Takaisin blogiin

Mitä asioita velkakirja sisältää?

Velkakirja saattaa olla sinulle entuudestaan tuttu, jos olet joskus hakenut lainaa pankista. Mutta tiesitkö, että velkakirja on myös hyödyllinen ratkaisu silloin, kun aiot lainata suuremman summan rahaa vaikkapa tuttavallesi?

Mikä velkakirja on?

Olen aikeissa auttaa erästä ystävääni lainaamalla hänelle 2000–3000 euroa. Millainen velkakirja minun kannattaa laatia, jotta saan varmasti rahani takaisin? Haluaisin kovasti auttaa häntä, mutta en haluaisi pettyä.

On melko tavallista, että ihmiset myöntävät lainaa toisilleen silloin tällöin, mutta kun puhutaan useista satasista tai jopa tuhansista euroista, on ymmärrettävää, että laina saattaa askarruttaa. Näissä tilanteissa velkakirja on usein järkevä ratkaisu.

Velkakirja on kirjallinen, kahden tai useamman henkilön välinen sopimus lainasta. Sopimuksessa velallinen hyväksyy saaneensa sovitun rahamäärän eli velan lainaksi lainanantajalta. Allekirjoitettuaan sopimuksen, velallinen sitoutuu maksamaan velan korkoineen takaisin velkakirjan ehtojen mukaisesti ennen kuin velka vanhenee.

On myös hyvä tietää, että lainaa ei ole välttämätöntä pyytää tuttavalta, vaan voit hakea luottoa myös pankilta tai rahoituslaitokselta. Laina kannattaa kuitenkin aina ensin kilpailuttaa, jotta voit saada lainalle tai kulutusluotolle hyvät ehdot ja säästää luottokustannuksissa.

Yleisimmät velkakirjatyypit

Velkakirjatyypit jaetaan yleensä kahteen tyyppiin, joita ovat tavallinen velkakirja ja juokseva velkakirja. Lisäksi yritysten rahoituksessa tunnettu on myös joukkovelkakirja, josta kerromme lisää tämän tekstin sijoitusta käsittelevässä kappaleessa.

Tavallinen velkakirja

Tavallinen velkakirja tarkoittaa sitä, että velallinen maksaa velan sille henkilölle, joka on nimetty velkakirjaan.

Tavalliseen velkakirjaan liittyy myös seuraavia ehtoja:

  • jos alkuperäinen velkoja siirtää velkakirjan uudelle velkojalle, siirrosta täytyy tehdä siirtoilmoitus henkilölle, joka maksaa velan takaisin
  • uusi velkoja ei voi neuvotella esimerkiksi parempia maksuehtoja velalle, vaan hänen tulee noudattaa velkakirjaan kirjattuja ehtoja

Juokseva velkakirja

Juokseva velkakirja poikkeaa tavallisesta velkakirjasta siinä, että se on mahdollista siirtää nimetylle henkilölle, tämän määräämälle henkilölle tai velkakirjan haltijalle.

Juoksevan velkakirjan ehtoja lyhyesti tiivistettynä alla.

  • Velkojana on henkilö tai taho, jolla velkakirja on kulloinkin hallussaan.
  • Jos velan saajaa ei ole nimetty, velka maksetaan velkakirjan haltijalle.
  • Jos velkakirja vaihtaa haltijaa kesken kaiken, siirrosta on syytä tehdä siirtomerkintä velkakirjaan. Tällöin siirto on pätevä ja mahdolliset riitatilanteet selvempiä.
  • Juoksevaa velkakirjaa on kahta eri tyyppiä: haltijavelkakirja (haltija on velkoja) ja määrännäisvelkakirja (velkoja on velkakirjan ensimmäinen saaja).

Kun tulkitaan, onko kyseessä juokseva vai tavallinen velkakirja, sisältö on ratkaisevassa osassa. Velkakirjan nimeäminen esimerkiksi juoksevaksi velkakirjaksi ei ole ratkaiseva tekijä, jos kirja muutoin muistuttaa enemmän tavallista velkakirjaa.

Kummallekin tyypille on lain mukaiset omat säädöksensä, mutta myös yhteisiä säädöksiä löytyy. Niistä alla muutama koottuna.

  • Korko ja viivästyskorko muodostuvat korkolain mukaan.
  • Velan eräpäivä on silloin, kun velkoja sitä vaatii, tai ennalta määrätty päivä.
  • Velallinen saa maksaa velan silloin kun haluaa, mutta pääoman korko ja luottokustannukset on kuitenkin maksettava normaalisti.
  • Velka suoritetaan yleensä velkojan luona tai toimitilassa. Velallisen täytyy olla tietoinen, missä osoitteessa velka suoritetaan.

Miten velkakirja tehdään?

Internetistä löytyy tarinoita muun muassa siitä, kuinka velkakirja on laadittu puhelinluettelon takakanteen. Velkakirjapohja saa olla näinkin vapaamuotoinen ja käsin kirjoitettu, kunhan siitä selviävät olennaiset asiat. 

Erilaisia velkakirjapohjia on lukemattomia, ja voit löytää tilanteeseesi sopivan pohjan netistä. Jos etsit velkakirjapohjan netistä, voit helpommin varmistua siitä, että pohja on luotettava ja oikein laadittu. Toinen vaihtoehto on laatia velkakirja itse vaikkapa tietokoneelle, jonka tulostat lopuksi molemmille osapuolille.

Mitä velkakirjapohjassa pitää olla?

  • velallisen ja velkojan nimi, henkilötunnus, mahdollinen y-tunnus ja tarvittaessa yhteystiedot
  • tieto velan määrästä kirjoitettuna sekä numeroin että kirjaimin
  • milloin velka vanhenee, eli mahdollinen eräpäivä
  • velan ehdot, kuten korko ja takaisinmaksusuunnitelma
  • päiväys ja paikka
  • allekirjoitukset molemmilta osapuolilta
  • todistajien allekirjoitukset, vaikkakin velkakirja on pätevä myös ilman todistajia. 

Jos velkakirjassa on useita velallisia, he kaikki ovat vastuussa lainasta ja sen takaisinmaksusta, ellei velkakirjassa toisin mainita. Yhteisellä sopimuksella on mahdollista myös kirjata, että velka jaetaan tietyn suuruisiksi summiksi kunkin velallisen osalta.

Velan korko – miten se määritetään?

Jos teet velkakirjan vaikkapa tuttavasi kanssa, voit päättää, haluatko velasta korkoa ja paljonko korko on. Yleensä rahavelan oletetaan olevan koroton. Jos kuitenkin päätät periä korkoa, sitä ei kannata periä liikaa, jotta sinua ei syytetä koronkiskonnasta. 

Velan mahdollinen korko kirjataan velkakirjaan kaikkine ehtoineen. Ehtoja voivat olla koron suuruus, viivästyskorko sekä koron eräpäivä. Velkakirjapohjassa voi olla vaikkapa seuraava Minilex.fi-sivuston velkakirjaesimerkistä poimittu maininta: 

"Velasta perittävä vuotuinen korko on 5 prosenttia. Korko erääntyy maksettavaksi vuosittain 30.5.2017 alkaen. Velan pääoman erääntyessä erääntyy myös tuolloin maksamatta oleva korko."

Jos vuotuista korkoa ei ole sen kummemmin velkakirjassa määritelty, se määräytyy korkolain mukaan.

Mikä on joukkovelkakirja?

Tiesitkö, että velkakirja voi toimia myös sijoituskohteena, silloin puhutaan joukkovelkakirjasta. Tällöin kyseessä on yleensä joukkovelkakirjalaina eli niin sanottu bondi

  • Valtion, kunnan, julkisen laitoksen, julkisyhteisön tai säätiön arvopaperi tai arvo-osuus, joka lasketaan liikkeeseen suurelle velkojien joukolle.
  • Joukkovelkakirjan tarkoituksena on, että yritys tai julkisyhteisö hankkii markkinaehtoista rahoitusta.
  • Joukkovelkakirjalla voidaan käydä kauppaa, ja se on vapaasti siirrettävissä toiselle henkilölle.
  • Taho, joka laskee lainan liikkeelle, maksaa joukkolainan takaisin sijoittajalle.
  • Sijoittaja saa takaisinmaksussa korkoa, jolloin hän tekee joukkovelkakirjalainalla myös tuottoa.
  • Kyseessä on juokseva velkakirjatyyppi.
  • Joukkovelkakirja on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, joka korvaa fyysiset velkakirjat ja siirtomerkinnät.

Yleisesti ottaen valtion joukkovelkakirjoja on pidetty riskittömämpänä sijoituskohteena kuin yritysten velkakirjoja. Joukkovelkakirjalainaan sijoittaminen lähtee noin 1 000 eurosta, mutta on tyypillistä, että pörssiyhtiöt vaativat vähintään 100 000 euron sijoitusta.

Jos joukkovelkakirjalaina tuottaa korkoa, kyseessä on niin sanottu obligaatio. Jos joukkovelkakirja on osakesidonnainen, tällöin puhutaan optio- ja vaihtovelkakirjalainoista.

Miten voin sijoittaa velkakirjaan? 

  • Jos haluat sijoittaa pörssiyhtiön, valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön joukkovelkakirjaan, sijoitus on mahdollista tehdä välikäden, kuten pankin tai varainhoitajan kautta.
  • Jos haluat sijoittaa pk-yritysten velkakirjoihin, tarvitset sijoituskanavaksi esimerkiksi joukkorahoituksen.
  • Yksityissijoittajana joukkovelkakirjoihin sijoittaminen on ehkäpä kaikkein järkevintä pörssinoteeratun rahaston eli ETF-rahaston kautta.

Lue nettisivuiltamme lisää yrityslainasta rahoitusmuotona sekä blogistamme sijoittamistakin käsittelevä mielenkiintoinen teksti: yritysrahoitus lainana, sijoituksena vai yritystukena?

Lue lisää

Takaisin blogiin