Taloustutkimus 2024: Suomalaisten kotitalouksien tilanne melko vakaa

Sortter teetti Taloustutkimuksella helmikuussa 2024 kuluttajakyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä pankkien palveluista sekä omasta taloudellisesta tilanteesta. Kyselyyn osallistui 1 039 vähintään 18-vuotiasta henkilöä.

Iän ja aseman puolesta suurin vastaajaryhmä olivat yli 65-vuotiaat ja muut eläkeläiset. Tyypillinen vastaaja asui kahden hengen kotitaloudessa yli 50 000 asukkaan kaupungissa ja tällä oli 2 000–4 000 euron kuukausittaiset bruttotulot. Lähes puolella vastaajista oli hallussaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto.

5 täsmäfaktaa kyselyn tuloksiin perustuen:

• Vastaajista 68 % oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä pankkiinsa palveluntarjoajana.
• Luottokorttien määrä kuluttajilla on vähentynyt.
• Luototustuotteiden vertailu on lisääntynyt hieman. 
• Puolet vastaajista ilmoitti rahaa jäävän kuukausittain käyttöön saman verran tai vähemmän kuin viime vuonna.
• Suosituin keino tasapainottaa taloutta on päivittäisissä kustannuksissa säästäminen.

S-Pankki jatkaa pankkina, jolla on tyytyväisimmät asiakkaat

Kysyttäessä kokonaisarviota omasta päivittäispankista sai S-pankki asiakkailtaan parhaat arviot: jopa 83 % heistä oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä pankkiinsa. Kokonaistyytyväisyys muodostui eri osa-alueiden – muun muassa palvelujen toimivuuden ja hinnoittelun – summana. 

S-pankki menestyi parhaiten myös vuoden 2023 kyselyssä. Huomattavaa on, että pankki pystyi silti vielä parantamaan tyytyväisten asiakkaiden määrää vuodessa, vaikka vastaajia oli nyt jokunen vähemmän. 

Toiseksi parhaiten menestyi Osuuspankki tyytyväisyysprosentilla 72. Häntäpäätä puolestaan piteli Danske Bank, jonka asiakkaista 15 % ilmoitti olevansa tyytymätön tai jokseenkin tyytymätön pankkiin palveluntarjoajana. 

Kyselyyn osallistujilta tiedusteltiin myös näkemyksiä muista kuin omasta pankista. Esimerkiksi positiiviset arviot vastuullisuuteen liittyen satoivat Nordean ja Danske Bankin laariin – näiden arvioitiin toimivan vastuuntuntoisimmin asiakkaitaan kohtaan. Erot kaikkien pankkien kesken olivat tosin varsin vähäisiä.

Rahoitustuotteiden käytössä ei ole suurta eroa edellisvuoteen

Puolet kyselyyn vastanneista (51 %) ilmoitti käyttäneensä rahoitustuotteita viimeisen puolen aikana. 

Tässä yhteydessä rahoitustuotteiksi laskettiin:

• luottokortin käyttäminen
• kulutusluoton tai pikalainan nostaminen
• kauppojen osamaksusopimuksien hyödyntäminen

Vähiten velkaa kerryttäneitä oli S-Pankin asiakkaissa, sillä heissä korostuivat ne, jotka eivät olleet käyttäneet luototustuotteita lainkaan. Eniten velanotto oli vähentynyt edellisvuodesta Säästöpankin asiakkaiden keskuudessa. POP-Pankin asiakkaista sen sijaan yli puolet oli kerryttänyt velkaa suhteessa eniten. (Huom. Sekä Säästöpankin että POP-Pankin asiakkaiden osuus vastanneista oli verrattain alhainen).

Pieniä, alle 1 000 euron luottoja käyttäneitä löytyi kaikkien pankkien asiakkaista jonkin verran. Prosentit olivat keskimäärin hieman pienempiä kuin edellisvuonna, mikä voi viitata taloudelliseen varovaisuuteen. 5 000 euroa tai sitä suurempien luottojen ottaneiden määrässä ei kuitenkaan ilmennyt merkittävää eroa edellisvuoteen. 

Luottokorttien määrä oli kokonaiskuvassa vähentynyt. Niiden henkilöiden määrä, jotka eivät omista yhtäkään luottokorttia, oli vuodessa lisääntynyt neljällä prosenttiyksiköllä ja on nyt 28. Myös yhden luottokortin omistajia oli edellisvuotta vähemmän. 

Kahden luottokortin omistajuudessa näkyi yhden prosenttiyksikön nousu. Osa suhtautuu siis selvästi nyt varauksellisemmin luottokortin käyttöön, kun taas joku haluaa – mahdollisesti ”pahan päivän varalle” – olemassa olevan luottokortin rinnalle toisen. 

Asuntolainasta kysyttiin erikseen. Sitä olivat nostaneet vuoden aikana eniten POP-Pankin ja Säästöpankin asiakkaat. 

Lainojen ja palveluiden vertailussa nähtävissä kasvua

Kyselyyn vastanneet vaikuttaisivat olevan suhteellisen hyvin perillä siitä, millaisia kuluja he maksavat käytössään olevista rahoitustuotteista ja palveluista. Parhaiten tiedettiin asuntolainan kulut. Vaikka luottokortin kuluista oltiin heikoiten perillä, nekin olivat yli 70 % vastaajista tiedossa.

Merkittävin muutos oli nähtävillä kulutusluottojen kohdalla: tietoisuus kulutusluoton tai muun vakuudettoman lainan kuluista oli noussut peräti 9 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. 

Asuntolainaa lukuun ottamatta rahoitustuotteita ei edelleenkään kilpailuteta kovin aktiivisesti. Jos kuitenkin tarkastellaan kehitystä hieman pidemmällä aikavälillä, on orastavaa kasvuakin havaittavissa. Esimerkiksi pikalainaa tai kulutusluottoa ei vuonna 2020 ilmoittanut kilpailuttaneensa juuri kukaan. Nyt niin oli tehnyt vuoden aikana 4 % vastanneista.

Kilpailutusmäärät olivat kohonneet jonkin verran myös kaikkien muiden rahoitustuotteiden osalta.

Kyselyssä mukana olleet, kilpailutettavissa olevat rahoitustuotteet ja palvelut:

• Asuntolaina
• Pikalaina
• Kulutusluotto
• Verkkokaupan osamaksusopimus
• Säästötilit
• Luottokortti
• Pankkipalvelut

Vastaajien omassa taloustilanteessa heikentymisen merkkejä kauttaaltaan

Kolmasosa kyselyyn vastanneista ilmoitti, että rahaa jää pakollisten menojen jälkeen käyttöön saman verran kuin vuosi sitten. Yli 40 % kuitenkin kertoi, että rahaa jää nyt selkeästi tai jonkin verran vähemmän. 

Käyttövarojen vähentyminen näkyi erityisesti ikäryhmässä 26–45-vuotiaat. Noin puolet tämän ikäisistä kertoi rahaa olevan niukemmin käytössä nyt kuin vuosi sitten. Alle satasen kuukausikäyttövaralla sinnitteleviä oli eniten18–25-vuotiaissa. Tämä on ymmärrettävää, sillä opinnot saattavat olla heillä vielä kesken eivätkä tulot – jos kohta menotkaan – ole ehtineet muodostua kovin suuriksi. 

Keski-ikäisten ja sitä vanhempien vastaajien elämäntilanne lienee tasaisempi ja ennustettavampi. Se näkyi tuloksissa esimerkiksi niin, että suhteellisen suurella osalla heistä kuukausittainen käyttövara oli yli 1 000 euroa. 

Koska suurin osa vastaajista edustaa niin ikään tätä ryhmää, yli 1 000 euron käyttövara kaikkien vastaajien keskuudessa nousi 20 prosenttiin. Samaan aikaan käyttövaran heikentymistä oli nähtävillä kaikissa ikäryhmissä. 

Toiveikkaimpia oman talouden kehittymisen suhteen olivat nuoret ja nuoret aikuiset.

Kyselyssä kartoitettiin myös suomalaisten keinoja talouden tasapainottamiseksi korkojen ja elinkustannusten nousun seurauksena. Neuvottomien määrä oli jonkin verran lisääntynyt edellisvuodesta, eikä etenkään osa nuorista vastaajista tiennyt, mitä tehdä tilannetta parantaakseen.

Suosituimpia talouden parannuskeinoja kaikissa ikäryhmissä olivat:

• Päivittäisissä elinkustannuksissa säästäminen 
• Energiakustannuksissa säästäminen
• Kerrytettyjen säästöjen käyttäminen

Lainaehtoja uusiksi oli neuvotellut vain pieni osa kaikista vastaajista. Uuden lainan ottamista tiukkoina aikoina tulee harkita erityisellä huolella, ja tarvittaessa lainan budjetoinnissa auttaa Sortterin ilmainen lainalaskuri.