Lapset rivissä
Takaisin blogiin

Vieraskynä-haastattelu: Nuoret tarvitsevat tukea talouden hallintaan – vastuu on ennen kaikkea vanhemmilla

Tätä artikkelia varten haastattelimme Anne-Mari Mansikkaa, joka toimii Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisena projektipäällikkönä Nuorten Taloustaidot -projektissa sekä Takuusäätiön viestinnästä ja neuvonnasta vastaavaa johtajaa, Minna Mattilaa.

Mistä ajatus Nuorten Taloustaidot -projektiin sitten alun alkaen lähti? 

Mansikka kertoo työskennelleensä aikoinaan perintätoimistossa palveluneuvojana, jossa hän oli ottamassa puheluja vastaan. Useamman työvuotensa aikana Mansikka kertookin nähneensä paljon juuri aikuisuuden kynnyksellä luovivia nuoria, joiden taloustilanne oli Mansikan sanojen mukaan “karua luettavaa”: nuorilla oli suuri määrä maksuhäiriömerkintöjä ja valtavasti velkaa, josta osa oli jo päätynyt oikeudelliseen perintään asti.

Hän päättikin ryhtyä tuumasta toimeen ja pilotoi vuonna 2018 oman kotikauppakamarinsa kanssa Nuorten Taloustaidot -pilottiprojektin. Projektin aikana nuorille valistettiin talouden hallinnan perusasioita: miten lasku maksetaan, miten erilaisten tukien kanssa toimitaan tai mitä tehdä, mikäli on saanut maksuhäiriömerkinnän. Pilottiprojekti sai varsin hyvää palautetta, ja lopulta Nuorten Taloustaidot -projektista päätettiin tehdä kansallinen projekti.

Takuusäätiö puolestaan on valtakunnallinen, voittoa tavoittelematon sosiaalialan järjestö, joka ehkäisee ja ratkaisee ihmisten talous- ja velkaongelmia. Takuusäätiö tarjoaa muun muassa neuvontapalveluita sekä myöntää takauksia sellaisiin lainoihin, joilla yhdistetään eri velat. Lisäksi se kouluttaa ammattilaisia ja vapaaehtoisia, kehittää erilaisia välineitä ja toimintamalleja sekä vaikuttaa ihmisten talouden hallinnan edistämisessä.

“Järjestötoimintaa tarvitaan, sillä järjestöissä pystytään tarkastelemaan asioita ihmisten näkökulmasta. Olemme asiakkaan puolella, mutta emme ole velkojia tai yhteiskunnallisia toimijoita vastaan – näen, että asiakkaan etu on koko yhteiskunnan etu.”
- Minna Mattila

Nuorten Taloustaidot -projekti: mikä, miten ja miksi?

Yksinkertaisuudessaan Nuorten Taloustaidot -projekti on kaksiosainen, ja sen kansallinen tiimi on vastuussa  SuomiAreenassa käytävästä paneelikeskustelusta. SuomiAreena on Porissa kesäisin järjestettävä, Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Lisäksi projektiin kuuluu Nuorten Taloustaidot -viikko, jolloin parikymmentä kamaria omilla paikkakunnillaan jakautuu toisen asteen oppilaitoksiin jakamaan tietoa.

Projektin tärkein tavoite on kertoa aivan perusasioista nuorten omaan talouden hallintaan liittyen. Kansallisessa projektissa paikalliskamarit jakavat säästämistä, sijoittamista ja yleistä rahankäyttöä käsittelevän tietopaketin. Paikalliskamarit saavat itse päättää, järjestävätkö esimerkiksi luentoja, messuja tai seminaareja.

“Halusimme luoda matalan kynnyksen projektin, jota paikalliskamareiden on helppo lähteä toteuttamaan ja saada tätä kautta suuri osallistujamäärä ympäri Suomen”, Mansikka selventää.

Miksi nuorten taloustaitoihin panostaminen sitten on tärkeää? Mansikalla on tähän yksinkertainen vastaus: nuorissa on tulevaisuus. Hänen mukaansa yksi ongelma on, etteivät nuoret enää näe rahaa käsissään, vaan siitä tulee ainoastaan numeroita pankkitilillä. 

“Vanhempien tulisi puhua lapsilleen enemmän ja avoimemmin siitä, kuinka paljon he tienaavat, mitä kuluja on ja kuinka paljon rahaa jää käteen.”
- Anne-Mari Mansikka

Myös Mattila peräänkuuluttaa avoimuutta raha-asioissa, minkä lisäksi hän nostaa nuorten talouskasvatuksessa keskiöön ennen kaikkea kestävän kuluttamisen näkökulman, joka on hänen mielestään omiaan edistämään nuorten talouden hallintaa: Mattilan mukaan on tärkeää, että nuorilla olisi parempi ymmärrys omasta rahankäytöstä, omista tunteista sekä omasta rahasuhteesta. Tärkeiksi teemoiksi nousevatkin ekologisuus, säästäväisyys, sekä omien arvojen ja kulutuskäyttäytymisen tiedostaminen.

Vaikka taloustaidot löytyvät peruskoulun opetussuunnitelmasta, jää niiden käsittely usein opettajan oman tietotaidon varaan. Mansikan mukaan nuoret eivät saakaan koulusta tarpeeksi tietoa talouden hallinnasta:

“Koulu on tärkeässä roolissa, mutta jos aikaa tai osaamista ei ole tarpeeksi, vaikuttaa se paljon. Taloustaitoja tulisi opettaa enemmän kouluissa, ja opettajien taloustietoja pitäisi myös tukea enemmän”, hän toteaa.

Mattila on myös sitä mieltä, ettei peruskoulutason talouskasvatus ole riittävää tai tasapuolista. Mattilan mukaan kuitenkin koulun rooli on varsin rajallinen, minkä vuoksi hän kehottaisikin kouluja talouslukutaidon perustiedon jakamisen ohella ottamaan esiin rahaan liittyviä tunteita ja medialukutaitoa.

Hänen mukaansa perheen merkitys onkin jopa koulua suurempi, sillä asenteet ja toimintamallit rahan käytön suhteen muovautuvat perheessä. Hän kuitenkin korostaa, etteivät kaikkien perheiden lapset ole samalla viivalla. 

“Vastuuta ei voi automaattisesti jättää perheille, vaan perheiden kanssa tulisi olla yhteistyössä ja herätellä ihmisiä useassa eri elämänvaiheessa. Mitä useammassa kohdassa näihin asioihin puututaan, sitä todennäköisemmin sieltä voi tarttua jotain. Tämä on yhteiskunnallinen kysymys, jossa myös rahoitussektorilla on tärkeä rooli”, Mattila painottaa.

Lainavertailupalvelut osana vastuullista talouden hallintaa

Mansikan oman käsityksen mukaan vastuullinen talouden hallinta jakautuu kolmeen osaan: yksilön, yritysten ja yhteiskunnan sekä muiden toimijoiden vastuuseen. Ennen kaikkea hän korostaa yksilön vastuuta siinä, miten tämä suhteuttaa tulotasoaan elintasoonsa, säästää saamiaan tuloja ja käyttää rahaa yleisestikin.

Mattila puolestaan korostaa yksilön vastuuta ja oman talouden rahavirtojen tuntemista: ennen kaikkea tärkeää on budjetoida, varautua ja keskustella avoimesti niin raha-asioista kuin arvoista rahan käyttöön liittyen. Lisäksi Mattilan mielestä on tärkeää, että luotonmyöntäjät tarjoavat aidosti yksilöä auttavia ratkaisuja.

On ymmärrettävää, ettei lainavertailupalveluiden toimintaperiaate ole välttämättä kuluttajalle täysin selvä. Esimerkiksi Mansikka myöntääkin yhdistäneensä pitkään lainavertailupalvelut pikavippitoimijoihin. Tutustuttuaan kuitenkin esimerkiksi Sortterin toimintaan huomasi hän muutamia tärkeänä pitämiään seikkoja, kuten suomalaisuutta sekä toiminnan läpinäkyvyyttä: asiakkaan etu onkin toiminnassamme ensisijaisen tärkeää ja pyrimme vastuullisuuteen kaikin mahdollisin tavoin.

“Raha-asioista puhuminen on vaikeaa, ja esimerkiksi kielteisen lainapäätöksen saaminen voi aiheuttaa häpeää. Silloin on tärkeää tukea asiakasta ja ohjata tätä oikeaan suuntaan – vastuullisesti alusta loppuun”, Mansikka tiivistää.

Mattila puolestaan peräänkuuluttaa kriittistä ajattelua: ihmisten tulisi ymmärtää, milloin heihin vedotaan kuluttajana ja mikä on todellisuudessa järkevää rahankäyttöä.

Lainan kustannuksia ei kannata aliarvioida eikä omaa maksukykyään yliarvioida, mikä on hyvin tavallista.
- Minna Mattila

Hänen terveiset ennen kaikkea oman taloutensa kanssa kamppaileville ovatkin selvät: mikäli ei yksin pysty pysähtymään omaa taloutta kuvaavien numeroiden äärelle laskemaan tuloja ja menoja, kannattaa rohkeasti hakea apua.

Mansikka haluaa lähettää erityisterveiset nuorten vanhemmille: raha-asioista tulee pystyä puhumaan avoimesti, sillä se luo vankan pohjan tulevaisuudelle.

“Nuoret vaativat tukea joka suunnasta – niin kodista, koulusta kuin yrityksiltä ja yhteiskunnan muilta toimijoilta. Ennen kaikkea vanhempien täytyy kuitenkin kannustaa nuoria vastuulliseen talouden hallintaan ja olla kiinnostuneita kysymään, mitä nuoret jo tietävät ja miten heitä voi tukea”, Mansikka täsmentää.

Takaisin blogiin