Korkokatto vuonna 2021 – selvitimme 5 asiaa, jotka kuluttajan on hyvä tietää

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2020 uuden väliaikaisen 10 prosentin korkokaton, joka on voimassa 30.9.2021 asti. Säädetty korkokatto koskee vain vakuudettomia lainoja, jotka maksetaan suoraan kuluttajien tilille. Näitä ovat muun muassa kulutusluotto, joustoluotto ja käyttöluotto.

Uusi korkokatto aiheuttaa kuitenkin kuluttajien keskuudessa hämmennystä sekä huolta omasta taloudesta.

– Monelle on yhä epäselvää, minkälaisia lainoja korkokatto koskee ja mitä uusi korkokatto tarkoittaa lainakuluissa, Sortterin toimitusjohtaja Markus Huhdanpää kertoo.

Selvitimme aiemman väliaikaisen korkokaton, joka oli voimassa heinäkuusta joulukuuhun 2020, vaikutuksia lainojen hakija- ja myöntötilastoihin, ja teimme yllättäviäkin löydöksiä. Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi kommentoi väliaikaisen korkokaton vaikutuksia.

1. Korkokatto ei koske kaikkia lainoja

Vuonna 2020 tai aiemmin otettujen vakuudettomien lainojen korot eivät laske automaattisesti 10 prosenttiin, vaikka uusi väliaikainen korkokatto astui voimaan vuoden 2021 alusta.

Uusi väliaikainen 10 % korkokatto koskee vain vuonna 2021 solmittuja lainasopimuksia. Lisäksi korkokaton piiriin kuuluvat sen voimassaolon aikana tehdyt uudet nostot vanhoilta joustoluottosopimuksilta.

– Yksi korkokaton haasteista on juurikin sekavuus. Väliaikainen korkosääntely on epäjohdonmukainen, sillä sääntely riippuu ajankohdasta, jolloin laina on otettu, Vaasan yliopiston talousteen professori Panu Kalmi sanoo.

Hyödykesidonnaiset lainat, kuten autoluotot, osamaksusopimukset ja luottokortit eivät kuulu korkokaton piiriin. Näiden luottojen korko voi olla jopa 20 % – mikä tarkoittaa kaksinkertaista kustannusta väliaikaiseen 10 % korkokattoon nähden.

– Luottokortit ja osamaksusopimukset on tietoisesti suljettu korkokaton ulkopuolelle, sillä monessa luottokortissa on yli 10 % korko. Tämä olisi pahimmassa tapauksessa johtanut siihen, että suomalaiset eivät olisi voineet käyttää luottokorttia korkokaton aikana, Kalmi sanoo.

Hyödykesidonnaisten lainojen maksaminen pitkällä aikavälillä tulee kuluttajille kalliiksi juuri korkeamman koron takia. Kuluttajan kannattaakin miettiä, että voisiko nykyiset lainat kilpailuttaa tai yhdistää, jotta lainan korot ja kustannukset laskisivat.

2. Väliaikainen korkokatto eriarvoistaa lainanhakijoita entisestään

Väliaikainen korkokatto näyttää suosivan hyvätuloisia ja erittäin hyvätuloisia lainanhakijoita. 

– Tilastojemme mukaan alle 2 000 euroa kuukaudessa tienaavien lainanhakijoiden osuus vähentyi lähes 6,8 % alkuvuoteen 2020 verrattuna, Huhdanpää kertoo.

Samaan aikaan lainanhakijoiden osuus nousi yli 2 000 euroa tienaavien hakijoiden joukossa. Merkittävästi kasvanut hakijajoukko on yli 4 000 euroa tienaavat, missä nousua oli 7,8 %.

– Tulokset eivät ole kovin yllättäviä, sillä korkokaton on uskottu vaikeuttavan erityisesti pienituloisten lainansaantia. Hyvätuloisten mahdollisuus saada lainaa on yleensä parempi kuin pienituloisilla, Kalmi kertoo.

Lisäksi Sortterin tilastoissa näkyy, että heinäkuun 2020 jälkeen solmittujen lainasopimusten laina-aika on lyhentynyt 6 kuukaudella alkuvuoteen verrattuna. Samaan aikaan haettujen lainojen laina-aika on pidentynyt 3 kuukaudella.

– Oletuksena on ollut, että korkokaton yksi seurauksista olisi laina-ajan pidentyminen. Sortterin aineisto ei kuitenkaan näytä tukevan tätä oletusta, Kalmi sanoo.

3. Lainaa haetaan nykyisten velkojen maksamiseen

Ylivoimaisesti suosituin lainan käyttötarkoitus kaikissa tuloluokissa syksyllä 2020 oli lainojen yhdistäminen.

– Lainahakemusten hyväksymisaste Sortterin verkkopalvelussa nousi 7,9 prosenttiyksikköä vuoden 2020 toisella vuosipuoliskolla, kun asiakas kilpailutti pankkeja tai rahoituslaitoksia lainojen yhdistämistä varten, Huhdanpää sanoo.

Yli 4 000 euroa tienaavien hakijoiden osuus oli kuitenkin selvästi suurempi kuin alle 2 000 euroa tienaavien hakijoiden osuus hyväksytyissä lainahakemuksissa. Lisäksi myönnettyjen yhdistelylainojen lainasummat laskivat.

– Yhdistelylainasummien lasku on yllättävä tulos, kun lainojen hyväksymisaste kuitenkin nousi, Kalmi sanoo.

Tulokset voivat selittyä monella tavalla. Esimerkiksi hyvätuloisilla hakijoilla voi entuudestaan olla vähemmän yhdistettävää velkaa kuin vähemmän ansaitsevilla.

4. Korkokaton aikana rinnakkaishakijan rooli korostuu 

Lainanantajat näyttävät painottavan rinnakkaishakijaa yhtenä kriteerinä lainan myöntämisessä. Rinnakkaishakija on usein avo- tai aviopuoliso.

Sortterin tilaston mukaan lainahakemusten hyväksymisaste rinnakkaishakijan kanssa nousi yli 14,3 prosenttiyksikköä heinäkuun 2020 jälkeen. Yksin lainaa hakevien hyväksymisaste on samalla puolestaan laskenut 4,1 prosenttiyksikköä.

– Mielenkiintoinen havainto, että rinnakkaishakija vaikuttaa korkokaton aikana lainan hyväksymisasteeseen. Toisaalta toinen henkilö, tai yleisesti takaaja, parantaa usein mahdollisuutta saada lainaa luottomarkkinoilla, Kalmi kertoo.

Lainaa on tyypillisesti saanut edullisemmilla ehdoilla rinnakkaishakijan kanssa, sillä kaksi lainan takaisinmaksajaa on pienempi riski lainanantajille kuin yksi.

5. Korkokatto voi vaikuttaa pienten lainasummien myöntämiseen

Erityisesti pienten lainasummien laina-ajan on ennustettu pidentyvän väliaikaisen korkokaton seurauksena.

Korkokatto voi myös ohjata kuluttajia hakemaan suurempia luottoja, kuin muutoin olisi tarve, jotta lainanmyöntökriteerit myönnettävän lainasumman osalta täyttyisivät. Tällöin suurempia lainoja myöntävien pankkien osuus lainamarkkinoilla kasvaa, mikä voi johtaa pienten toimijoiden sekä monien lainatuotteiden katoamiseen lainamarkkinoilta.

– Esimerkiksi pieniä luottoja, kuten 500 euron lainasummaa puolen vuoden laina-ajalla, ei välttämättä enää pystytä myöntämään tiukan korkosääntelyn takia, vaikka niilläkin on paikkansa markkinoilla, Kalmi muistuttaa.

Sortterin kautta on mahdollista hakea lainaa 1 000 eurosta lähtien. Aineiston perusteella alle 2 000 euron lainasummien maksuaika ei näytä olennaisesti muuttuneen väliaikaisen korkokaton aikana.

– Tilastomme mukaan rahalaitosten myöntämät lainasummat eivät ole merkittävästi nousseet alkuvuodesta, Huhdanpää kommentoi.

 Puoli vuotta on kuitenkin lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä siitä, miten korkokatto vaikuttaa lainanantajien lainanmyöntöehtoihin sekä lainatuotteiden kehittymiseen.

Miten käy korkosääntelyn syksyllä 2021?

Väliaikainen korkokatto päättyy 30.9.2021. Korkosääntely saa kannatusta osassa eduskuntapuolueista, mutta pysyvämmän korkokaton kohtalo on vielä auki.

Kalmi muistuttaa, että kansainvälisesti vertailtuna jo 20 % maksimikorko on verrattain tiukka raja kulutusluottojen koroille.

– Vaikea sanoa, että mitä syksyllä 2021 tapahtuu. Korkokatto itsessään ei ole ongelma, mutta sääntely voisi olla muutakin kuin korkoon sidottua. Näkisin toimivammaksi ratkaisuksi velkakierteen katkaisuun esimerkiksi lainamäärän tai maksuajan rajaamisen. Lisäksi positiivinen luottorekisteri on yksi keino hillitä ylivelkaantumista, Kalmi sanoo.

Lainavertailualusta Sortterin mukaan korkokatto tuo haasteita yleiseen kilpailuun sekä lainatuotteiden saatavuuteen. Edulliset lainat ovat kuluttajan etu, mutta korkokatto saattaa pitkällä aikavälillä vähentää luotonmyöntäjien määrääTällöin pankkien välinen kilpailu vähenisi, joka on omiaan nostamaan rahoituksen kustannuksia pitkällä välillä.  Luottotuotteiden eriarvoinen säätely voi johtaa myös siihen, että heikompiosaisten käyttöön jää ainoastaan ne lainatuotteet, jotka on rajattu kokonaan korkokaton ulkopuolelle.

Korkokatto saattaa myös lisätä epärehellisten huijaussivustojen toimintaa, kuten Euroopan Kuluttajakeskus on huomannut loppuvuodesta 2020. Liikkeellä on useita ulkomaalaisia lainahuijaussivustoja, jotka esittäytyvät lainanantajina, mutta pyytävät erilaisia ennakko- tai toimitusmaksuja kuluttajilta. Ulkomaalaiset lainanantasivustot jäävät suomalaisten viranomaisten valvonnan ulkopuolelle, jolloin niiden toimintaan on vaikea puuttua.

– Korkokaton vaikutukset on syytä tutkia huolella ennen mahdollisia pysyvämpiä lakimuutoksia. Kuluttajien rahantarve ei ole kadonnut koronan aikana, mutta rahoituksen saatavuus on vaikeutunut monien kohdalla. Myös vaihtoehtoiset ratkaisut, kuten sosiaalinen luototus on todellisuudessa kovin pienen joukon käytettävissä, Huhdanpää sanoo.

 Korkokatto 2021 – kuluttajan muistilista

• 1.1.2021 jälkeen nostetut lainat. Vakuudettoman lainan korko on maksimissaan 10 % 30.9.20201 asti. Sen jälkeen korot voivat nousta lainasopimuksessa sovitun koron mukaisesti.
•  1.7.2020 jälkeen nostetut lainat. Tarkista lainasopimuksesta nimelliskorko. Jos korko on yli 10 %, kannattaa laina kilpailuttaa uudestaan.
• Ennen 1.9.2019 tehtyjen jatkuvien luottosopimusten korkoa ei ole välttämättä rajattu lainkaan muutoin, kuin väliaikaisilla korkokatoilla. Esimerkiksi marraskuussa 2020 tehdystä rahanostosta joutuu maksamaan tammikuusta 2021 lähtien luottosopimuksen mukaista korkoa, joka voi olla kymmeniä tai jopa satoja prosentteja.
• Muut vakuudettomat lainat. Tarkista lainasopimuksesi ehdot ja kilpailuta lainasi mahdollisuuksien mukaan. Jos maksat korkoa yli 10 %, kannattaa laina ehdottomasti kilpailuttaa.
• Luottokorttivelat, autolainat ja osamaksusopimukset. Jos sinulla on sopimuksia, jotka jäävät korkokaton ulkopuolelle, kannattaa nämä lainat maksaa pois yhdistelylainan avulla.