Alustatalous – yrittäjän tukena vai turhana?

Oletko koskaan woltannut ruokaa kotiisi tai yöpynyt yksityishenkilön vuokraamassa Airbnb-asunnossa? Aivan: alustatalouden tunnetuimmat palvelut ovat nykyisin niin suosittuja, että lähes jokainen meistä on käyttänyt niitä tai ainakin lukenut niistä uutisista.

Alustatalouden nousu on kuitenkin vasta alussa ja digitaalisen alustatalouden odotetaankin kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti. On arvioitu, että tekoälyllä tehostettu alustatalous voi muodostaa jopa 20-30 prosenttia Suomen kansantaloudesta vuoteen 2030 mennessä.

Digitaalinen alustatalous haastaa siis perinteiset työmarkkinat ja luo runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia – myös pk-yrittäjille.

Mitä alustatalous tarkoittaa? 

Alustataloutta verrataan usein digimuodossa oleviin torimarkkinoihin. Se on kaikille avoin markkinapaikka, jossa tavaroitaan kaupittelevat myyjät ja niitä tarvitsevat asiakkaat kohtaavat toisensa.

Fyysisen torin ja digitaalisen torin välillä on kuitenkin yksi merkittävä ero: digitaalisen torin voi perustaa kuka tahansa. Jokainen organisaatio voi luoda oman digitaalisen alustansa, jonka päällä yritykset tai yksityishenkilöt tekevät lisäarvoa tuottavaa toimintaa, kuten myyvät tuotteita tai palveluita. 

Tämä mullistaa markkinoiden perinteisiä valtarakenteita. 

Alustataloudessa menestys ei välttämättä korreloi taloudelliseen pääomaan, vaan ratkaiseva rooli on verkostovaikutuksella: mitä enemmän tiettyä alustaa tai palvelua käytetään, sitä enemmän se saa markkinoilla arvoa ja sitä vaikeampi muiden vastaavien alustojen on päästä markkinoille. 

Miten hypätä mukaan alustatalouden torimarkkinoille? 

Alustatalous on globaalisti miljardien eurojen bisnes. Digitalisaation ansiosta myös pienet yritykset pystyvät helposti keräämään ja hyödyntämään dataa omista tuotteista tai palveluista ja kehittämään siten liiketoimintaansa ja siksi jokaisen organisaation kannattaa vähintään pohtia seuraavia kysymyksiä:

• Miten voin hyödyntää alustatalouden mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassani? 
• Tarvitsenko toimintaani varten oman digitaalisen alustan vai voinko hyödyntää jo jotain olemassa olevaa alustaa? 

Kysymyksillä voi olla ratkaiseva merkityksen yrityksen tulevaisuudelle. Seuraavat yritysesimerkit havainnollistavat asiaa konkreettisesti: 

• Pohjoiskarjalainen metsäalan yritys pohtii, miten voisi parantaa asiakkaidensa käyttäjäkokemusta digitaalisuuden avulla. Lopputuloksena he luovat yritykselle digitaalisen liiketoimintamallin ja sen pohjalta oman digitaalisen alustan yhteistyössä digiratkaisuihin erikoistuneen firman kanssa. 

Seuraus:  Yrityksellä on käytössään oma digitaalinen alusta, joka tuottaa asiakkaille lisäarvoa automatisoimalla puutavarakauppaan liittyviä toimintoja, kuten puukaupan tarjouslaskentaa. Asiakkaat voivat liittää alustaan myös oman profiilinsa, joka mahdollistaa nopean vuorovaikutuksen yrityksen kanssa. 

• Uusi kauneudenhoitoalan pienyrittäjä pohtii mahdollisuuksiaan menestyä kilpaillulla alueella Helsingin ydinkeskustan tuntumassa. Kollegansa suosituksesta hän liittyy suosittuun digitaaliseen ajanvarauspalveluun, joka auttaa asiakkaita löytämään hius-, kauneus- ja hyvinvointipalveluita valitulta alueelta. 

Seuraus: Yrittäjän ei tarvitse käyttää resursseja vakiintuneen kanta-asiakaskunnan rakentamiseen. Säännöllistä asiakasvirtaa syntyy digitaalisen ajanvarausjärjestelmän kautta.

Mitä on alustatyö, ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa yrityksille?

Digitalisaatio muuttaa työelämää vauhdilla. Yksi esimerkki muutoksesta on nopeasti yleistyvä alustatyö, joka tarkoittaa edellä mainittujen digitaalisten alustojen kautta välitettyä työtä. 

Alustatyössä on vähintään kolme osapuolta: 

1. Toimeksiantaja eli asiakas – tekee työstä ilmoituksen alustayritykselle
2. Alustayritys – välittää ja organisoi toimeksiantoja digitaalisella alustalla
3. Työn tekijä, kuten freelancer–ilmoittautuu alustalla valitun työn tekijäksi ja saa tehdystä työstä sovitun korvauksen

Alustatyölle ominaisia piirteitä ovat lyhytkestoisuus ja keikkaluonteisuus. Monet rinnastavat sen ympäri kaupunkia viilettäviin ruokalähetteihin, mutta todellisuus on huomattavasti kirjavampi: yleisimmät alustatyön muodot ovat tavaroiden myynti alustojen kautta, sisältöpalveluiden tuottaminen ja kuriiripalvelut.

Suomessa toimii jo yli 50 työtä välittävää alustayritystä ja koko Euroopan Unionin alueella puolestaan yli 500. Tilastojen mukaan pelkästään EU:n alueella jo noin 28 miljoonaa ihmistä työllistyy työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta. Suomessa alustatyön määrä on kaikesta huolimatta vielä vähäistä ja vuonna 2022 alustatyötä oli tehnyt edellisen vuoden aikana vain noin 3,9 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä.

Suomessa alustatyötä myös tehdään lähinnä sivutoimisesti. Vain reilu neljännes kaikista alustatyötä tekevistä tekee sitä päätyönään.

Alustatyö on vaihtoehto myös asiantuntija-aloilla 

Suomessa alustatyön määrä on vielä suhteellisen vähäistä, mutta kiinnostus kyseistä työmuotoa kohtaan on ollut kasvussa. Turun yliopiston vuonna 2018 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 37 prosenttia korkeakoulutetuista asiantuntijoista on kiinnostunut myymään työtään ja asiantuntemustaan digitaalisten alustojen kautta.

Asiantuntija-aloilla alustatyö mahdollistaa tavanomaisesta poikkeavat uravalinnat ja lisää työn joustavuutta. Yritykset voivat puolestaan hyödyntää alustoja uusien asiakasprojektien ja osaavan työvoiman löytämiseen. 

Alustojen käyttämisestä on kaksi suurta hyötyä:

• Yritys saa osaamistaan esille ilman valtavia markkinointipanostuksia tai valmiita kontakteja.  
• Valtava näkyvyys globaaleilla markkinoilla ilman mittavia myyntiresursseja. 

Alustatalouden rajat rikkovalla dynaamisuudella on kuitenkin kääntöpuolensa. Alustataloutta on kritisoitu muun muassa työn hintojen polkemisesta ja alustatyöntekijöiden puutteellisista oikeuksista.

Mitä ongelmia alustatalouteen sisältyy? 

Alustatalous on tullut jäädäkseen. Parhaimmillaan alustatalouden ratkaisut helpottavat elämää, lisäävät tehokkuutta ja vähentävät luonnonresurssien käyttöä mahdollistamalla erilaiset jakamistalouden palvelut. Myös tulojen hankkiminen sosiaalisesta asemasta riippumatta helpottuu alustatyön myötä. 

Alustatalouteen ja sitä hyödyntävien yritysten ansaintamalliin sisältyy kuitenkin myös monia ratkaisemattomia ongelmia.

Esille nousevat erityisesti seuraavat neljä kohtaa: 

1. Alustatyöntekijöiden puutteellinen sosiaaliturva: alustatyöläiset lasketaan usein itsenäisiksi yrittäjiksi, jolloin heiltä puuttuu oikeus esimerkiksi työterveyshuoltoon ja sairausajan palkkaan. 
2. Alustatalouden vaikutukset verotukseen ja verokertymään: verottajan voi olla vaikeaa saada tietoa esimerkiksi rajojen yli tapahtuvasta digitaalisesta kaupasta. 
3. Kenellä on oikeus digitaalisten alustojen kautta kerättyyn dataan? Digitaalisten alustojen data kertyy yksittäisille toimijoille, mikä ei ole kokonaistalouden kannalta hyödyllistä. 
4. Vuonna 2019 toteutetun tutkimuksen mukaan osa alustatalouden yrityksistä ei olisi kannattavia, mikäli niille työskentelevien alustatyöntekijöiden sosiaaliset kulut maksettaisiin. 

Alustatalouden yritykset ovat saaneet kritiikkiä myös niitä hyödyntäviltä palvelualan yrityksiltä, jotka ovat yhä useammin riippuvaisia digitaalisten alustojen ja niiden algoritmien ohjaamista asiakasvirroista. 

Hae yrityslainaa yrityksen digitaalisiin investointeihin

Vauhdilla kiihtyvä digitalisaatio muuttaa työelämää ja jokaisen organisaation tulee pysyä kyydissä mukana. Liiketoimintaa palvelevien digitaalisten ratkaisujen rakentaminen voi vaatia vierasta pääomaa, jolloin yrityslaina on potentiaalinen rahoitusvaihtoehto. 

Voit kilpailuttaa yrityslainat Sortterin maksuttomassa lainavertailupalvelussa aina 250 000 euroon saakka. 

• Laina-aika 1–60 kk  
• Lainapäätös heti
• Rahat tilille jopa saman päivän kuluessa 

Kilpailuta yrityslainat ja tuo yrityksesi digiaikaan!

Artikkelia päivitetty 15.2.2024.