Miten sotatoimet Ukrainassa vaikuttavat suomalaisen talouteen?

Ukrainan sodan taloudellisten vaikutusten määrää suomalaisille on hankala arvioida. Vaikutukset riippuvat sodan pituudesta ja laajuudesta sekä siitä, millaisia toimenpiteitä tehdään taloustilanteen tasaamiseksi. Lisäksi Venäjälle Suomesta suuntautunut vienti ja Venäjällä operoivat suomalaiset yritykset menettävät markkinoita. Menetettyjen markkinoiden korvaaminen voi olla hidasta, jolloin talousvaikutuksetkin voivat olla pitkäkestoisia.

Talouspakotteiden vaikutukset Suomen talouteen

EU ja muut maat ovat asettaneet Venäjälle talouspakotteita. Talouspakotteet ovat poliittisia rajoituksia, jotka kohdistetaan esimerkiksi vientiin ja tuontiin sekä pankki-, rahoitus- ja vakuutussektorille. Pakotteiden tarkoitus on saada niiden kohteena oleva maa muuttamaan toimintaansa.

Tällä hetkellä EU on asettanut viisi kertaa pakotteita Venäjälle. Pakotteet pitävät sisällään esimerkiksi:

• henkilökohtaisia pakotteita
• talouspakotteita
• diplomaattisia toimia
• rajoituksia tiedotusvälineille
• rajoituksia taloussuhteissa Donetskin ja Luhanskin alueiden osiin, jotka eivät ole hallituksen valvomia alueita.

Talouspakotteet jakautuvat rahoitusalalle, energiaan, liikenteeseen, puolustukseen sekä raaka-aineisiin ja muihin tuotteisiin. Esimerkiksi venäläisten pankkien ja yhtiöiden pääsyä on rajoitettu EU:n pääomamarkkinoiden ensi- ja jälkimarkkinoille ja pankkeja on suljettu SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle. Lisäksi venäläisen hiilen tuonti on kielletty ja EU:n ilmatila on suljettu venäläisomisteisilta sekä Venäjällä rekisteröidyiltä ilma-aluksilta. Tuotteet, jotka voivat edistää Venäjän puolustus- ja turvallisuusvalmiuksia, ovat vientikiellossa, samoin kuin kiellossa on tuoda esimerkiksi rautaa, terästä ja elintarvikkeita Venäjältä. Lisäksi Venäjälle ei saa viedä ylellisyystuotteita.

Pakotteiden vaikutus kuluttajan talouteen

Venäjälle asetettujen talouspakotteiden ja vastapakotteiden suorien ja epäsuorien vaikutusten arviointi on hankalaa. Pakotteiden vaikutukset saattavat näkyä kuluttajan arjessa välittömästi tai vasta pidemmän ajan jälkeen. Talouden epävarmuus voi saada kuluttajat varpailleen, kun talouspakotteet voivat osua tuotteisiin, jotka ovat välttämättömyyksiä arjessamme.

Energian hinta nousee entisestään kiihdyttäen inflaatiota

Esimerkiksi energian hinta on puhuttanut paljon Ukrainan kriisin myötä, sillä Venäjä on maailman kolmanneksi suurin öljyn ja maakaasun toimittaja. Kaasua ja öljyä tulee edelleen Venäjältä Eurooppaan, koska ne on jätetty talouspakotteiden ulkopuolelle. Venäjä voisi halutessaan asettaa vastapakotteita Euroopalle ja lopettaa energian myynnin. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi bensan hintaan sekä lämmityskustannuksiin.

Yksin Venäjän sotatoimet Ukrainassa eivät ole syynä energian hinnan nousuun. Koronapandemia aiheutti merkittävän kysynnän laskun monella sektorilla vähentäen tuotantoa ja siihen tarvittavaa energiaa. Tämä johti energian hinnan jyrkkään laskuun. Kun energian tarve on taas alkanut kasvamaan kysynnän palattua normaaliksi pandemian jälkeen, energian hinta nousi rajusti. Lisäksi energian hintaan on vaikuttanut kylmä talvi vuonna 2021 ja kivihiilen vähentynyt käyttö, jolloin muiden energiamuotojen kysyntä on kasvanut nostaen niiden hintoja.

Kun kallista energiamuotoa aletaan korvaamaan halvemmalla energiamuodolla, halpa energian hinta alkaa nousta ja se johtaa laaja-alaiseen energian hinnan nousuun. Nykyisessä tilanteessa Venäjältä tulevaa energiaa joudutaan kuitenkin korvaamaan kalliimmalla energialla, mikä vauhdittanee inflaatiota entisestään.

Inflaatio on Suomessa ollut nousussa jo vuodesta 2021, eikä 2022 ole tuonut muutosta tilanteeseen. Energian hinta on noussut samaan tahtiin raakaöljyn ja sähkön hinnan kanssa kiihdyttäen inflaatiota. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei vielä näy inflaatioluvuissa, mutta sen odotetaan heikentävän talouslukuja huomattavasti.

Suomen Pankin kaksi skenaariota Suomen lähivuosien talouskehityksestä

Ensimmäisen skenaarion mukaan oletetaan öljyn ja raaka-aineiden hintojen nousevan voimakkaasti, mutta kääntyvän laskuun markkinaodotusten mukaisesti. Viennin kasvu hidastuu kuluvana vuonna johtuen vientikielloista, sanktiosta ja omaehtoisista vetäytymisistä Venäjän markkinoilta. Vuoden 2023 aikana vienti alkaa kuitenkin elpymään, kun löydetään uusia vientimarkkinoita korvaamaan Venäjän kauppaa. Lisäksi koronapandemian aiheuttamat ja sodan ylläpitämät raaka-aineiden saatavuusongelmat alkavat helpottamaan markkinoiden sopeutuessa. Inflaatio kuitenkin kiihtyy heikentäen kotitalouksien ostovoimaa. Ajan myötä epävarmuuksien oletetaan hälvenevän ja kotitalouksien ja yritysten luottamus palautuu, jolloin kulutus ja investoinnit alkavat piristyä.

Suurin taloudellinen isku osuu vuodelle 2022 ja sen aiheuttamat vaikutukset jäävät laskelmassa pääosin väliaikaisiksi. Inflaatio nousisi vuonna 2022 neljään prosenttiin, mutta laskisi vuonna 2023 kahteen prosenttiin.

Toisessa laskelmassa sodan oletetaan pitkittyvän. Myös Venäjän talouskriisin oletetaan pahenevan ja Suomen talouden sopeutumisen olevan hidasta. Tässä laskelmassa myös öljyn ja raaka-aineiden hinnat nousevat huomattavasti ja pysyvät korkeina pidempään. Inflaation oletetaan edelleen kasvavan, mikä hidastaa talouskasvua vuonna 2023.

Inflaation odotetaan nousevan viiteen prosenttiin vuonna 2022 ja laskevan kolmeen prosenttiin vuonna 2023. Pahin taloudellinen vaikutus osuisi edelleen vuoteen 2022, mutta talous kärsisi edelleen pahasti vuonna 2023. Taloudellinen epävarmuus ja tarjonnan väheneminen pitäisivät hintoja korkealla.

Laskelmien perusteella Suomen BKT:n kasvu hidastuu 0,5–2,0 prosenttia sodan seurauksena. Vaikutusten lopullista suuruutta on hankala arvioida, sillä kukaan ei tiedä sodan pituutta tai miten uusia markkinoita löydetään. Lisäksi sodan aiheuttamat vaikutukset eivät vielä näy tilastoissa: niiden todellinen vaikutus alkaa näkymään vasta maaliskuun ja huhtikuun tilastoissa.

Miten varautua tulevaan epävarmuudesta huolimatta?

Ainoa varma asia on, että Venäjän talous tulee ajautumaan kriisiin. Tällä tulee olemaan vaikutuksia suomalaistenkin talouteen, mutta kuluttamista ei tarvitse lopettaa siinä pelossa, että Suomen talous kriisiintyisi. Rahaa ei tarvitse alkaa laittamaan patjan alle tai keskeyttää asuntokauppoja.

Omasta taloudesta kannattaa pitää huolta puskurivaralla. Puskurivara kannattaa olla, oli sotaa tai ei, sillä yllättäviä tilanteita tulee. Riittävä puskurivara on noin kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava summa. Jos siis saat nettona 2500 €, puskurivaran pitäisi olla 7500 €. Talouden puskurivaralla turvaat selustasi epävarmassa tilanteessa.

Lainat ja luottokortit kannattaa vertailla

Olemassa olevien lainojen ja luottokorttien lainaehdot kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa kilpailuttaa epävarmassa tilanteessa. Kilpailuttamalla lainat varmistat sinulle edullisimmat lainaehdot ja taloutesi pysyy kunnossa.

Sortter vertailee ja kilpailuttaa lainat puolestasi ja suosittelee aina halvinta mahdollista lainaa. Lainojen vertailu on täysin maksutonta ja sopivan lainatarjouksen löydyttyä sen nostaminen on helppoa Sortterin palvelun kautta.