Positiivinen luottorekisteri tarkoittaa viranomaistahon ylläpitämää rekisteriä, josta käy kattavasti ilmi esimerkiksi henkilön todellinen tulotaso ja aiemmin myönnetyt luotot. Rekisteri helpottaa kuluttajan maksukyvyn arviointia ja auttaa osaltaan estämään voimakasta ylivelkaantumista.
Positiivinen luottorekisteri -hanke edistyy – käyttöönotto vuonna 2024
Positiivinen luottorekisteri pyrkii helpottamaan kuluttajien ylivelkaantumista Suomessa. Lisäksi yhtenä positiivisen luottorekisterin tavoitteena on, että kuluttajan elämää varjostavien maksuhäiriömerkintöjen säilytysajat lyhentyisivät.
Mihin positiivista luottorekisteriä tarvitaan?
Positiivisen luottorekisterin valmistelu on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, joka pyrkii vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista Suomessa.
Suomalaisten ylivelkaantuminen on kasvanut jatkuvasti viimeisen 20 vuoden aikana, joten Suomen hallituksella on ollut tarvetta pyrkiä kohentamaan tilannetta. Tilanne on huomioitu myös Euroopan unionin tasolla, sillä Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 2019 Suomelle suosituksen seurata tarkemmin kuluttajien velkaantumista.
Tähän asti käytössä on ollut ainoastaan luottotietorekisteri, josta käyvät ilmi henkilön mahdolliset maksuhäiriömerkinnät. Tämä ei kuitenkaan anna kattavaa kuvaa kuluttajan todellisesta taloudellisesta tilanteesta.
Mitä hyötyjä positiivisella luottorekisterillä on?
Positiivisen luottorekisterin käytöllä on mahdollista saada kattavampi kuva henkilön taloudellisesta tilanteesta kuin pelkkää luottotietorekisteriä tarkastelemalla.
Nykyisellä maksuhäiriömerkinnät sisältävällä rekisterillä on monia huonoja puolia. Esimerkiksi kuluttaja voi olla hyväpalkkaisessa työssä ja hänen maksukykynsä voi todellisuudessa olla varsin hyvä ulosotosta huolimatta. Silti hän ei saa esimerkiksi avattua tavallista puhelinliittymää maksuhäiriömerkinnän takia.
Positiivisen luottorekisterin suunnittelun lisäksi tavoitteena on myös maksuhäiriömerkintöjen nopeampi poistuminen rekisteristä. Tämä auttaisi useita suomalaisia taloudenhallinnassa ja helpottaisi monen elämää.
Tällä hetkellä monen kuluttajan luottotiedoissa on yhä merkintä, vaikka hän olisikin hoitanut jo maksuhäiriömerkinnät pois. Näin esimerkiksi asunnon vuokraaminen voi tyssätä alkuunsa, vaikka nykyinen taloudellinen tilanne olisikin hallinnassa.
Kuinka positiivinen luottorekisteri voi estää ylivelkaantumista?
Positiivisen luottorekisterin yksi tärkeimmistä tavoitteista on ylivelkaantumisen estäminen. Ylivelkaantumista voidaan estää tehokkaasti, kun luotonmyöntäjillä on ajankohtaiset tiedot henkilön muista samanaikaisista luotoista suhteessa maksukykyyn.
Positiivinen luottorekisteri tehostaa myös rahoituslaitosten tiedonantovelvollisuutta, jolloin vastuullisen toiminnan merkitys korostuu.
Lisäksi positiiviseen luottorekisteriin on suunniteltu sisältävän tiedot myös muunlaisista maksuvaikeuksista, kuten myöhästyneistä maksusuorituksista. Myöhässä tehtyjen suoritusten määräajasta on kuitenkin käyty keskustelua.
Kuinka rekisteri toimisi käytännössä?
Verohallinnolla on jo olemassa tulorekisteri, josta jokainen suomalainen voi käydä tarkastamassa omat tulonsa. Positiivisen luottorekisterin toimintaa varten tulorekisteriyksikkö kokoaisi tiedot henkilön tuloista, joista Suomen Pankilla olisi oikeus saada tarpeellisia tietoja.
Luotonmyöntäjä olisi velvollinen ilmoittamaan myönnetyt luotot positiiviseen luottorekisteriin sekä myös huolehtimaan siitä, että jokaisen luottoa hakevan tiedot tarkistettaisiin rekisteristä ennen luottopäätöksen tekemistä.
Luotonmyöntäjien velvollisuuden noudattamatta jättämiseen on suunniteltu jonkin asteista sanktiota.
Mitkä ovat positiivisen luottorekisterin kokonaiskustannukset?
Positiivisen luottorekisterin perustamisen kokonaiskustannusten on arvioitu olevan noin 20 miljoonaa euroa ja sen vuosittaisten käyttökustannusten noin kolme miljoonaa euroa.
Positiivisen luottorekisterin valmistelua varten valtion talousarvioon oli varattu määrärahoja 250 000 euroa vuodelle 2020 ja 1,25 miljoonaa euroa vuodelle 2021.
Perustamiskustannukset on suunniteltu jaettavan Suomen pankin ja Tulorekisteriyksikön kesken. Vuosittaiset käyttökustannukset puolestaan lankeaisivat rekisteriä käyttävien tahojen maksettavaksi käyttömaksujen muodossa. Tämä ei eroa juurikaan nykyisestä käytännöstä, sillä luotonmyöntäjät joutuvat nykyäänkin maksamaan luottotietojen tarkastamisesta.
Miten positiivinen luottorekisteri -hanke edistyy?
Positiivisen luottorekisterin valmistelu alkoi lokakuussa 2019 oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja hänen ministerityöryhmänsä johdolla.
Positiivista luottorekisteriä on valmistelemassa ohjausryhmä ja kaksi alatyöryhmää. Hankkeen vastuuministerinä toimii oikeusministeri Henriksson, sillä positiivisen luottorekisterin perustamiseksi tarvitaan uusi laki.
Ohjausryhmässä on mukana jäseniä oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, finanssivalvonnasta, verohallinnosta, Suomen pankista ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tämän lisäksi jäseniin kuuluvat myös esimerkiksi Rahoitusvakausviraston ylijohtaja sekä Takuusäätiön toimitusjohtaja.
Valmistelevien ryhmien tavoitteet ovat seuraavat:
- laatia mietinnöt positiivista luottorekisteriä sekä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämistä koskevasta lainsäädännöstä
- rekisterin toiminnallisen toteutuksen valmistelu
- rekisterin hallinnollisen organisoinnin valmistelu
Valmistelevien toimenpiteiden valmistuttua, siirtyy pääasiallinen vastuu hankkeen toteuttamisesta valitulle organisaatiolle, jonka tehtävänä on rekisterin pitäminen. Positiivisen luottorekisterin vastuulliseksi yksiköksi on esitetty verohallinnon tulosrekisteriyksikköä.
Positiivinen luottorekisteri -hankkeen toimikausi on 9.3.2020–30.11.2021.
Vuonna 2020 järjestettiin kolme kuulemista
Positiivisen luottorekisterin perustamisesta käytiin vuonna 2020 kolme erillistä oikeusministerin koolle kutsumaa keskustelutilaisuutta.
Kuulemiset etenivät seuraavasti:
- ensimmäisessä kuulemisessa siihenastinen valmistelu oli jaettu kattavasti eri sidosryhmien nähtäväksi ja kommentoitavaksi
- toisessa kuulemistilaisuudessa esiteltiin positiivisen luottorekisterin tietosisältöä
- kolmannessa kuulemisessa esiteltiin työryhmän lakiluonnos
Lausuntokierros järjestetään keväällä 2021
Tällä hetkellä työryhmän mietintö positiivisen luottorekisterin tiimoilta on lausuntokierroksella.
Lausuntopyyntö alkoi 29.3. ja päättyy 10.5.2021. Työryhmän mietintö positiiviseksi luottorekisteriä koskevaksi lainsäädännöksi löytyy Oikeusministeriön positiivista luottorekisteriä koskevan valmistelun verkkosivuilta.
Hallituksen esitys hyväksyttiin istuntokauden suunnitelmaan helmikuussa 2021. Positiivisen luottorekisterin on arvioitu etenevän esittelyyn viikolla 38 eli syyskuun 2021 lopulla.
Milloin positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön?
Alun perin positiivisen luottorekisterin oli toivottu tulevan ainakin asteittain käyttöön jo keväällä 2023. Oikeusministeri Henriksson on kuitenkin kertonut julkisuuteen, että rekisterin käyttöönotossa on esiintynyt teknisiä ongelmia ja tämä viivästyttää käyttöönottoa luultavasti vuodelle 2024.
Politiikassa on myös käyty runsaasti keskustelua positiivisen luottorekisterin yhteyteen kaavaillusta maksuhäiriömerkintöjen nopeammasta poistumisesta. Useat poliitikot yli puoluerajojen ovat olleet sitä mieltä, että vaikka rekisterin käyttöönotto viivästyy, tulisi maksuhäiriömerkintöjen poistumista nopeuttaa mahdollisesti jo vuonna 2021.
Nykyään luottotietomerkinnät poistuvat pitkällä viiveellä, mikä voi kuluttajalle tarkoittaa elämistä jopa useita vuosia maksuhäiriömerkinnän kanssa. Osa poliitikoista onkin esittänyt, että hoidetun maksuhäiriömerkinnän tulisi poistua kuukauden kuluessa maksamisesta.
Taloudellista mielenrauhaa ja ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä
Suomen hallituksen toimet ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ja rahoitusalan vakauttamiseksi ovat erittäin tervetulleita. Kaikkiaan hankkeen on arvioitu koskettavan jossain määrin jopa 400 000 suomalaista.
Uudistukset lainsäädännössä ovat varmasti toivottuja, etenkin niiden tuhansien suomalaisten joukossa, jotka ovat jo hoitaneet maksuhäiriömerkintänsä ja haluaisivat aloittaa taloudellisesti puhtaalta pöydältä.
Lisäksi luotonantajilla on nyt hyvin aikaa sopeutua tulevaan muutokseen ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä, jotta ne voisivat jatkossa palvella asiakkaitaan entistä paremmin ja luotettavammin.
Lähteet: Oikeusministeriö, Verohallinto ja Talouselämä
