Verohallinnon mukaan suomalaisten keskimääräinen perintö perinnönsaajaa kohden vuonna 2018 oli 37 000 euroa. Selkeällä enemmistöllä perittävä summa oli alle 20 000 euroa, jolloin perinnöstä ei tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa.
Tulevina vuosikymmeninä perinnönjakojen määrä Suomessa kasvaa suurten ikäluokkien poismenon myötä. Myös jaettavat perintösummat kasvavat, jolloin perintövero koskettaa yhä suurempaa ihmisjoukkoa.
Tiedätkö sinä, mitä kaikkea perintöverosta olisi hyvä tietää?
Mikä perintövero on ja miten perintöverotus tapahtuu?
Suomessa perintöverosta säädetään perintö- ja lahjaverolaissa, jonka 4 §:n mukaan perintöveroa on maksettava:
- perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta, jos perinnönjättäjä taikka perillinen tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa sekä
- perintönä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.
Perintöverotus tapahtuu veroilmoituksen tai perukirjan perusteella. Perukirja tarkoittaa perunkirjoituksessa laadittavaa asiakirjaa, jossa luetellaan tiedot vainajasta ja hänen omaisuudestaan.
Perukirjaan tulee sisällyttää muun muassa:
- testamentti
- vainajan perilliset henkilö- ja osoitetietoineen sekä sukuselvitys
- vainajan omaisuus sekä velat
- vainajan ja lesken yhteiset varat sekä puolisoiden avio-oikeus toistensa varoihin
- jäljennös jakokirjasta, jos perinnönjako on jo toimitettu.
Käytännössä perukirja on kuin kuolinpesän veroilmoitus perintöveron määräämistä varten. Perukirjan pohjalta Verohallinto tekee jokaiselle perilliselle henkilökohtaisen verotuspäätöksen, jonka suuruus määräytyy sekä perinnön arvon että perillisen ja perittävän sukulaissuhteen perusteella.