Milloin harkita kattoremonttia?
Katto on talon tärkein suoja, joten sen kunnossapitoa ei kannata laiminlyödä. Pienimmillään kattoremontti voi tarkoittaa katon huoltomaalausta ja puhdistamista, suurimmillaan koko katon ja sitä ympäröivien rakenteiden uusimista.
Kokonaisvaltainen kattoremontti tulee tarpeeseen, kun pelkät huoltotoimenpiteet eivät enää auta. Hyvinkin huollettu katto tulee jossain kohtaa tiensä päähän, joten katon kunnon tarkkailu on tärkeää, jotta kattoremontti osataan ajoittaa oikein. Katon kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti, esimerkiksi keväisin ja syksyisin.
Oli suunnitelmissasi pieni tai suuri kattoremontti, voit toteuttaa remontin alusta loppuun remonttilainalla. Muiden lainatuotteiden tavoin myös remonttilaina kannattaa kilpailuttaa, jotta löydät omaan talouteesi sopivan lainan. Sortterin palvelussa voit kilpailuttaa remonttilainat aina 70 000 euroon asti jopa 20 vuoden laina-ajalla.
Mikäli olet epävarma kattoremontin tarpeesta, kannattaa asiantuntijalta pyytää katon kuntoarvio.
- Kilpailuta laina 70 000 € asti
- Vakuutusetu asiakkaillemme
- 100 % asiakkaan puolella
- 100 % suomalainen palvelu
Huomioi nämä kattoremontissa
Toimivan katon tulee täyttää kolme funktiota: sen tulee olla vesitiivis, turvallinen sekä tuuletuksen tulee toimia. Voit arvioida kattoremontin tarpeellisuutta tarkastelemalla katon silminnähtäviä ongelmakohtia. Katossa voi kattotyypistä riippuen esiintyä seuraavia oireita:
- Peltikatteessa on ruostetta tai sen pinnoite hilseilee.
- Huopakate on epätasainen ja siinä on repeytymiä.
- Tiilikatolla on rikkoutuneita tiiliä ja pinnalla kasvaa sammalta.
- Isot jääpuikot katon reunalla - voivat kertoa tuuletuksen puutteesta tai yläpohjan lämpövuodosta.
Katon kuntoa ei voi kuitenkaan selvittää pelkästään ulkoapäin tarkastelemalla. Katon kuntoa arvioitaessa tulee tutkia välikatto eli ullakko, mikäli sinne on kulkutie olemassa. Välikatolta käsin pystyy tutkimaan mahdolliset riskirakenteet, kuten läpiviennit, aluskatteen kunnon tai sen puutteen, ilmankierron toimivuuden, kosteusjäljet ja vuotokohdat. Esimerkiksi syy ummehtuneeseen sisäilmaan voi olla vanhentunut kattorakenne.
Tarkkaile katossasi näitä merkkejä:
- Vesikate: Halkeamat, löysät naulat ja ruuvit, ruostejäljet, sammal ja muut kasvustot kertovat selvästi katteen huonosta kunnosta. Jos vesi pääsee sisätiloihin, kannattaa toimiin ryhtyä välittömästi. Vesi aiheuttaa suurta vahinkoa ja remontti on sitä kalliimpi mitä kauemmin vesi saa tehdä tuhojaan rakenteissa.
- Rännit ja kattoturva: Kouruissa näkyvät ruostejäljet ja reiät tai seinälle roiskuvat sadevedet ovat merkki vanhentuneesta järjestelmästä. Lumiesteet suojaavat pihaa ja asukkaita, minkä lisäksi niillä on iso rooli kosteudenhallinnassa. Kun lumet sulavat katolla, kosteus ei päädy seinille ja kodin rakenteisiin. Tarkista myös tikkaiden ja katon kulkuteiden kunto.
- Yläpohja: Katon kunto on luotettavimmin todettavissa yläpohjasta eli vintiltä käsin. Mahdolliset vuotokohdat jättävät sinne jälkensä. Tarkista erityisesti läpivientien ja jiirien kohdat. Tunkkainen haju viittaa riittämättömään tuulettuvuuteen ja mahdolliseen kondensio-ongelmaan. Kondensiokosteus voi näkyä pisaroina katteen alapinnassa tai tummentumina / kasvustona rakenteissa.
Mikä on paras kattomateriaali?
Suomessa yleisimmät kattomateriaalit ovat pelti, tiili ja huopa. Hinnoissa ei ole suuria eroja, mutta ominaisuuksissa on: esimerkiksi sateen ropina on peltikatolla äänekkäämpää kuin huopakatolla, mutta pelti ei haurastu vanhetessaan kuten tiili ja huopa.
Peltikatto
Peltikatto on yleisin vesikattotyyppi Suomessa. Sen suosioon ovat vaikuttaneet edullinen hankintahinta, pitkäikäisyys ja kestävyys. Lisäksi peltikatto on rakenteeltaan kevyt ja nopea asentaa. Peltikatto on myös paloturvallinen valinta, sillä metalli ei ole helposti syttyvää.
Peltikattoja valmistetaan useista eri metalleista, esimerkiksi teräksestä, kuparista ja alumiinista. Perusteräksestä valmistetut peltikatot ovat verrattain edullisia, kun taas kupari ja ruostumaton teräs ovat materiaaleina kalliimpia.
Peltikattoa tulee huoltaa säännöllisesti, erityisesti lehdet ja muut roskat tulee poistaa säännöllisesti ehkäisemään vesien kertymistä ja korroosiota.
Tiilikatto
Tiilikatto on ekologinen, kestävä ja käytössä hiljaisempi valinta kuin peltikatto. Tiilikatto ei pudota lumia kuten peltikatto, joten näin ollen katon alusrakenteen on oltava vahva ja kunnossa. Tiilet imevät itseensä jonkin verran kosteutta, joten ilman säännöllistä huoltoa ja puhdistamista katto voi sammaloitua.
Tiilikattoa tulee muutoinkin huoltaa säännöllisesti, erityisesti harja, räystäät ja läpiviennit ovat alttiita vaurioille.
Tiilikattoja on pääasiassa kahta tyyppiä: poltetusta savesta valmistetut savitiilikatot voivat huollettuna kestää jopa yli 100 vuotta. Betonitiilet ovat savitiiliä hieman edullisempia, mutta käyttöikä on sen sijaan lyhyempi, noin 50-70 vuotta.
Huopakatto
Huopakatto on kestävä ja hiljainen kattomateriaali, joka kestää hyvin erilaisia sääolosuhteita ja lämpötiloja. Huopakatto on pintamateriaaliltaan karhea, joten lumi pysyy hyvin paikoillaan. Huopakatto valmistetaan bitumista, joka on sivutuote öljytuotteiden jalostuksesta.
Huopakatoissa käytetään yleensä aaltopahvia tai palapahvia. Aaltopahvi on kevyt ja helppo käsitellä, kun taas palapahvi on yleensä paksumpaa ja kestävämpää.
Edullisuus on yksi huopakaton eduista. Kustannuksia laskiessa kannattaa kuitenkin huomioida, että huopakaton käyttöikä on yleensä lyhyempi verrattuna tiili- ja peltikattoihin, noin 20–30 vuotta riippuen huollosta ja materiaalista. Bitumi ei myöskään ole ympäristöystävällinen materiaali.
Kattoremontti voi tulla kalliiksi – kilpailuta lainat ja säästä
Kattoremontin hinta riippuu monesta tekijästä ja kustannuksiin vaikuttavat remontin laajuus, katon koko, materiaali, kaltevuus ja kerrosten lukumäärä.
Omakotitalon kattoremontin hinta vaihtelee yleensä 2 000–25 000 euron välillä, mutta yleisimmin hinta liikkuu 15 000 euron ja 25 000 euron välillä. Joissain tapauksissa hinta jää hieman alle 15 000 euron, ja yhtä usein se on lähempänä 25 000 euroa. Taloyhtiön kattoremontti puolestaan voi maksaa jopa yli 100 000 euroa.
On hyvä muistaa, että kiireisimmät remontit ovat kalleimpia. Remonttien tarjouspyyntöjen kanssa kannattaa olla ajoissa, jotta ehtii saamaan useita tarjouksia eikä joudu tekemään kompromisseja kiireen vuoksi.
Mikäli ulkopuolinen rahoitus tulee kattoremontin kohdalla tarpeeseen, kannattaa remonttilaina ehdottomasti kilpailuttaa. Ainoastaan kilpailuttamalla lainat voit varmistaa, että löydät talouteesi sopivan lainavaihtoehdon reiluin ehdoin. Kotimainen Sortter kilpailuttaa remonttilainat puolestasi nopeasti ja ilmaiseksi.
- Hae remonttilainaa jopa 70 000 €
- Korko alkaen 4 %
- Valitse laina-aika 1 ja 20 vuoden väliltä
- Voit hakea lainaa ilman vakuuksia tai takaajia
- Saat lainatarjoukset jopa muutamassa minuutissa
- Pankki maksaa lainan tilille usein jo samana päivänä
Sortterin palvelussa kaikki saamasi lainatarjoukset esitetään edullisuusjärjestyksessä todellisen vuosikoron mukaan, joten sinun on helppo valita toiveitasi vastaava lainatarjous. Todellisen vuosikorko kertoo kaikki lainaan sisältyvät kustannukset, kuten nimelliskoron, tilinhoitomaksut ja avauspalkkion.
Kattoremontti – usein kysytyt kysymykset
Kattoremontti on ajankohtainen silloin, kun katon kunto on päässyt sellaiseksi, että pelkät huoltotoimenpiteet eivät enää auta. Katto tulee tarkistaa säännöllisesti sekä keväisin että syksyisin ja korjata mahdolliset viat.
Omakotitalon kattoremontin hinta vaihtelee yleens ä 2 000–25 000 euron välillä, mutta yleisimmin hinta liikkuu 15 000 euron ja 25 000 euron välillä. Joissain tapauksissa hinta jää hieman alle 15 000 euroon, ja yhtä usein se on lähempänä 25 000 euroa. Taloyhtiön kattoremontti puolestaan voi maksaa jopa yli 100 000 euroa.
Kilpailuttaminen on helppoa ja ilmaista. Kilpailuttamalla lainat voit varmistaa, että löydät talouteesi sopivan lainavaihtoehdon reiluin ehdoin. Sortterin maksuttomassa palvelussa voit kilpailuttaa yhdellä hakemuksella yli 20 pankkia ja rahoitusyhtiötä.
Suomen suosituin pientalon kattotyyppi on harjakatto. Ammattilaiset eivät tänä päivänä suosittele tasakattoa, joka oli yleinen 1960- ja 1970-luvuilla. Tasakatot luokitellaan nykyään riskirakenteiksi, sillä ne vuotavat herkästi ja niiden tuulettuvuus on heikkoa.
Yksi keskeinen tekijä katossa on sen kaltevuus, joka vaikuttaa muun muassa huonetilojen korkeuteen ja sisäkaton (mahdolliseen) kaltevuuteen. Kaltevuus voi vaikuttaa myös katemateriaalin valintaan, sillä loiva katto luo omat ehtonsa kattoprojektille.
Aluekohtaiset kaavamääräykset voivat vaikuttaa pientalon kattotyyppiin: kaavamääräykset ohjaavat rakennuksen ulkonäköön vaikuttavia seikkoja, kuten kattotyyppiä, joskus hyvinkin tarkasti.
Yhdellä hakemuksella lukuisia lainatarjouksia!
Harkitsetko remonttia?
Kilpailutamme remonttilainat puolestasi reiluin ehdoin.