Starttiraha – mitä aloittavan yrittäjän tarvitsee tietää?

Yrittäminen on Suomessa hyvin yleinen ja myös varsin pidetty tapa hankkia elanto. Yrittäjien osuus meillä on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai Virossa. Yli puolet kaikista Suomessa toimivista yrityksistä on yhden hengen yrityksiä, eli pelkästään itsensä työllistäminen oman yritystoiminnan avulla on meillä hyvin tyypillistä. 

Joka vuosi Suomessa aloittaa siis kymmeniätuhansia uusia yrityksiä. Hyvin harva uusista yrittäjistä pääsee aloittamaan yritystoimintansa niin, että asiakaskunta ja näin ollen tulovirta olisi vakiintunutta. Toiminnan käynnistymiseen ja siihen, että yritystoiminnasta saatava tulo riittää itselle elannoksi, täytyykin varata vähintään useita kuukausia. Lisäksi ulkopuolinen yritysrahoitus tulee usein ajankohtaiseksi jo melko varhaisessa vaiheessa.

Suomessa aloittavaa yrittäjää tuetaan monin tavoin: saatavilla on esimerkiksi erilaisia maksuttomia neuvontapalveluita eri tahoilta ja maksutonta koulutusta yrittäjäksi ryhtymistä tukemaan. Yksi tunnetuimpia ja monelle varmasti myös yksi hyödyllisimpiä aloittavan yrittäjän tuen muotoja on kuitenkin starttiraha.

Starttiraha on tuki aloittavalle yrittäjälle

Yrittäjän tai yrittäjäksi haluavan on mahdollista hakea valtion myöntämää starttirahaa yrityksen aloittamis- ja vakiinnuttamisvaiheeseen. Starttiraha on tarkoitettu nimenomaan turvaamaan yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan alkuvaiheessa, kun toiminta ei vielä ole vakiintunutta ja kassavirta voi olla vielä hyvinkin epäsäännöllistä. 

Huomionarvoista starttirahassa on se, että kyseessä on tuki, ei takaisin maksettava laina. Starttirahan niin ikään saa yrittäjä käyttää aivan itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla: sillä voi vaikkapa maksaa asumiskustannuksia, ostaa ruokaa tai käyttää yrityksen markkinointikuluihin. Starttiraha on siis yrittäjän henkilökohtainen tuki eikä yritystoiminnan tulo, joten sitä ei kirjata yrityksen kirjanpitoonkaan. 

Starttiraha on kuitenkin harkinnanvarainen etuus, joka myönnetään hakemuksen perusteella ja sen saamiseksi on täytettävä tietyt edellytykset. Starttirahaa myönnettäessä tarkastellaankin muun muassa seuraavien kriteerien täyttymistä:

• Yritystoiminnan päätoimisuus – sivutoimiseen yritystoimintaan ei starttirahaa myönnetä.
• Yritystoiminnan kannattavuus – kannattavuuden voi osoittaa esimerkiksi huolellisella ja perusteellisella liiketoimintasuunnitelmalla.
• Yrittäjyyteen riittävät tiedot ja taidot – suorittamalla esimerkiksi TE-palveluiden tarjoaman yrittäjyyskurssin voi osoittaa, että on hankkinut riittävästi osaamista yritystoiminnan pyörittämiseen.
• Tuen tarpeellisuus – tukea ei voi saada silloin, jos toimeentulo on turvattu jollain muilla tuilla tai yritystoiminnastaan saakin heti riittävän suuren ja vakaan tulonlähteen.
• Paikallisen kilpailun vääristyminen – et siis välttämättä saa starttirahaa perustaaksesi kahvilan tai kampaamon, jos sellaisia löytyy saman kadun varrelta jo useita.

Yksi tarkasteltavista kriteereistä on myös se, että yritystoiminta aloitetaan vasta starttirahan myöntämisen jälkeen. Tähän on kuitenkin poikkeus: starttirahan voi saada myös siihen, että sivutoiminen yrittäjä laajentaa yritystoimintaansa päätoimiseksi. Niinpä starttirahaan voi olla oikeus, vaikka yritystoiminta olisikin aloitettu jo aikaisemmin. Muutenkin tuen tarve tarkastellaan hyvin yksilöllisesti, joten mahdollisuus starttirahaan kannattaa selvittää perusteellisesti, vaikka itse epäilisikin jonkin kriteerin täyttymistä.

Starttirahaa haetaan TE-toimistosta tai työllisyyspalveluista

Starttiraha maksetaan valtion kassasta KEHA-keskuksen kautta, mutta sen hakeminen tapahtuu alueesi TE-toimiston tai työllisyyspalveluiden kautta. Selvitä siis ensin, onko asiakkuutesi TE-toimistossa vai kuntakokeilussa ja sen jälkeen pääset selvittämään mahdollisuuttasi starttirahaan. 

Starttirahan hakeminen on mahdollista tehdä kokonaan sähköisesti TE-palveluiden Oma asiointi -asiointipalvelun kautta. Sekä varsinainen päätös starttirahasta että kuukausittaiset maksatushakemukset hoituvat siis saman sähköisen asiointikanavan kautta.

Vaikka starttirahaa haetaan TE-toimiston ja työllisyyspalveluiden kautta, ei starttirahaa saadakseen ole välttämätöntä olla työtön. Starttirahan saamisen edellytyksistä tärkein on käynnistymässä tai laajentumassa oleva yritystoiminta. Niinpä yrittäjyyden tueksi starttirahaa voi saada esimerkiksi silloin, jos hakija:

• on työtön työnhakija,
• ei ole työtön työnhakija, mutta on siirtymässä yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai hoitovapaalta tai
• on sivutoiminen yrittäjä, joka on siirtymässä päätoimiseksi yrittäjäksi.

Ainoastaan jo valmiiksi päätoimisen yrittäjän ei ole mahdollista saada starttirahaa, vaikka hän olisikin perustamassa uutta liiketoimintaa. Tällöin kannattaa selvittää muiden rahoitusvaihtoehtojen, kuten julkisen rahoituksen tai yksityisten yritysrahoitustuotteiden mahdollisuus.

Starttirahan maksaminen ja verotus

Starttirahan suuruus on kaikille sama. Vuonna 2023 starttirahan määrä on 37,21 €/pvä ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Starttiraha on siis peruspäivärahan suuruinen. Kuten peruspäivärahakin, myös starttiraha on henkilökohtaista, veronalaista tuloa, joten starttirahan lopulliseen määrään vaikuttaa hakijan henkilökohtaisen veroprosentin suuruus. 

Starttirahaa voi saada yhteensä 12 kuukaudelta, mutta se myönnetään kuuden kuukauden jaksoissa. Ennen kuin päätoiminen yritystoiminta alkaa, haetaan ensin päätös starttirahasta. Ensimmäinen päätös kattaa yleensä tuen ensimmäiselle puolelle vuodelle. Yritystoiminnan aloittamisen jälkeen starttirahan maksatus haetaan kuukausittain jälkikäteen erillisellä maksatushakemuksella.

Mikäli tukea toteaa tarvitsevansa vielä ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen, voi tehdä starttirahan jatkohakemuksen. Jos yritystoiminnasta saatavan tulon katsotaan riittävän elättämään yrittäjän, ei starttirahaan myönnetä jatkoa.

Joskus tarvitaan myös ulkopuolista rahoitusta – yritysrahoitus avuksi

Ulkopuolisen rahoituksen tarvetta on liki yhtä monenlaista kuin on yrittäjääkin. Esimerkiksi kahvilan pyörittäminen, itse tehtyjen tai muilta ostettujen tuotteiden myyminen verkkokaupassa tai leipänsä tienaaminen sisällöntuotannolla ovat alkuinvestoinneiltaan ja kulurakenteiltaan täysin eri sarjoissa. 

Siinä missä kahvilatoiminnan aloittaminen tai ostaminen sekä toiminnan pyörittäminen tarvitsee suuriakin summia omaa tai vierasta pääomaa joka kuukausi, voi sisällöntuottaja saada tulovirtansa hyvään vauhtiin aiemmin vapaa-ajan käyttöön hankkimallaan läppärillä ja matkapuhelimensa verkkoyhteydellä. Näin on siis mahdollista käynnistää ja pyörittää tuottavaa yritystoimintaa ilman minkäänlaisia investointeja ja lähes tyystin ilman kuukausittaisia pakollisia menoja.

Yritysrahoituksen kohteena voikin olla esimerkiksi:

• investoinnit,
• laitehankinnat,
• henkilöstön palkkaaminen,
• yrityskaupat,
• väliaikaisen kassavajeen paikkaaminen tai ihan vain
• yritystoimintaan liittyvien haaveiden turvaaminen.

Kilpailuta yritysrahoitus

Yrityslainan ja muiden yritysrahoitustuotteiden kilpailuttaminen voi olla työlästä ja viedä aikaa tarpeettoman paljon varsinaiselta yritystoiminnan pyörittämiseltä. Myös saatujen lainatarjousten vertailu voi olla hankalaa, eikä edullisimman rahoitusvaihtoehdon löytäminen ole ensinkään selkeää. Mikäli siis harkitset hakevasi yrityksellesi ulkopuolista rahoitusta, kannattaa yritysrahoituksen kilpailuttaminen tehdä Sortterin avulla. 

Sortterin kautta lainan hakeminen, kilpailuttaminen ja vertailu on paitsi täysin ilmaista, myös helppoa, nopeaa ja ennen kaikkea selkeää. Lainavertailumme avulla saat yhden hakemuksen täyttämisellä henkilökohtaiset rahoitustarjoukset, joissa näet niiden erot selkeästi. Näin varmistamme, että parhaiden ehtojen ja edullisimman rahoituksen valinta on sinulle mahdollisimman helppoa.

Kauttamme voit saada vakuudetonta yrityslainaa jopa 250 000 euroa. Vakuudellista yrityslainaa voit hakea aina 10 miljoonaan euroon asti. Maksuaikaa kauttamme myönnetyillä yritysrahoituksilla on 1–48 kuukautta.