Korkokatto

Luottojen korkokatto tiukentuu - mikä muuttuu?

Suomalaiset ottavat enemmän lainaa kuin aikaisemmin ja rekisteröidyt maksuhäiriömerkinnät ovat kivunneet ennätyslukemiin. Ylivelkaantumista pyritään hillitsemään tehostamalla velkaneuvontaa ja rajoittamalla kulutusluottojen korkokustannuksia. Lakiesityksessä yli 2 000 euron luotoille halutaan asettaa 20 prosentin korkokatto. Suomalaisten ylivelkaantumisen kasvaessa lakiehdotukselle ei ole odotettavissa suurta vastarintaa ja uuden korkokattolain odotetaan astuvan voimaan 1.9.2019.

Verkossa toimivien rahoituspalveluyhtiöiden myöntämiä pikavippejä pidetään yleisesti kansallisen ylivelkaantumisen lähteenä. Kasvavaa kansallista ylivelkaantumista ei voi kuitenkaan selittää pelkällä pikavippien yleistymisellä. Velkakierre on pahimmillaan silloin, kun velkaa maksetaan samanaikaisesti useammalle eri taholle. Pankkilainan, kulutusluoton, luottokortin, vuokran tai asuntolainan samanaikainen maksaminen voi nopeasti syöstä henkilökohtaisen taloudenhallinnan raiteiltaan.

Kulutusluottojen kustannuksia rajoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Tuolloin alle 2 000 euron kulutusluotoille määritettiin 50 prosentin korkokatto. Lakiuudistuksen myötä alle 2 000 euron luoton kokonaisvuosikorko ei saanut nousta yli 50 prosentin. Kulutusluottojen myöntäjät keksivät kuitenkin nopeasti tavan kiertää korkokattoa: vaikka asiakas haki 100 euron lainaa, hänelle myönnettiin välittömästi yli 2 000 euron laina, jolloin luotonmyöntäjä pystyi soveltamaan ongelmitta korkeamman koron lainatulle summalle.  

Uudessa lakiehdotuksessa esitetään rajoitettavaksi yli 2000 euron lainojen korkokustannuksia:

  • Uuden korkolain myötä yli 2 000 euron lainoille asetetaan 20 prosentin korkokatto.
  • Lainanmyöntäjän oikeutta lainakustannusten perimiseen rajoitetaan tuntuvasti: luottokustannuksia ei saa periä yli 150 euroa vuodessa ja luottokustannusten määrä ei saa päivää kohden nousta yli 0,01 prosentin luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä.
  • Uusi laki rajoittaa myös luotonantajan oikeutta periä lisäkustannuksia maksuajan pidentämisestä.
  • Korkolain kiertäminen halutaan estää asettamalla korkokaton sääntelyn rikkomiselle tuntuvat sanktiot. Jos uusia ehtoja ei noudateta, kuluttajalta ei saa periä korkoa tai muita lainakustannuksia ollenkaan.  

Läpinäkyvämpi markkinointi tuo lainojen todelliset kulut paremmin esiin

Jos lakiehdotus hyväksytään, syyskuun alusta lähtien rahoitusyhtiöt voivat lyödä nimelliskoron päälle lisäkustannuksia ainoastaan 20 prosentin korkokaton puitteissa. Näin ollen kuluttajat ovat paremmin tietoisia ottamansa lainan kokonaiskustannuksista.

Uuden lakiehdotuksen yhteydessä kansanedustajat ovat myös väläytelleet pikavippien markkinointikieltoa. Markkinointikiellon kohdalla on otettu mallia Hollannista, jossa pikavippien markkinointi kiellettiin kokonaan vuonna 2017. Pikavippien markkinointikiellosta on tehty oma lakialoite.

Kilpailu pankkien ja rahoitusyhtiöiden välillä kovenee

Korkokattolaki tulee vaikuttamaan myönnettyjen luottojen suuruuteen. Pikavippiyhtiöt tulevat myöntämään entistä suurempia lainoja, jotta he saavat palvelulleen suuremman rahallisen vastineen. Pikavippiyhtiöiden mukaan uusi korkokattolaki vie myös luottokortittomilta henkilöiltä mahdollisuuden lyhytaikaiseen luottoon tarpeen tullen, sillä pienempien kulutusluottojen myöntäminen ei ole korkokaton puitteissa yhtä kannattavaa kuin ennen.

Toteutuessaan uusi korkokattolaki vaikuttaa myös luottokorttien ja erityisesti Prime-luottokorttien käyttöön ja hinnoitteluun, sillä luottokustannuksia ei saa periä 150 euroa enempää vuodessa. Monet pankit tarjoavat avainasiakkailleen lukuisia etuja ja palveluja sisältäviä prime-luottokortteja, joiden luottokustannukset voivat olla enemmän kuin 150 euroa vuodessa. Lienee odotettavissa, että uusi korkokattolaki karsii Prime-luottokortteihin liitettyjä lisäpalveluita ja Prime-luottokorttien määrä markkinoilla vähenee, sillä pankit eivät saa uuden korkokaton puitteissa korteista yhtä suurta rahallista vastinetta kuin ennen.     

Tiukentuvan korkokattolain muutokset tulevat alkuun näkymään kulutusluottomarkkinoilla ja rahoitusyhtiöiden välisessä kilpailussa. Pankit ja suuret rahoitusyhtiöt ovat jo varautuneet tulevaan lakiin ja alkaneet myöntää matalakorkoisia ja vakuudettomia kulutusluottoja. Ennustettavissa onkin, että kulutusluottomarkkina jää pankkien ja suurempien rahoitusyhtiöiden haltuun ja pienemmät rahoitusyhtiöt häviävät markkinalta kilpailun koventuessa.

Korkokattojen toimivuudesta ei aiempaa näyttöä

Korkokattolain toivotuin muutos on ylivelkaantumisen hillitseminen. Maksuhäiriöisten lukema on kasvanut Suomessa tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan ja kulutusluottoihin asetetun korkokaton toivotaan jarruttavan ikävän ilmiön kehitystä.

Kulutusluottoihin asetetut korkokatot eivät ole kansainvälisesti kovin yleisiä. Aiempien esimerkkien ja datan puutteen johdosta ei voi myöskään vetää suoria johtopäätöksiä kulutusluottojen tiukempien korkokattojen vaikutuksesta ylivelkaantumiseen. Ruotsissa reagoitiin kansalaisten ylivelkaantumisen räjähdysmäiseen nousuun säätämällä korkokatto pienille luotoille elokuussa 2018.

Ruotsissa on myös käytössä positiivinen luottorekisteri. Positiivisen luottorekisterin avulla lainanmyöntäjälle selviää enemmän tietoa lainanhakijan maksukyvystä. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä vain negatiivinen luottorekisteri, josta lainanmyöntäjä voi tarkistaa ainoastaan lainanhakijan rekisteröidyt maksuhäiriömerkinnät. Lainanhakijan maksukyvyn arvioiminen positiivisella luottorekisterillä on saanut maksuhäiriömerkintöjen määrän kääntymään laskuun Ruotsissa.

Ruotsissa ei ole kuitenkaan päästy kansallisesta ylivelkaantumisesta eroon positiivisella luottorekisterillä, vaikka maksuhäiriömerkintöjen määrä on pienentynyt.

Toisin sanoen jää nähtäväksi, vaikuttaako tiukentuva korkokattolaki ylivelkaantumiseen toivotulla tavalla.