Suomen talous on saatava kasvuun kotitalouksien ahdinkoa unohtamatta

Suomen talous on saatava kasvuun kotitalouksien ahdinkoa unohtamatta

On varmasti sanomattakin selvää, että vuosi 2022 oli kaikille vaikea: koronapandemia, inflaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä energiakriisi ravisuttivat kaikkia ja toivat mukanaan huolta taloudesta, terveydestä ja turvallisuudesta. Miten tämä kaikki on vaikuttanut suomalaisten talouteen?

Taloustutkimus selvitti lainavertailualusta Sortterin toimeksiannosta nyt viidettä vuotta peräkkäin suomalaisten tyytyväisyyttä ja luottamusta pankkipalveluihin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten taloudellista tilannetta verrattuna vuoden takaiseen. Tulokset ovat huolestuttavia: puolella vastaajista rahaa jää reilusti vähemmän käyttöön verrattuna vuoden takaiseen. 

Käsillä ovat jälleen Suomen demokratian kannalta tärkeimmät vaalit, eduskuntavaalit. Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, mutta onko suomalaisten taloudellinen ahdinko noteerattu politiikassa riittävän laajasti?

Suomalaisten menot kasvavat, eivätkä tulot enää riitä

Suomalaisten elinkustannukset nousevat ja kuukausittaiset menot kasvavat, mutta tulot eivät riitä kattamaan kasvaneita kustannuksia. Ei tarvitse olla etevinkään matemaatikko ymmärtääkseen, että taloudellinen ahdinko on läsnä yhä useamman suomalaisen arjessa. 

Valitettavasti myös tutkimustulokset osoittavat tämän todeksi: Sortterin teettämän kyselyn mukaan jopa 51 % vastaajista kertoo, että heillä jää kuukausittain vähemmän rahaa käyttöön verrattuna vuoden takaiseen. Numerot puhuvat puolestaan ja ne ovat kylmääviä: lähes kolmanneksella vastaajista rahaa jää käteen alle 300 euroa kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen.

Kotitalouksien rahatilanne verrattuna vuoden takaiseen
Kuinka paljon kotitalouksilla jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen

Tiukentunut taloustilanne onkin ajanut suomalaisia erilaisiin säästötoimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Kuluneen vuoden aikana 57 % vastaajista on joutunut säästämään päivittäisissä kustannuksissa, kuten elintarvikkeissa, päivittäistavaroissa ja lääkkeissä. Energiakustannuksista, kuten sähköstä ja polttoaineista, on nipistänyt 45 % vastaajista. Jopa 28 % vastaajista on joutunut kajoamaan aiemmin kerryttämiinsä säästöihin.

Neljänneksellä vastaajista korkojen tai elinkustannusten nousulla ei ole ollut vaikutusta heidän omaan talouteensa.

Keinot talouden tasapainottamiseksi

Talousvaalit ohjaavat Suomen suunnan

Eduskuntavaalit ovat jälleen käynnissä, ja suomalaiset ovatkin hakeutuneet ahkerasti vaaliuurnille jo ennakkoon päättämään Suomen suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. 

Ilmastonmuutos, koulutus ja maahanmuutto ovat vaalitenteissä toistuvia teemoja, mutta vuoden 2023 eduskuntavaalit ovat ennen kaikkea talousvaalit: Suomen talous kaipaa järeitä toimenpiteitä, mutta apua tarvitsevat myös lukuisat suomalaiset kotitaloudet. 

Puolueet taistelevat kilpaa siitä, millä toimenpiteillä Suomi saadaan nousuun: kenen veroja korotetaan ja mistä palveluista – eli käytännössä keneltä – leikataan. Kyseessä eivät kuitenkaan ole ainoastaan Suomen talousvaalit, vaan olennainen kysymys kuuluu, kenen kukkaro enää kestää nyörien venyttelyn. Sortterin selvityksen mukaan ainakaan kovin monessa suomalaisessa taloudessa ei ole enää ylimääräistä joustovaraa. 

Siksi päättäjiltä kaivataankin määrätietoisia toimia, joiden myötä sekä Suomen talous että suomalaiset kotitaloudet voivat jatkossa paremmin.