Ahneusinflaatio – mikä ja miksi?

Inflaatio eli hintatason kokonaisvaltainen nousu on haastanut niin yrityksiä kuin kuluttajiakin kuluneen vuoden aikana. Hinnat ovat nousseet ja ostovoima heikentynyt, mikä on tuonut haasteita molemmille puolille pöytiä. Yksi uudempi inflaatioon liittyvä ilmiö on ahneusinflaatio, jonka merkityksen avaamme tässä artikkelissa.

Yrityksille ostovoiman heikentymisen lisäksi haasteita tuottavat myös monien kustannusten nousu. Yritykset ovat joutuneet kuluttajien lailla sopeutumaan vallitsevaan taloustilanteeseen, mikä on korostanut yrityksen oman talouden tilaa. Mitä vakaampi yrityksen talous on, sitä paremmin se kestää epävakaan maailmantalouden tilanteen.

Yrityksen taloustilanteen vaihtelu voi luoda tarpeen ulkopuoliselle rahoitukselle. Yritysrahoitus mahdollistaa niin kassavajeen paikkaamisen kuin laitehankintojenkin tekemisen yrityksen rahoitustarpeista riippuen. 

Mitä ahneusinflaatio tarkoittaa?

Käsite ahneusinflaatio juontaa juurensa englanninkielisestä termistä greedflation, joka yhdistää ahneuden ja inflaation omaksi termikseen. Ahneusinflaatio on ilmiö, jonka ekonomistit ja muut asiantuntijat ovat nostaneet tänä vuonna keskusteluun. Ilmiössä yritykset nostavat tuotteidensa hintoja enemmän kuin tuotantokustannukset oikeasti kasvavat, jolloin liikevoitto luonnollisesti kasvaa.

Ahneusinflaatiota on tarkasteltu asiantuntijoiden toimesta erityisesti yritysten ja kuluttajien näkökulmista. Yritysten voittomarginaalien on sanottu olevan suurempaa kuin palkkojen kasvun, mikä yhdistettynä inflaation vähentämään ostovoimaan vaikuttaa taloustilanteeseen. Suomessa ahneusinflaatio ei asiantuntijoiden mukaan ole vielä haastavimmassa vaiheessa, koska yritysten voittomarginaali on pysynyt pienempänä kuin palkkojen nousu.

Vaikka ahneusinflaatio ei vielä ole näkynyt Suomessa kovin voimakkaasti, on uhka siitä asiantuntijoiden mukaan olemassa. Siihen, voiko ahneusinflaatio ilmiönä alkaa näkyä Suomessa, vaikuttaa oleellisesti myös inflaation kehittyminen ja korkotason nousu.

Mikä aiheuttaa ahneusinflaation?

Asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, mistä ahneusinflaatio on syntynyt globaalisti ja miten se voisi ilmiönä rantautua myös Suomeen. Osa on vahvasti sitä mieltä, ettei ahneusinflaatiosta ole vielä riittävästi näyttöä – vaikka osalla toimialoista voittomarginaali on kasvanut selkeästi, ei voida vetää suoraa johtopäätöstä siihen, että se johtuisi yritysten ahneuden lisääntymisestä.

• Osa asiantuntijoista taas käsittelee ahneusinflaatiota näkökulmasta, jossa inflaatio on nostanut hintoja ja osa yrityksistä on lähtenyt hyödyntämään tilannetta. 
• Mitä useampi yritys nostaa hintojaan, sitä useammat tekevät sen perässä. Samaan aikaan yritykset eivät ole korottaneet palkkoja samassa tahdissa, jolloin liikevoitto kasvaa. 

Ahneusinflaatio on alkanut kehittyä jo ennen koronapandemiaa, kun kiinalainen halpatuonti siirtyi länteen ja inflaation kadotessa keskuspankit näkivät mahdollisuuden deflaatioon eli hintojen laskuun.

Voiko ahneusinflaatiota hillitä?

Ahneusinflaation hillitseminen ei ole yksinkertainen tehtävä, sillä haastavassa taloustilanteessa on vaikea löytää kompromissia, joka huomioisi sekä yritykset että kuluttajat. Asiantuntijoiden mukaan toimiva markkinatalous on kuitenkin paras vastalääke ahneusinflaatiolle. Uusien yritysten on saatava tulla markkinoille mahdollisimman vapaasti, jotta yritysten välinen kilpailu rajoittaisi hintojen jatkuvaa nousua. 

Asiantuntijoiden mukaan ahneusinflaatiota voitaisiin hillitä koko EU:n laajuisella hintakatolla ja yritysverotuksen nostamisella, mutta kumpikaan ei ole yksiselitteinen ratkaisu haasteeseen. Hintakaton yhtenäinen nosto rajoittaisi hintojen nousun tiettyyn rajaan, kun taas yritysverotuksen nostamisen kustannukset voisivat osaltaan vaikuttaa hintojen nousuun. 

Yksi esimerkki yritysverotuksen toimenpiteistä on koko EU:n laajuinen sähköyrityksille suunnattu windfall-vero. Sen avulla sähköyritykset eivät voi hyötyä sähkön hinnan noususta loputtomiin, vaikka kääntöpuolena ovatkin pienempien alan yritysten taloudelliset haasteet. Kaikki tilapäiset yritysverotukseen liittyvät ratkaisut ovat kuitenkin haastavia sen vuoksi, että yritysten on vaikea ennakoida niiden vaikutuksia talouteensa.

Yritysrahoitus voi tasapainottaa yrityksen epävakaan taloustilanteen

Raha on keskeinen osa jokaisen yrityksen liiketoimintaa, ja mikäli epävakaa taloustilanne vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi tuotteiden kysyntään, täytyy yrityksen taloutta seurata tarkasti. Yrityslaina sopii sekä pitkä- että lyhytaikaiseen tarpeeseen riippuen yrityksen tilanteesta: yrityslainalla voi esimerkiksi paikata hetkellistä kassavajetta, palkata henkilöstöä tai toteuttaa yrityskaupan.

Yrityslainaa voi hakea esimerkiksi:

• henkilöstön palkkaamiseen
• markkinointiin
• varaston täyttämiseen
• hankintojen tekemiseen
• aiemman velan uudelleenrahoitukseen
• tilojen laajentamiseen tai uusimiseen
• käyttöpääomaksi.

Yrityslainaa hakiessa on aina ilmoitettava lainan pääasiallinen tarkoitus. Jos lainaa haetaan useampaa käyttötarkoitusta varten, hakemuksessa ilmoitetaan se hanke, johon suurin osa myönnetystä rahoituksesta käytetään.

Yritysmuodot, jotka voivat hakea yrityslainaa:

• osakeyhtiö
• osuuskunta
• kommandiittiyhtiö
• avoin yhtiö
• elinkeinonharjoittaja, jolla on toiminimi.

Mikäli tarve ulkopuoliselle rahoitukselle syntyy, kannattaa yrityslainaa haettaessa ottaa huomioon yrityslainan korko. Korkoon vaikuttaa kolme tekijää: yrityksen taloudellinen tilanne, historia sekä rahoitustarve. On myös tärkeä huomioida, että lainanmyöntäjät voivat ilmoittaa korkoprosentin usealla tavalla – osa ilmoittaa koron vuosikorkona, kun taas osa kuukausikorkona.

Yrityslaina kannattaa aina kilpailuttaa

Yrityrahoitus kannattaa aina kilpailuttaa, eikä yrityslaina ole poikkeus. Kaikki suomalaiset kaupparekisterissä olevat luottokelpoiset yritykset voivat kilpailuttaa lainat Sortterin palvelun kautta, kunhan lainaa yritykselle hakevalla henkilöllä on nimenkirjoitusoikeus.

Yrityslainaa voi hakea Sortterilla:

• vakuudettomasti jopa 250 000 euroon saakka
• 1–48 kuukauden maksuajalla
• helposti ja maksuttomasti.

Mikäli yrityslainaa tarvitsee enemmän kuin 250 000 euroa, yrityslaina on useimmiten vakuudellinen. Lainanmyöntäjän vaatimana vakuutena voi toimia esimerkiksi kiinteistö, toimitila, arvo-osuus tai yrityskiinnitys.

Yrityslainan hakeminen Sortterin palvelussa on helppoa ja nopeaa, kun tarvittavat asiakirjat ovat saatavilla. Useimmat lainanmyöntäjät tarvitsevat viimeisimmät kirjanpitoajot ja tilinpäätöstiedot ennakkoon tehdäkseen luottopäätöksen. Kun kaiken tarpeellisen tiedon yrityslainojen kilpailuttamiseksi toimittaa nopeasti, saa lainatarjoukset jopa saman päivän aikana.

Suomalaisena lainavertailupalveluna haluamme, että asiakkaamme voivat kilpailuttaa ja vertailla yrityslainat mahdollisimman vaivattomasti – tämän vuoksi järjestämme lainat reiluin ehdoin ja hakijan etu edellä. Pelkkä hakeminen ei sido ottamaan yrityslainaa.

Yrityslainan hakeminen on yksinkertainen prosessi:

1. Täytä hakemus.
2. Vertaile tarjoukset.
3. Nosta rahat yrityksen tilille.