sähköä tasaisesti ympäri vuoden vuosittaisia huoltokatkoja lukuun ottamatta. 

Huollot ajoitetaan yleensä ajanjaksolle huhti-syyskuu, jotta laitokset ovat valmiina seuraavan talvikauden kasvavaa kysyntää varten. Myös kesällä 2021 huoltopäivien puuttunut tuotanto katettiin kalliimmilla tuotantomuodoilla, mikä luonnollisesti heijastui sähkön hintaan. 

Sähkön hintaan on osittain vaikuttanut myös koronaepidemian jälkeinen taloudellinen nousukausi, joka on nostanut sekä raaka-aineiden että polttoaineiden hintoja.

Lähde: Vattenfall

Syyskuu ei muuttanut tilannetta – sähkö yhä poikkeuksellisen kallista

Koko alkukesän 2021 jatkunut sähkön hintojen nousu huipentui elokuussa, jolloin pörssisähkön kuukausihinta oli 9,92 snt/kWh. Myös syyskuussa hinnat ovat jatkaneet nousuaan, ja päivähinnat ovat korkeimmillaan olleet jopa yli 15 snt/kWh.

Kuten alla olevasta kaaviosta huomataan, syyskuussa 2021 hinnat ovat olleet merkittävästi korkeammat edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna.

Entä sitten vuosi 2022? Miltä näyttää sähkömarkkinoiden tulevaisuus? 

Kymenlaakson Sähkö Oy:n elokuussa 2021 julkaiseman tiedotteen mukaan tulevalle talvelle ennustetaan korkeita sähkön hintoja. 

Vaikka sähkön hinnan ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, seuraavat kuukaudet ovat tulevan talven kannalta ratkaisevat. Mikäli syksy jatkuu kylmänä ja vähäsateisena, voi hintojen odottaa pysyttelevän sekä loppu- että alkuvuoden  korkealla. 

Säästöjä etsivän kuluttajan kannattaakin toivoa runsaiden matalapaineiden ilmaantumista maamme ylle. Suomessa vesivoimalla on merkittävä vaikutus sähkön hintaan, joten sateiden määrällä on ratkaiseva rooli myös sähkön lähikuukausien hinnanmuodostuksessa.

Pidemmällä aikavälillä hintatasoon vaikuttavat muun muassa päästöoikeuksien hintataso, sähkömarkkinoiden integroituminen manner-Eurooppaan sekä sähkön kulutuksen ja tuotannon kasvu.

Mikä sähkösopimus kannattaa valita nyt syyskuussa 2021? 

Vielä kevään ja alkukesän aikana sähkömarkkinoilta sai määräaikaisia sähkösopimuksia, joiden hinnoittelu oli jopa 4-5 snt/kWh. Nyt kun sähkön hintakehitystä on erityisen vaikeaa ennustaa, kannattaa harkita tarkkaan, millaiseen sähkösopimukseen haluaa sitoutua.  

Mikäli syksy on sateinen ja talvi lämmin, pörssisähkön käyttäjät saattavat päästä nauttimaan edullisestakin sähköstä. Toisaalta sähkön hintojen ei enää lähikuukausien aikana odoteta tippuvan loppuvuoden 2020 tasolle. 

Epävarmassa tilanteessa turvallinen vaihtoehto voisi olla sähkön kvartaalisopimus, jossa hinta seuraa tukkumarkkinoita kaksi tai neljää vuodessa.

Paras sähkösopimus löytyy kilpailuttamalla

Olivatpa kyseessä sähkösopimukset tai lainat, kilpailuttaminen säännöllisesti on fiksun kuluttajan valinta. Kilpailuttaminen kannattaa tehdä aina muuton yhteydessä, määräaikaisen sähkösopimuksen päättyessä tai toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen tilanteessa vähintään kerran vuodessa. 

Ennen kuin aloitat sähkösopimuksesi kilpailuttamisen, kannattaa pohtia omia sähkönkäyttötapoja, jotta löydät juuri sinun tarpeisiisi sopivan sähkösopimuksen. Hinnan lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä voivat olla muun muassa sopimustyyppi sekä sähkön tuotantotapa. 

Esimerkiksi yhä yleistyvä vihreä sähkö voi olla hyvä valinta, mikäli haluat sähkösopimuksesi kautta pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi.

Sähkösopimuksen kilpailuttaminen ilmaisilla vertailupalveluilla on helppoa ja nopeaa. Kilpailuttamisen edut vain korostuvat entisestään nyt kun sähkön hintaan liittyy epävarmuustekijöitä.

Lähteet: Yle, Vattenfall, Kymenlaakson Sähkö, Helsingin Sanomat