Kattoremontti – huolla katto kuntoon ajoissa

Katto on yksi kotisi tärkeimpiä rakenteita, joten siitä on tärkeää pitää hyvää huolta. Toimivan katon tulee täyttää kolme funktiota: sen tulee olla vesitiivis, turvallinen sekä tuuletuksen tulee toimia. Katon ongelmat eivät välttämättä ole näkyviä vesivahinkoja, vaan katolta voi löytyä piileviä ongelmia, jotka usein johtuvat huonosta tuulettuvuudesta. Syy esimerkiksi ummehtuneeseen sisäilmaan voikin olla vanhentunut kattorakenne.

Lisäksi seuraavat merkit on hyvä ottaa huomioon:

• Katon ikä on yli 30 vuotta
• Katteessa on halkeamia tai reikiä
• Naulat / kateruuvit ovat irronneet
• Yläpohjassa on kondensiokosteutta
• Katto vuotaa
• Aluskate puuttuu

Vesikate

Katon käyttöikä on harvoin yli 40 vuotta. Muun muassa halkeamat, löysät naulat ja ruuvit, ruostejäljet, sammal ja muut kasvustot kertovat selvästi katteen huonosta kunnosta. Jos vesi pääsee sisätiloihin, kannattaa toimiin ryhtyä välittömästi. Vesi aiheuttaa suurta vahinkoa ja remontti on sitä kalliimpi mitä kauemmin vesi saa tehdä tuhojaan rakenteissa.

Rännit ja kattoturva

Kouruissa näkyvät ruostejäljet ja reiät tai seinälle roiskuvat sadevedet ovat merkki vanhentuneesta järjestelmästä. Lumiesteet suojaavat pihaa ja asukkaita, minkä lisäksi niillä on iso rooli kosteudenhallinnassa. Kun lumet sulavat katolla, kosteus ei päädy seinille ja kodin rakenteisiin. Tarkista myös tikkaiden ja katon kulkuteiden kunto.

Yläpohja

Katon kunto on luotettavimmin todettavissa yläpohjasta eli vintiltä käsin. Mahdolliset vuotokohdat jättävät sinne jälkensä. Tarkista erityisesti läpivientien ja jiirien kohdat. Tunkkainen haju viittaa riittämättömään tuulettuvuuteen ja mahdolliseen kondensio-ongelmaan. Kondensiokosteus voi näkyä pisaroina katteen alapinnassa tai tummentumina / kasvustona rakenteissa.

Suomessa yleisimmät kattomateriaalit ovat pelti, tiili ja huopa. Hinnoissa ei ole suuria eroja. Kuitenkin esimerkiksi sateen ropina peltikatolla on äänekkäämpää kuin huopakatolla, mutta pelti ei haurastu vanhetessaan kuten tiili ja huopa.

Peltikatto on yleisin vesikattotyyppi Suomessa. Sen suosioon ovat vaikuttaneet edullinen hankintahinta, pitkäikäisyys ja kestävyys. Lisäksi peltikatto on rakenteeltaan kevyt ja nopea asentaa.

Tiilikatto on ekologinen, kestävä ja käytössä hiljaisempi valinta kuin peltikatto. Tiilikatto ei pudota lumia kuten peltikatto, joten näin ollen katon alusrakenteen on oltava vahva ja kunnossa. Tiilikatto roskaantuu helposti, joten sen puhdistaminen ja huolto vaatii suunnitelmallisuutta.

Huopakatto on kestävä ja hiljainen kattomateriaali, joka kestää hyvin erilaisia sääolosuhteita ja lämpötiloja. Huopakatto on pintamateriaaliltaan karhea, joten lumi pysyy hyvin paikoillaan.

Tavallisimmat kattotyypit Suomessa ovat harjakatto, aumakatto, tasakatto, pulpettikatto ja mansardikatto. Kaikki kattotyypit ovat toimivia, mikäli ne on tehty oikein. Kattotyyppien huolto- ja puhdistustarpeessa on kuitenkin eroja.

Suomen suosituin pientalon kattotyyppi on harjakatto.

Ammattilaiset eivät tänä päivänä suosittele tasakattoa, joka oli yleinen 1960- ja 1970-luvuilla. Tasakatot luokitellaan nykyään riskirakenteiksi, sillä ne vuotavat herkästi ja niiden tuulettuvuus on heikkoa.

Yksi keskeinen tekijä katossa on sen kaltevuus, joka vaikuttaa muun muassa huonetilojen korkeuteen ja sisäkaton (mahdolliseen) kaltevuuteen. Kaltevuus voi vaikuttaa myös katemateriaalin valintaan, sillä loiva katto luo omat ehtonsa kattoprojektille.

Aluekohtaiset kaavamääräykset voivat vaikuttaa pientalon kattotyyppiin: kaavamääräykset ohjaavat rakennuksen ulkonäköön vaikuttavia seikkoja, kuten kattotyyppiä, joskus hyvinkin tarkasti.