Remonttikohde
# Remontti & muutto

Päivitetty:

Kirjoittaja Sortter

Kirjoittaja:

Sortterin tiimi

Sisältövastaava Sere

Laatuvarmistettu:

Sere Hanski

Laatuvarmistettu

Remontin kulujen vähentäminen verotuksessa

Ennen remontin aloittamista tai remontin rahoituksen hankkimista kannattaa käyttää hetki aikaa verotusasioihin tutustumiseen. Asunnonomistajat voivat vähentää monia remontista aiheutuvia kuluja verotuksessaan.

Erilaiset vuosikorjaukset ja perusparannusremontit kuuluvat jokaisen asunnon- ja talonomistajan arkeen. Toisinaan remontti saattaa olla vain pienimuotoinen ja pintapuolinen ehostus asuintiloille, mutta jokainen asunto tarvitsee ajoittain suurempia perusparannuksia, kuten esimerkiksi putki- tai kylpyhuoneremontin.

Ennen toimeen ryhtymistä tai remontin rahoituksen hankkimista kannattaa käyttää hetki aikaa verotusasioihin tutustumiseen, sillä asunnonomistajat voivat vähentää monia remontista aiheutuvia kuluja verotuksessaan. Verotuksessa voidaan vähentää muun muassa remontista aiheutuneita kuluja sekä tehdyn työn osuutta, ja toisinaan asunnonomistajat voivat vähentää jopa asunnon peruskorjausta varten otetun lainan korot omassa verotuksessaan.

Remonttikulujen vähentäminen ei ole vaikeaa, sillä vähennykset voidaan nykypäivänä ilmoittaa netissä omien verkkopankkitunnusten avulla tai perinteiseen tyyliin paperilomakkeita täyttämällä.

Kulujen vähentämistapa riippuu paitsi asunnon käyttötarkoituksesta, myös toteutetusta remontista, sillä asuintilojen remontit jaetaan verotuksellisesti kahteen ryhmään: vuosikorjauksiin ja perusparannuksiin.

Vähennykseen vaikuttaa myös oleellisesti se, onko remontin toteuttamiseen hyödynnetty ulkopuolista työvoimaa ja onko asunto omassa vai vuokrakäytössä. Työn osuudesta on mahdollista saada kotitalousvähennystä, kun remontoidaan omassa käytössä olevaa tai lähisukulaiselle vuokrattua asuntoa tai kiinteistöä.

Vuoteen 2023 saakka suomalaiset voivat myös vähentää osan perusparannusta varten otetun asuntolainan koroista remonttia tehdessään, mutta edun hiljalleen poistuessa, nousee remonttilainojen korkojen kilpailutus aivan uuteen arvoon.

Mitä eroa on vuosikorjauksella ja perusparannuksella?

Suomessa kiinteistöiden ja asunto-osakkeiden remontit on jaoteltu verotuksen kannalta vuosikorjauksiin ja perusparannuksiin. Vuosikorjauksilla tarkoitetaan kaikkia remonttitöitä, joiden pyrkimyksenä on rakennuksen tai huoneiston yleisilmeen tai esimerkiksi vanhentuneiden kalusteiden päivittäminen.

Vuosikorjauksen piiriin kuuluvat mm. seinien tapetointi ja maalaaminen, ikkunoiden ja ovien uusiminen sekä kodinkoneiden, kuten jääkaapin tai muiden kodinkoneiden vaihtaminen. Lisäksi vuosikorjaukseksi lasketaan asunnon varustuksen uusiminen, kuten esimerkiksi keittiökaappien tai kylpyhuoneen kalusteiden vaihtaminen. Vuosikorjauksella tarkoitetaan siis lähinnä pintapuolisia remonttitöitä, kun taas perusparannuksella kohdetta muutetaan tasokkaammaksi tai käyttöikänsä päässä olevia rakenteita uusitaan.

Usein remontti koostuu sekä vuosikorjauksesta että perusparannuksesta, jolloin kustannusten tarkka seuraaminen on verotuksen kannalta välttämätöntä.

Perusparannukseksi lasketaan muun muassa rakennuksen tai huoneiston laajentaminen, mittavammat uudistustyöt, muutostyöt sekä muut rakenteisiin asti ulottuvat toimenpiteet.

Perusparannuksessa mennään vuosikorjausta vaativammalle tasolle, ja tällöin huoneistoa tai rakennusta laajennetaan tai parannetaan aikaisempaan verrattuna. Perusparannuksia ovat esimerkiksi parvekelasien asennus, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän parannus, sähköjärjestelmien korjaus tai parannus sekä vesi- ja viemärilaitteiden rakentaminen tai parantaminen.

Myös muut suuret remontit, kuten perustuksiin tai rakenteisiin asti ulottuvat remontit lasketaan pääsääntöisesti perusparannukseksi. Lisäksi sisätilojen oleelliset muutostyöt, kuten vaikka kylmän varaston muuttaminen saunatilaksi tai oleskeluhuoneeksi katsotaan kiinteistön tai huoneiston perusparannukseksi.

Vaikka verotuksessa erilaiset remontit on jaoteltu omiin osioihinsa, eivät asiat käytännössä ole aina mustavalkoisia. Useimmiten kiinteistölle tai huoneistolle toteutettava remontti lukeutuu sekä perusparannuksen että vuosikorjauksen piiriin, etenkin jos kyseessä on koko asunnon kattava muutostyö.

Parasta onkin tällöin jakaa remontin kustannukset selkeästi perusparannusmenoihin tai vuosikorjauskuluihin töiden laadun sekä laajuuden mukaan.

Työn osuuden voi vähentää kotitalousvähennyksenä omaa asuntoa remontoidessa

Remontteja teettäessä verotuksessa on mahdollista vähentää työn määrä kotitalousvähennyksenä. Huomionarvoista on kuitenkin, että itse tehdystä remontista ei kotitalousvähennystä ole mahdollista saada.

Vuosina 2020-2021 teetetyistä töistä kotitalousvähennyksen maksimisumma on 2 250 euroa. Sen saa, mikäli remontin työosuuden kustannukset kustantavat 5 875 euroa. Toisin sanoen, vähennykseen oikeuttavan työn arvonlisäverollisesta hinnasta voidaan vähentää kotitalousvähennyksenä 40 prosenttia.

Kotitalousvähennystä ei saa materiaaleista tai matkakuluista, joten työn loppulaskussa tulee olla selkeästi eriteltynä työn hinta vähennyksen saamiseksi. Koitalousvähennyksen voi ilmoittaa verottajan sivuilla omien pankkitunnusten avulla.

Asuntolainan korkovähennys

Asunnonomistajat voivat vähentää asuntolainasta maksetut korot verotuksessa joko kokonaan tai osittain. Korkojen vähentämiseen vaikuttaa muun muassa se, millaisessa käytössä huoneisto on. Mikäli asuntolaina on otettu perheen vakituisen kodin hankintaa tai asunnon peruskorjausta varten vuonna 2020, voidaan asuntolainan koroista vähentää verotuksessa 15 %. Vuonna 2021 vähennyksen määrä pienenee 10 %:n.

Mikäli kyseessä on sijoitusasunnon ostoa varten nostettu laina, voidaan korot vähentää verotuksessa kokonaisuudessaan. Tämä johtuu siitä, että sijoitusasunnon laina katsotaan tulonhankkimisvelaksi.

Aravalainan, eli niin kutsutun vuosimaksulainan korkoja ei ole mahdollista vähentää verotuksessa lainkaan.

Asuntolainan korkovähennys pienenee vuonna 2021 ja poistuu asteittain 2023 mennessä

Asuntolainan korkovähennysten on tarkoitus poistua kokonaan vuoteen 2023 mennessä, ja siihen saakka vähennyksiä pienennetään asteittain joka vuosi.

Muutos tulee olemaan suuri, sillä edes ensiasunnon ostajat eivät pääse nauttimaan verohelpotuksista vuoden 2022 jälkeen. Ulla Simola arvioi Taloustaito -julkaisuun vuonna 2019 kirjoittamassaan artikkelissa, että suomalaisten asunnonomistajien verohyöty kutistuu vuosien 2020 ja 2022 välillä 4,5 prosentista vain 1,5 prosenttiin. Käytännössä siis esimerkiksi tuhannen euron koronmaksun verohyöty pienenee kahden vuoden aikana 45 eurosta 15 euroon. Kun vähennysoikeus pienenee, korostuu edullisen asunto- ja remonttilainan tärkeys entisestään.

Miten remontin vuosikorjauskulut tai perusparannusmenot vähennetään vuokralle annetussa asunnossa?

Remontin vuosikorjauskulut vähennetään saman vuoden aikana, kun kulut on maksettu. Tarkka ajankohta riippuu siitä, oletko vuokranantajana toteuttanut remontin itse, vai onko sen teettänyt taloyhtiö.

Vuokranantajana teetetyt remontit vähennetään sinä vuonna, kun kulut on maksettu. Taloyhtiön teettämät remontin kustannukset voi vähentää verotuksessa, mikäli rahoitusvastikkeet on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa.

Vuokranantajan teettämät perusparannusmenot tulee taas vähentää vuosittaisten poistojen muodossa tai silloin, kun asunto myydään. Vuokranantajan teettämät perusparannusmenot tulee vähentää rakennusten suhteen vuosittaisina poistoina, mutta osakehuoneistoissa vuosittaisina tasapoistoina Taloyhtiön perusparannusremontteja koskien menot saa taas vähentää silloin, jos ne on tuloutettu yhtiön kirjanpidossa.

Kannattaa myös muistaa, että:

  • Huonekalujen hankinnasta ei voi saada verovähennyksiä
  • Mikäli asunto on vuokralla ja vuokralainen teettää remontin itse, on hän oikeutettu vähentämään kulut omassa verotuksessaan, kun muut vähennyksen edellytykset täyttyvät

Mikäli remonttikohteena on vuokrakäytössä oleva omistusasunto, kannattaa remonttia suunnitellessa muistaa, että kuluja voi vähentää vuokratulojen verotuksessa vain, mikäli remontti on tehty asunnon vuokralle antamisen jälkeen.

Remonttilainan kilpailutus on paras keino säästää korkokuluissa vähennysoikeuden pienentyessä

Muutosten tuulten puhaltaessa verovähennysten saralla kannattaa remontoijan kilpailuttaa remonttilainansa, jotta lainan kulut itsessään olisivat mahdollisimman pienet.

Kilpailuttamisella tarkoitetaan sitä, että lainatarjouksia pyydetään eri pankeilta ja rahoituslaitoksilta joko itsenäisesti tai kilpailutuspalvelun avulla.

Esimerkiksi Sortterin avulla lainojen kilpailutus käy turvallisesti ja helposti sekä täysin maksutta, ja lainan nostaminenkin käy kätevästi pankkitunnusten avulla.

Remonttilainan kilpailutus on tärkeää, sillä eri pankkien korot ja lainaehdot voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Kilpailutuksen myötä lainanhakija voi säästää lainakuluissa jopa tuhansia euroja laina-aikana.

 

Kirjoittaja Sortter

Kirjoittaja

Sortterin tiimi

Sortter pohjaa kaiken sisältönsä ammattitaitoon ja asiantuntijuuteen. Osa artikkeleistamme onkin kirjoitettu yhteistyössä Sortterin monipuolisten ja taitavien finanssialan asiantuntijoiden kanssa. 

Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että kirjoittamamme sisältö on laadukasta, ajankohtaista ja mielenkiintoista. Kaikki sisältömme pohjaa itsenäisyyteen ja objektiivisuuteen sekä asiantuntijuuteen. Ammattitaitoisten sisällöntuottajiemme lisäksi Sortterin sisältövastaava, finanssialan ammattilaiset ja markkinointitiimi tarkistavat sisällöt säännöllisesti.