Opintolaina
Takaisin blogiin

Muista nämä opintolainahyvityksestä

Alkoiko uusi ja jännittävä fuksisyksy tai palaatko vihdoin takaisin luentosaleihin etäopintojen jälkeen? Jos olet ottanut tai harkitset ottavasi opintolainaa, on nämä asiat hyvä tietää opintolainahyvityksestä.

Opintolainan suosio kasvussa

Vaikka Kela tarjoaakin opintotukea, ei se yksinään riitä kattamaan arjen kuluja. Monet opiskelijat käyvätkin opintojen ohessa töissä tai nostavat opintolainaa.

Opintolainaa ottavien opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Kelan opintolainan valtiontakauksia on korotettu ja lainan matala korkotaso sekä takaisinmaksuehtojen kohtuullisuus ovat kannustaneet monet nostamaan opintolainaa. Samaan aikaan opintotuen määrää on viime vuosina pienennetty, mikä myös toimii monelle kannustimena.

Opiskelijoita kannustetaankin aktiivisesti ottamaan opintolainaa muun muassa tarjoamalla opintolainahyvitystä. Miksi opintolainaa otetaan ja onko se kannattavaa?

Opintolaina on edullinen

Opintolaina on edullinen opiskelijalle, sillä se on valtion takaama. Opintolainan korko on varsin alhainen: pankista riippumatta lähes aina alle 1 %.

Lainan korko määräytyy pankin ja lainanhakijan välisen sopimuksen mukaisesti. Opintolainan korko sisältää markkinakoron ja pankin marginaalin.

Opintolainaa on mahdollista nostaa tilille joko kerran kuukaudessa tai suuremman summan kerralla lukuvuoden ajalle. Opintolainan määrään vaikuttaa se, millä asteella henkilö opiskelee ja minkä ikäinen hän on.

Opintolainan määrä:

  • Korkeakouluopiskelija: 650 euroa kuukaudessa
  • Toisen asteen opiskelija: 650 euroa kuukaudessa
  • Alle 18-vuotias opiskelija: 300 euroa kuukaudessa
  • Suomessa opiskeleva aikuiskoulutustukea saava henkilö: 650 euroa kuukaudessa
  • Ulkomailla opiskeleva: 800 euroa kuukaudessa

Miten opintolainaa haetaan?

Ennen opintolainan hakemista on haettava opintotukea Kelalta. Kela myöntää samalla opintotuki- ja lainatakauspäätöksen, jonka jälkeen lainaa voi hakea pankista.

Tavallisesti opintolainahakemuksen voi täyttää verkossa ja lainahakemuksen käsittelyyn kuluu muutama arkipäivä.

Myös opintolaina on hyvä kilpailuttaa, vaikka se onkin tavallisesti jo hyvin edullinen. Eri pankkien välillä voi kuitenkin olla suuriakin eroja lainan ehdoissa ja hinnoittelussa. Lainan voi kilpailuttaa pyytämällä tarjouksia sekä omasta että muista pankeista, jotka myöntävät opintolainaa.

Opintolainan ottaminen on sitoumus

Opintolaina on tarkoitettu kattamaan opiskelun aikana tarvittavia kuluja, kuten vuokranmaksua ja muuta elämistä. Jos opiskelija haluaa keskittyä täysin opintoihinsa tekemättä samalla töitä, on opintolainan nostaminen tavallinen valinta kattamaan elämisen pakollisia kuluja.

Laina on aina suuri sitoumus, joka täytyy maksaa takaisin. Opintolaina ei siis ole tarkoitettu kattamaan spontaaneja lomareissuja tai turhia ostoksia.

Opintolainan takaisinmaksu alkaa vasta kahden vuoden kuluttua opintojen päättymisestä. Tällöin tavallisesti jo työelämään siirtynyt lainanottaja pystyy melko vaivattomasti maksamaan lainan takaisin. Opintolainaa on toki mahdollista alkaa maksamaan takaisin jo aiemmin: pankin kanssa on mahdollista sopia, millä summalla lainaa lyhennetään kuukausittain.

Sortter mediassa

YLE UutisetIlta-SanomatIltalehtiKauppalehtiMtv3 / MTV uutisetHelsingin SanomatTalouselämäMaaseudun TulevaisuusTaloussanomatRadio NovaTaloustaitoKarjalainenIlkka–PohjalainenEtelä-SaimaaUusi SuomiSavon Sanomat

Kuka voi saada opintolainahyvityksen?

Opintolainahyvityksellä kannustetaan opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa. Ajallaan valmistuneille tarjotaan ikään kuin palkinnoksi opintolainahyvitys.

Opintolainahyvitys tarkoittaa sitä, että Kela maksaa osan opintolainasta, jos hakija on suorittanut korkeakouluopinnot tavoiteajassa. Hyvitys koskee opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Hakijan on myös täytynyt nostaa opintolainaa yli 2500 euroa.

Opintolainahyvitykseen oikeuttavat tutkinnot:

  • Yliopistossa suoritettava alempi tai ylempi korkeakoulututkinto
  • Ammattikorkeakoulussa suoritettava ammattikorkeakoulututkinto

Hyvityksen voi saada vain ensimmäisestä suoritetusta korkeakoulututkinnosta. Hakija voi valita, hyödyntääkö hän hyvityksen jo alemmasta korkeakoulututkinnosta vai odottaako hän suoritettuaan ylemmän tutkinnon.

Päätös opintolainahyvityksestä annetaan yleensä automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Jos henkilö haluaa hyvityksen alemman korkeakoulututkinnon perusteella, on hyvitystä haettava erikseen kahden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Myös ulkomailla suoritetusta tutkinnosta on erikseen ilmoitettava Kelalle kahden vuoden kuluessa.

Kuinka paljon opintolainahyvitys on?

Koska opiskelija voi pitkälti itse määrittää, kuinka paljon opintolainaa hän päättää nostaa hyväksytystä summasta, ei opintolainahyvitykselle ole kiinteää euromäärää.

Opintolainahyvitys on 40 % siitä valtion takaamasta opintolainan määrästä, joka ylittää 2500 euroa.

Opintolainahyvityksessä on myös enimmäismäärä: opiskelija voi siis nostaa lainaa opintolainahyvityksessä huomioitavaa määrää enemmän, mutta tällöin opiskelija saa hyvityksen lainan enimmäismäärästä, muttei sen ylittävältä osalta.

Enimmäismäärä perustuu suoritettavan tutkinnon laajuuteen:

Tutkinnon laajuusHuomioitava lainan enimmäismääräOpintolainahyvityksen enimmäismäärä
180 op10 800 e3 320 e
210 op12 800 e4 120 e
240 op14 400 e4 760 e
270 op16 400 e5 560 e
300 op18 000 e6 200 e
330 op20 000 e7 000 e
360 op21 600 e7 640 e

Huomaa, että opintolainan takaisinmaksu opintojen aikana pienentää opintolainahyvityksen määrää!

Opintolainahyvitys vaatii tutkinnon suorittamista määräajassa

Opintolainahyvitykseen on oikeutettu vain henkilö, joka on suorittanut tutkintonsa määräajassa. Määräajan pituuteen vaikuttaa suoritettava tutkinto.

Opintojen alku lasketaan alkavan 1.1. kevätlukukaudella alkavaan koulutukseen ja 1.8. syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. Opiskeluaika taas päättyy sen lukukauden viimeiseen päivään, jonka aikana tutkinto on suoritettu. Eli siis opinnot lasketaan päättyvän kevätlukukaudella 31.7. ja syyslukukaudella 31.12.

Huomaa, että opiskeluaikaan luetaan myös ne lukukaudet, jolloin opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi tai opinnot ovat keskeytyneet.

Tutkinnon määräaika opintopisteittäin:

Tutkinnon laajuusMääräaika
180 op3,5 lukuvuotta
210 op4 lukuvuotta
240 op4,5 lukuvuotta
270 op5 lukuvuotta
300 op6 lukuvuotta
330 op6,5 lukuvuotta
360 op7 lukuvuotta

Määräaika lasketaan siis summaamalla opintojen tavoiteaika ja enintään yksi lukuvuosi.

Määräaikaa voi pidentää hyväksyttävällä syyllä

Opintolainahyvitys on vielä mahdollista saada, vaikka hakijan opinnot olisivatkin hidastuneet.

Hyväksyttäviä syitä ovat:

  • varusmiespalvelus, siviilipalvelus tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen
  • lapsen hoitaminen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla
  • pitkäaikainen sairaus
  • ulkomaisen korkeakoulun poikkeavat lukukausien alkamis- ja päättymisajat
  • koronapandemian aiheuttamat viivästykset opinnoissa

Yhden lukukauden aikana vähintään 30 päivää kestänyt palveluskausi tai etuuden maksukausi voi pidentää määräaikaa 0,5 lukuvuodella. Jos hakijalla on useampi hyväksyttävä syy, määräaikaa voi silti pidentää vain puolikkaalla lukuvuodella.

Lapsen hoitamisen vuoksi määräaikaa voidaan pidentää rajoituksetta, mutta kuitenkin vain siltä ajalta, jolta hakija on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Jos opintojen aloittaminen tai valmistuminen on viivästynyt koronapandemian vuoksi, on mahdollista hakea hyvitystä vapaamuotoisella selvityksellä.

Määräajan pidentäminen onnistuu tekemällä uudelleenkäsittelypyynnön OmaKelassa.

Opintolaina on siis tarkoitettu arjen kulujen kustantamiseen opiskeluaikana, ja opintolainahyvitys voi antaa hyvän kimmokkeen tavoiteajassa valmistumiseen. Oman arjen budjetoinnissa on hyvä ottaa huomioon niin nostettava opintolaina, tulevat takaisinmaksukuukaudet kuin mahdollinen opintolainahyvityskin.

Takaisin blogiin