Velkakatto pyrkii hillitsemään kotitalouksien liiallista velkaantumista

Käytännössä velkakatto tarkoittaa henkilökohtaista ylärajaa, joka kertoo, kuinka paljon yksittäinen ihminen voi saada lainaa. Velkakaton avulla pyritään tulevaisuudessa pitämään huolta, etteivät asunto-, kulutus- tai taloyhtiölainat pääse kasvamaan liian suuriksi. 

Taustalla on huoli suomalaisten kasvavasta velkaantuneisuudesta. Maaliskuussa 2021 kotitalouksilla oli velkaa 133,6 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kertoo Tilastokeskus Talouden tilannekuva -katsauksessaan. Velkasuhde on kaksinkertaistunut kuluneen 20 vuoden aikana.

Meneillään olevan koronakriisin aiheuttamista talousiskuista huolimatta myös asuntolainoja on nostettu poikkeuksellisen paljon. Asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ovat kasvaneet ja uusia lainoja on nostettu aktiivisesti.  

Myös Suomen Pankki vaatii tulosidonnaista velkakattoa

Toukokuussa 2021 pitämässään tiedotustilaisuudessa Suomen Pankki arvioi, että kotitalouksien kasvava velkaantuneisuus uhkaa heikentää Suomen kykyä selviytyä tulevista talouskriiseistä. 

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä tulisi vähentää tulosidonnaisella velkakatolla sekä rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta. 

Pankin mukaan velkaa voisi olla korkeintaan 500 prosenttia, eli viisi kertaa kotitalouden vuosittaiset bruttotulot. 

Suomen Pankki on huolissaan myös taloyhtiölainoista, joiden osuus kotitalouksien velasta on kasvanut jatkuvasti. Taloyhtiölainat voivat hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista ja näin houkutella hankkimaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn liian kalliita asuntoja.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan myös maamme hallitus on kaavaillut velkakattoa. Poliittista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, mutta lakiluonnos on kesän kuluessa lähdössä lausuntokierrokselle. Lopulliset luvut varmistuvat lausuntokierroksen päätyttyä.

Koskeeko velkakatto myös opintolainoja ja kulutusluottoja? 

Yksiselitteinen vastaus on kyllä. Se koskisisi kaikkia myönnettyjä lainoja, eli myös opintolainat, pikavipit ja kulutusluotot vähennettäisiin kokonaissummasta. Toisin sanoen mitä enemmän hakijalla on muita lainoja, sitä vähemmän hän voi saada asuntolainaa. 

Niin sanotun kokonaisvelka-asteen pelätäänkin vaikeuttavan opintolainaa nostaneiden nuorten asemaa asuntomarkkinoilla. Kritiikin mukaan malli rankaisee esimerkiksi sellaisia henkilöitä, jotka pitkälle kouluttauduttuaan ovat nostaneet valtion takaamaa opintolainaa opintojensa rahoittamiseksi.

Lukuisten luottojen aiheuttamaan ylivelkaantumiseen voi löytyä helpotusta järjestelylainasta. Myös Sortterin asuntolainalaskuri auttaa sinua hahmottamaan lainasi kustannuksia. 

Mitä velkakatto tarkoittaisi ensiasunnon ostajien kannalta?

Ehdotus velkakatosta on herättänyt runsaasti keskustelua ja myös kriittisiä puheenvuoroja. Sitä on luonnehdittu asuntomarkkinoiden jäähdyttäjäksi, joka rajoittaisi merkittävästi ihmisten mahdollisuuksia saada asuntolainaa.

Velkakaton pelätään vaikeuttavan erityisesti nuorten ja ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia hankkia itselleen asunto. Suomen Vuokranantajat ry:n mukaan velkakaton myötä vuokra-asumisen kysyntä kasvaisi, kun omistusasunnon hankkiminen varsinkin pääkaupunkiseudulla vaikeutuisi.

Ensiasunnon ostajien tilanteeseen on tullut kuitenkin helpotusta ASP-lainan korotuksen myötä. 

Suomen Pankki on vastannut kritiikkiin korostamalla ehdotuksen joustavuutta. Pankeille on suunniteltu 15 prosentin joustovara katon soveltamiseen, eli käytännössä ne voivat arviointinsa perusteella myöntää lainanhakijalle luoton, vaikka hänen velka-tulosuhteensa ylittäisi kaavaillun 500 prosentin ylärajan. 

Suomen Pankin mukaan joustovaran tarkoituksena onkin varmistaa, että myös ensiasunnon ostajat ja työn perässä muuttajat voivat hankkia asunnon kasvukeskuksista.

Luottopäätöksille tukea antaisi suunniteltu positiivinen luottorekisteri, jonka avulla pankit voisivat tapauskohtaisesti arvioida lainanhakijan edellytyksiä selviytyä korkeammista lainamääristä. 

Toisaalta velkakaton odotetaan myös laskevan asuntojen hintoja kasvukeskuksissa. 

Positiivinen luottorekisteri täydentää velkakattoa

Nykyisten asiantuntija-arvioiden mukaan velkakatto tarvitsee oheensa suunnitteilla olevaa positiivista luottorekisteriä. Positiivinen luottorekisteri tarkoittaa viranomaisten ylläpitämää rekisteriä, josta ilmenee kattavasti luotonhakijan todellinen tulotaso sekä aiemmin myönnetyt luotot. 

Positiivisen luottorekisterin valmistelu kuuluu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, ja sen tarkoituksena on vähentää kotitalouksien ylivelkaantumista Suomessa.  

Rekisteri tulee käyttöön aikaisintaan keväällä 2024.

Esimerkkejä velkakaton vaikutuksista eri tuloluokkiin

Toteutuessaan velkakatto vaikuttaisi suomalaisten asuntolainamääriin. Alle olemme listanneet kolmen eri tuloluokan enimmäisasuntolainamäärän, mikäli katto toteutuu suunnitellusti viisinkertaisena vuosituloihin nähden. 

Tuloluokat perustuvat Tilastokeskuksen kokeellisen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilastoon, jonka mukaan suomalaisten mediaanipalkka huhtikuussa 2021 oli 3000 euroa. Alin neljännes palkka- ja palkkiotuloja saaneista sai 2132 euroa tai vähemmän ja ylin neljännes 4200 euroa tai enemmän.

Arvioitu asuntolainaan määrä kuukausittaisten bruttotulojen mukaan 

Lomarahojen takia vuositulot on laskettu 12,5-kertaisena kuukausipalkkaan verrattuna. Luvut sisältävät oletuksen, ettei hakijalla ole asuntolainan lisäksi muita velkakattoon vaikuttavia lainoja. 

Sääntelylle tarvetta muissakin Pohjoismaissa 

Viranomaiset tarkkailevat tiiviisti asuntomarkkinoiden tilannetta myös muissa Pohjoismaissa. Asiantuntija-arvioiden mukaan kaikissa Pohjoismaissa on painetta lisätä sääntelyä finanssivalvonnan, keskuspankin tai hallitusten toimesta. 

Pohjoismaissa velkakatto on käytössä ainoastaan Norjassa, jossa se on hillinnyt asuntojen hintoja. Maassa on käytössä myös 85 prosentin enimmäisluottosuhde sekä lyhennysvaatimus osalle lainoista.

Koko Euroopan alueella velkakatto on käytössä myös Irlannissa ja Isossa-Britanniassa. Isossa-Britanniassa asunlainan kokoa suhteessa lainanhakijan tuloihin on rajattu siten, että velkojen yhteismäärästä 85 prosenttia on oltava alle 4,5 kertaa bruttotulojen määrä. 

Irlannissa lainanhakijalla voi puolestaan olla velkaa korkeintaan 3,5-kertaisesti bruttotuloihin nähden. 

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Lyhyt yhteenveto tulevista tapahtumista

Vaikka suunnitelmat velkakaton suhteen ovat jo pitkällä, otettaneen se käyttöön aikaisintaan vuonna 2024 yhdessä positiivisen luottorekisterin kanssa. Seuraavaksi hallituksen esittämä lakiluonnos siirtyy lausuntokierrokselle, jonka jälkeen varmistuvat hankkeen lopulliset luvut. 

Samaan aikaan Finanssivalvonta on laskemassa asuntolainojen lainakattoa nykyisestä 90 prosentista 85 prosenttiin. Asunnonostaja tarvitsee siis jatkossa enemmän omaa rahaa tai vakuuksia asunnon hankkimista varten.

Nykyisten arvioiden mukaan myös asuntojen hinnat voivat laskea rahoitusta koskevan päätöksen myötä.