Mitä yrittäjän on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Joukkorahoitus on tunnetusti tehokasta. 

Esimerkki joukkorahoituksen voimasta löytyy jo vuodelta 1885, kun Vapaudenpatsaan pystyttämistä New Yorkiin ajanut hanke oli ajautunut rahoitusvaikeuksiin. Lopulta toimittaja Joseph Pulitzer aloitti rahankeruukampanjan, jonka aikana yli 160 000 ihmistä lahjoitti projektista puuttuneet 100 000 Yhdysvaltain dollaria. 

Huomattavaa on, että suurin osa lahjoituksista oli määrältään pieniä, aina muutamasta sentistä yhteen dollariin.

Joukkorahoituksen idea on pysynyt samana tähän päivään saakka – sen perimmäisenä tarkoituksena on kerätä suurelta joukolta ihmisiä rahaa tiettyä hanketta varten. 

Tässä artikkelissa käymme yksityiskohtaisesti läpi, millainen rahoitusmuoto joukkorahoitus on ja millaisiin tarpeisiin se erityisesti sopii. Kerromme myös, milloin yrityksen kannattaa joukkorahoituksen sijaan harkita yrityslainaa tai jotain toista rahoitusinstrumenttia.

Mitä joukkorahoitus oikeastaan on? 

Joukkorahoitus on yleistermi rahoitusmuodolle, joka tarkoittaa varojen keräämistä yrityksiltä tai yksityishenkilöltä tiettyyn hankkeeseen tai investointiin. Keräys tapahtuu yleensä suurelta joukolta ihmisiä pääosin avoimesti internetissä toimivien joukkorahoitusalustojen kautta. 

Nykyaikaisena rahoitusmuotona joukkorahoituksen yleistyminen linkittyykin vahvasti digitalisaatioon. Internetin kehittyminen sekä markkinoille saapuneet palvelualustat ovat mahdollistaneet joukkorahoituksen ja sen suosion nopean kasvun.

Internetin hyödyt joukkorahoituksessa ovat ilmeiset: sen kautta potentiaaliset rahoittajajoukot voi tavoittaa nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Nopeasti kasvaneen suosionsa myötä verkkorahoitus on nykyisin lailla säädeltyä. Joukkorahoituslaki tuli voimaan 01.09.2016, ja joukkorahoituksen välittäjiä valvoo Finanssivalvonta.

Millaisia joukkorahoituksen muotoja on olemassa?

Joukkorahoitus pitää sisällään ainakin neljä toisistaan poikkeavaa mallia, joiden ominaisuuksiin perehdymme seuraavaksi. Rahoitusmallin valinta riippuu ennen kaikkea siitä, onko kampanjan tarkoituksena saada yritykselle lainarahoitusta, uutta osakepääomaa vai esimerkiksi lahjoituksia. 

Lahjoituspohjainen joukkorahoitus

Lahjoituspohjaisessa joukkorahoituksessa rahoituksen hakija ei tarjoa lahjoittajalle minkäänlaista vastiketta, eli kyse on yleensä puhtaasti hyväntekeväisyydestä. Vastikkeeton joukkorahoituskampanja vaatii aina rahankeräysluvan, eikä se yleensä sovellu kaupalliseen toimintaan. 

Lainamuotoinen joukkorahoitus

Lainamuotoinen joukkorahoitus tarkoittaa rahoitusmallia, jossa lainattava summa kerätään valitun joukkorahoituspalvelun rekisteröityneiltä sijoittajilta. Prosessin alussa yritys täyttää lainahakemuksen, jonka joukkorahoituspalvelu joko hyväksyy tai hylkää omien luottoluokittelukriteeriensä perusteella.

Osakepohjainen joukkorahoitus

Osakepohjaisessa joukkorahoituksessa rahoitusta hakevan yrityksen on oltava osakeyhtiö. Rahoittaja osallistuu kampanjaan vähintään määritellyllä minimisummalla, jolloin hän saa vastineeksi kyseisen summan verran yrityksen osakkeita. 

Vastikkeellinen joukkorahoitus

Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa rahoittaja saa sijoittamaansa summaa vastaan vastikkeen, joka voi olla esimerkiksi tuote, palvelu tai elämys. Edellä mainittuun Vapaudenpatsaan joukkorahoitukseen osallistuneet saivat vastikkeeksi nimensä painetuksi paikalliseen The New York World -sanomalehteen. 

Joukkorahoituksen muodosta riippumatta jokaiselle kampanjalle asetetaan euromääräinen minimitavoite, jonka täyttyminen merkitsee kampanjan onnistumista. Mikäli minimitavoitetta ei saavuteta, tehdyt sijoitukset palautetaan rahoittajille.

Millaisiin tilanteisiin joukkorahoitus sopii?

Vaikka joukkorahoituksen markkinat ovat Suomessa pienet moneen muuhun länsimaahan verrattuna, on toiminta myös täällä hiljalleen yleistynyt. Viime vuosien aikana joukkorahoituksesta on tullut varteenotettava rahoitusvaihtoehto yhä useammalle suomalaiselle pk-yritykselle.

Mihin joukkorahoituksen kasvava suosio sitten perustuu? Seuraavaksi perehdymme siihen, millaisissa tarpeissa ja tilanteissa yritykset hyödyntävät joukkorahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia:

• Kun yritys tarvitsee lisää rahoitusta. Erityisen hyvin joukkorahoitus soveltuu tilanteisiin, jossa sitä käytetään täydentämään jotain muuta rahoitusta – esimerkiksi silloin, kun yritys ei riittävien reaalivakuuksien puuttumisen takia saa lainaa pankista niin paljon kuin tarvitsisi. 
• Kun yritys haluaa lisää näkyvyyttä. Hyvin toteutettu joukkorahoituskampanja on erinomainen keino saada lisää näkyvyyttä sekä kohentaa yrityksen brändiä. Viestintä sekä sosiaalisen median hyödyntäminen ovat usein kulmakiviä onnistuneessa joukkorahoituskampanjassa. 
• Kun yritys haluaa testauttaa uutta tuotettaan. Joukkorahoituskampanjan avulla on mahdollista testata, miten innostuneesti uusi tuote tai palvelu otetaan vastaan potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa. Joukkorahoituksen kautta voi rakentaa asiakassuhdetta ennen kuin tuote on edes julkaistu.
• Kun yritys haluaa laajentaa omistuspohjaa. Mikäli yritys haluaa listautua pörssiin, voi joukkorahoituskampanja olla erinomainen keino lisätä yrityksen omistuspohjaa vaadittavalle tasolle.

Entä sitten ne riskit? Millaisia uhkia joukkorahoitukseen sisältyy? 

Tilastojen mukaan noin 50 prosenttia joukkorahoituskampanjoista epäonnistuu, eli ei lopulta onnistu saavuttamaan asetettua rahallista minimitavoitetta. Tällöin kerätyt rahat palautetaan sijoittajille, jolloin rahoituskampanjan eteen tehty työ valuu enemmän tai vähemmän hukkaan.

Tunnettu esimerkki epäonnistuneesta joukkorahoituksesta on Canonical-yhtiön Ubuntu Edge -puhelinhanke, joka jäi 32 miljoonan dollarin tavoitesummastaan yli 19 miljoonaa dollaria. 

Joukkorahoitukseen liittyy myös riski idean kopioimisesta. Koska yrityksen jakama tieto joukkorahoitusalustalla on vapaasti kaikkien saatavilla, voi kuka tahansa periaatteessa kopioida sen omaan käyttöönsä.

Miten joukkorahoitus eroaa yrityslainasta? 

Tiukentuneen pankkilainsäädännön myötä joukkorahoituksen suosion odotetaan yhä kasvavan tulevaisuudessa. Pankkien vakuusvaatimuksien kiristyessä joukkorahoitus voikin olla potentiaalinen keino korvata tai täydentää esimerkiksi perinteistä yrityslainaa. 

Seuraavaksi kerromme, mitkä ovat joukkorahoituksen ja yrityslaina keskeisimmät ominaisuudet rahoitusvaihtoehtojaan pohtivan yrittäjän näkökulmasta.

Joukkorahoituksen ja yrityslainan keskeisimmät erot

Sortter vertaa ja kilpailuttaa yrityslainat nopeasti

Kun yritystoiminnassa tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, kannattaa punnita tarkkaan eri rahoitusvaihtoehtojen ominaisuuksia. Viime vuosien aikana yhä suositummaksi kasvanut joukkorahoitus voi olla myös täydentävä vaihtoehto perinteiselle yrityslainalle.

Yrityslainojen vertailussa sinua auttaa kotimainen Sortter, jonka lainanvertailupalvelun kautta voit saada yhdellä hakemuksella useita yrityslainatarjouksia jopa saman työpäivän kuluessa.

Yrityslainan korko ja muut lainan kulut vaihtelevat eri luotonantajien välillä, jolloin yrityslainan kilpailutus auttaa sinua säästämään kustannuksissa.

 Sortterin palvelussa näet eri rahoituslaitosten lainatarjoukset aina edullisuusjärjestyksessä. 

Vertailupalvelu sopii myös aloittavien yritysten tarpeisiin. 

• Kilpailuta ja vertaile yrityslainoja täysin ilmaiseksi
• Vakuudetonta yrityslainaa jopa 250 000 euroon saakka
• Yli 250 000 euron lainoihin tarvitaan yleensä myös reaalivakuus
• Saat maksuaikaa 1-36 kuukautta

Tutustu Sortterin lainanvertailupalveluun jo tänään. Yrityslainahakemuksen täyttäminen vie ainoastaan pari minuuttia ja se on sinulle täysin maksutonta.