Kulutusluottojen vertailu on lisääntynyt, mutta suomalaiset kilpailuttavat nykyisiä lainoja laiskasti

Suomalaisilla on kulutusluottoja hieman viime vuotta enemmän, selviää Sortter Oy:n Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa. Tutkimus selvitti, kuinka paljon suomalaiset vertailevat eri pankkien laina- ja luottotuotteita sekä niiden kustannuksia. Vastaavanlainen tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2020 ja nyt uudestaan maaliskuussa 2021.

Tutkimuksesta myös selvitettiin tarkemmin, että ketkä ottavat kulutusluottoa, kuinka hyvin kuluttajat ovat perillä kulutusluottojen kustannuksista ja kuinka usein he kilpailuttavat kulutusluottotuotteitaan. 

Kulutusluotto vuonna 2021 – kenellä on lainaa?

Vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että 16 % vastaajista on käytössä kulutusluotto. Vuonna 2020 vastaava luku oli 14 %, joten kasvua viime vuoteen on 2 prosenttiyksikköä.

Kulutusluottoja eli vakuudetonta lainaa on kaikista käytössä olevista lainatuotteista kuitenkin suomalaisilla suhteellisen pieni osuus. Kulutusluotot tulevat vasta kolmantena yleisimpänä luottotuotteena luottokortin ja asuntolainan jälkeen.

Tutkimuksen mukaan erityisesti keski-iän ylittäneillä suomalaisilla on eniten käytössä lainaa Kulutusluottoja on eniten käytössä 46–55-vuotiailla suomalaisilla. Toisiksi eniten 56–64-vuotiaat ja kolmanneksi eniten vasta 26–35-vuotiailla suomalaisilla.

Sukupuolten välillä ei ole huomattavaa eroa kulutusluottojen nostamisessa. Miehillä ja naisilla on lähes yhtä usein vakuudetonta lainaa: naisten osuus oli 16 % ja miesten osuus puolestaan 17 %.

Tutkimuksessa selvisi, että yli 3-henkisillä talouksilla oli eniten kulutusluottoja Suomessa – luku oli 21 %. Tutkimuksessa ei ollut suuria maantieteellisiä eroja kulutusluoton ottamisessa ja käytössä olevat luotot jakaantuivat hyvin tasaisesti ympäri Suomea.

Sen sijaan koulutuksen perusteella hajonta oli suurempaa. Tulokissa korostui, että ammatti-,tekninen-, kauppakoulun käyneistä jopa 25 % oli käytössään kulutusluotto. Kulutusluottoja oli vähiten yliopiston tai korkeakoulun käyneillä – heidän osuutensa oli vain 9 %.

Kulutusluoton korko ja kulut – kustannukset valta-osalla tiedossa

Kyselyyn vastanneista suomalaisista peräti 79 % sanoi tietävänsä, kuinka paljon maksaa kulutusluoton korkoja ja kuluja.

Suurin osa miehistä (85 %) kertoi tietävänsä kulutusluoton tai vakuudettoman lainan korot tai kulut. Naisista puolestaan 73 % kertoi tietävänsä, kuinka paljon kulut ovat.

Vastaajista eniten juuri iäkkäämmät kertoivat olevansa tietoisimpia kulutusluottojen kokonaiskustannuksista. Eniten kartalla kustannuksista kertoivat olevansa yli 56–64-vuotiaat (88 %) ja yli 65-vuotiaat (95 %). Erityisesti nuoret aikuiset, eli 18–25-vuotiaat, korostuivat ryhmänä, jotka tiesivät vähiten (61 %), kuinka paljon maksaa kuluja nykyisestä kulutusluotosta.

Kulutusluotto vertailu – 30 % suomalaisista kiinnittää huomiota kustannuksiin

Noin kolmasosa sanoo aina vertailevansa kulutusluottojen korkoja, kuluja ja maksuehtoja, kun on ottamassa vakuudetonta lainaa. Tulokset ovat tasaiset ikäryhmien kesken.

Yllättävin tieto tutkimuksessa ilmeni, kun 56–65-vuotiaat kertoivat, että eivät vertaile kulutusluottojen ehtoja koskaan. Heidän osuutensa oli peräti 24 %. Korkea ikä voi kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että vastaajat eivät osaa käyttää luontevasti digitaalisia palveluja, jotta vertailua voisi tehdä helposti. On myös mahdollista, että iäkkäät ihmiset ajattelevat edelleen, että paikallinen pankki ja pitkä asiakkuus takaavat edullisen lainan.

Tutkimuksessa selvisi myös hieman alueellisia eroja kulutusluottojen kilpailuttamisessa. Jopa 37 % Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvista vastaajista kertoi vertailevansa kulutusluottojen ehtoja aina. Alueilla ei kuitenkaan oteta kulutusluottoja poikkeuksellisesti enempää muuhun Suomeen verrattuna, mikä tarkoittaa sitä, että Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat ovat ahkerimpia lainojen kilpailuttajia.

Kulutusluottojen vertailu koettiin helpoksi

Kulutusluottojen vertailu on paitsi lisääntynyt verrattuna edellisvuoden tuloksiin, koetaan vakuudettomien lainojen vertailu yllättäen helpommaksi kuin viime vuonna. Kulutusluottojen kilpailuttamisen kokee erittäin tai melko helpoksi noin 20 % suomalaisista. Lisäksi kulutusluotto on ainoa lainatuote, jonka vertailu on koettu helpommaksi.

Syy kulutusluottojen vertailuun voi olla esimerkiksi vakuudettomia lainoja vertailevien palveluiden yleistyminen, kuten kotimaisen Sortterin. Lisäksi kulutusluotoista on puhuttu paljon viime vuosina erityisesti eri korkokattojen yhteydessä. Kulutusluotot myös mielletään positiivisemmaksi luottotuotteeksi kuin esimerkiksi pikavippi.

Ainoastaan vanhempi ikäluokka kokee kulutusluottojen vertailun erittäin haastavaksi tai melko haastavaksi. Yli 65-vuotiaat ovat suurin ikäryhmä, joka kokee kulutusluottojen vertailun erittäin haastavaksi (11 %). Melko haastavaksi kulutusluottojen vertailun kokevat puolestaan 56–65-vuotiaat (16 %).

Digitaaliset palvelut helpottavat kulutusluottojen vertailua, mutta toistaiseksi on näyttänyt sitä, että vanhempi ikäpolvi ottaa niitä harvemmin käyttöönsä tai osaa niitä luontevasti käyttää ilman apua.

Nykyisen lainan kilpailuttaminen on laiskaa

Kun tutkimuksessa kysyttiin, että koska viimeksi vastaaja on kilpailuttanut lainan, selvisi, että suomalaiset ovat pyytäneet konkreettista tarjousta pankeista todella laiskasti.

Vertailulla tarkoitetaan eri ominaisuuksien tarkastelua ja arviointia keskenään, kun taas kilpailuttaminen tarkoittaa konkreettisen lainatarjouksen pyytämistä pankilta tai verkkopalvelun kautta.

Tulokissa huomattavaa on, että 25 % vastaajista ei ole koskaan kilpailuttanut kulutusluottoa. 14 % vastaajista on kilpailuttanut kulutusluoton yli vuosi sitten.

Harva suomalainen ehkä tietää, että myös nykyinen laina on mahdollista kilpailuttaa. Vaikuttaa siltä tutkimustulosten valossa, että ottaessaan uutta lainaa tai luottotuotetta, kuluttajat ovat valveutuneita tekemään vertailua. Nykyisten luottotuotteiden säännöllinen kilpailutus vaikuttaa olevan yhä vierasta suomalaisille.

Suomalaisten ylivelkaantuminen on ollut nykyisen hallituksen huolenaiheena. Ylivelkaantumisen estämistä korona-aikana on pyritty vähentämään korkokatolla sekä positiivisen luottorekisterin edistämisellä. Tutkimus kuitenkin paljasti, että 56 % suomalaisista ei ole lainakaan kulutusluottoa.

Halvin kulutusluotto löytyy vain kilpailuttamalla – säästöt arvioidaan todellisuutta pienemmäksi

Suomalaiset näkevät lainojen kilpailutuksesta saatavan rahallisen hyödyn pieneksi. Vastaukset euromääräisistä säästöistä vaihtelivat suuresti vastaajien kesken. Kysyttäessä lainojen ja luottotuotteiden kilpailuttamisesta saatavia säästöjä otettiin vastauksissa mukaan myös muut lainat kuin kulutusluotto, esimerkiksi asuntolainat.

Siitä huolimatta suomalaisten arviot säästöjen määrästä olivat alakantissa. Lainojen kilpailuttaminen on pieni vaiva, joka tuo asiakkaillemme tyypillisesti 1038 euron säästön luottokustannuksissa.

Kilpailuttamisen kautta saavutettu säästö on laskettu vertaamalla edullisimpia ja kalleimpia lainatarjouksia keskenään. Laskennan perusteena on käytetty pankkien tammi-helmikuun 2021 aikana tekemiä lainatarjouksia, joiden lainasummat olivat 8 000–10 000 euroa. Ilmoitettu säästö on lainakustannusten mediaani, eli keskiluku, joka ilmoittaa lainakustannusten tyypillisen jakauman.

 Kulutusluottojen kilpailuttaminen kannattaa aina – joko itse pyytämällä tarjous eri pankeista tai käyttämällä Sortterin kaltaista ilmaista vertailupalvelua.

Taloustutkimus Oy toteutti Tyytyväisyys ja luottamus pankkien ja rahoituslaitosten palveluihin -tutkimuksen aikavälillä 18.-23.3.2021. Tutkimukseen osallistui yhteensä 937 vastaajaa. Virhemarginaali on kokonaistulosten osalta enimmillään ±3,2 prosenttiyksikköä 95 %:n luotettavuustasolla. Löydät täältä mediatiedotteen sekä tutkimusgraafit.