Suomessa astui voimaan 1.9.2019 uusi kuluttajansuojalaki, joka säätelee lainoista perittäviä korkoja tarkemmin kuin aikaisemmin. Lakimuutoksen myötä monet pikavippejä myöntäneet yritykset lopettivat toimintansa ja osa siirtyi tarjoamaan lainoja paremmin ehdoin. Nyt syyskuussa 2019 pikavippi on historiaa ja tilalla on entistä reilummat lainaehdot.
Pikavippejä säätelevän lain valmistelu
Syyskuussa voimaan astuneen lain valmistelu alkoi jo keväällä 2018. Pikavippejä myöntäneet yritykset sekä perintäyhtiöt vastustivat lakimuutosta aluksi voimakkaasti. YLE:n tekemän selvityksen mukaan lakiluonnokseen tuli kymmeniä lausuntoja, joista noin puolessa vastustettiin sääntöjen tiukentamista.
Aluksi lakiehdotuksessa esitettiin, että silloinen 50 prosentin todellisen vuosikoron raja ulotettaisiin koskettamaan kaikkia kuluttajille myönnettäviä lainoja. Silloinen laki näet koski vain lainoja tai kulutusluottoja, joiden laina- tai luottosumma oli alle 2 000 €.
Myöhemmin lakiehdotus kuitenkin muutti muotoaan ja myöhemmin 2018 ehdotettiin, että lakiin kirjattaisiin 30 prosentin yläraja kuluttajalta perittävälle korolle. Jo tässä vaiheessa ehdotuksessa oli mukana myös muiden kuluttajalta perittävien maksujen rajoittaminen 150 euroon. Kulujen rajoittamisella hallitus halusi yksinkertaistaa sääntelyn noudattamista sekä helpottaa alan valvontaa.
Kuluttajan kannalta siirtyminen pois todellisen vuosikoron korkokatosta oli varmasti tervetullut uudistus. Todellisen vuosikoron laskentakaava on monimutkainen, eikä kerro etenkään lyhyellä laina-ajalla kovinkaan selkeästi todellisuudessa maksettavien kulujen suuruusluokkaa.
Viime hetken käänne helmikuussa 2019
Helmikuussa 2019 valiokunnassa istuvat hallituksen ja opposition edustajat esittivät yksimielisesti pikavippien korkokaton laskemista 20 prosenttiin. Valiokunnan ehdotus oli 10 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tasolla, kuin mihin korkokaton kaavailtiin vielä edellisenä syksynä asettuvan. Tässä yhteydessä valiokunta pyysi lisäksi hallitusta selvittämään, voisiko pikavippien valvonnan keskittää Finanssivalvonnalle.
1.10.2023 alkaen kuluttajaluottojen korkokatto laskee 15 prosenttiin.
Pikavippiyhtiöiden markkinointi kesällä 2019
Kesällä 2019 Suomalainen media oli pakattu täyteen pikavippimainoksia. Useat yhtiöt markkinoivat pikavippejä aktiivisemmin kuin pitkiin aikoihin – tarkoituksenaan haalia niin paljon uusia asiakkaita, kuin mahdollista. Uusi lainsäädäntö ei ota kantaa olemassa oleviin pikavippi- tai luottosopimuksiin, vaan niissä noudatetaan edelleen sopimuksen solmimisen aikaan voimassa ollutta lakia.
Pikavipit hävisivät – tilalle paremmat lainaehdot
Syyskuun lakimuutoksen jälkeen laina- ja kulutusluottomarkkina on ollut suuressa myllerryksessä. Kymmenkunta yritystä on lopettanut lainojen tai luottojen myöntämisen. Osa yhtiöistä taas tekee tällä hetkellä kuumeisesti tuotekehitystä tarkoituksenaan tuoda uuden lain mukaiset kulutusluotot myöhemmin kuluttajien saataville.
Kuluttajan kannalta uuden lain välittöminä seurauksina pidetään korkojen ja lainan kustannusten laskun lisäksi myös kiristynyttä luottopolitiikkaa. Tämä tarkoittaa, ettei lainaa välttämättä enää myönnetä yhtä helposti kuin aikaisemmin.
Luottopolitiikkaansa ovat kiristäneet myös sellaiset lainanantajat, joiden lainatarjoama ei vaatinut hintoihin koskemista. Syynä kiristykselle on todennäköisesti markkinoilla vallitseva luottotappioihin liittyvä pelko. Mitä todennäköisimmin näin tiukka luottopolitiikka jää kuitenkin väliaikaiseksi ilmiöksi ja luotonmyöntökriteerejä tullaan taas ajan kanssa löysäämään, kun luotonantajat näkevät mihin suuntaan markkina lähtee kehittymään. Selvää on kuitenkin se, että luotonmyönnön yhteydessä riskin hinnoittelu on tällä hetkellä lainanantajalle aiempaa vaikeampaa, eivätkä luotonmyöntäjät voi ottaa samanlaista riskiä kuin aiemmin. Monessa tapauksessa on turvallisempaa jättää luotto kokonaan myöntämättä, jos sen takaisinmaksu arveluttaa.
Pankit ja rahoituslaitokset ovat nyt samalla viivalla korkojen osalta
Kulutusluottoja myöntävät pankit ja rahoitusyhtiöt ovat lakimuutoksen jälkeen hinnoittelun osalta käytännössä samalla viivalla.
Suurempi määrä pelaajia samalla kentällä tiivistää kilpailua luotonmyöntäjien välillä, joka on erinomainen asema hyvän maksukyvyn omaavan kuluttajan kannalta. Järkevän hintaista lainaa onkin nyt tarjolla kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Kilpailuttamisen merkitys kasvaa nyt merkittävästi lainaa otettaessa. Ennen edullisin luotonmyöntäjä ei välttämättä enää ole hinnoittelunsa kanssa ajan tasalla hintoja polkeviin pankkeihin tai rahoituslaitoksiin verrattuna.
Nykyiset luottosopimukset kannattaa kilpailuttaa
Sortterin 2018 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat varsin laiskoja kilpailuttajia lainojen tai rahoituksen osalta. Vain alle 40% kulutusluoton hakijoista oli edes pyytänyt kilpailevan tarjouksen ennen luoton valintaa. Uskollisuus omaa tilipankkia kohtaan onkin Suomessa korkealla, vaikka saman lainan voikin nykymarkkinassa saada edullisemmin toisaalta.
