Inflaatio nostaa ruoan hintaa – miltä tuleva talvi näyttää?
Takaisin blogiin

Inflaatio nostaa ruoan hintaa – miltä tuleva talvi näyttää?

Ruoan hinta on noussut yli 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hintojen kallistuminen johtuu inflaatiosta, joka on puolestaan seurausta muun muassa Ukrainan sodasta ja koronakriisin jälkipyykistä.

Ruoan kallistuminen on jo vaikuttanut suomalaisten kulutustottumuksiin. Hintojen yhä noustessa kuluttajat ostavat ruokaa aiempaa vähemmän ja suosivat kalliiden tuotteiden sijaan kauppojen omia tuotemerkkejä sekä alennustuotteita.

Eri elintarvikeryhmistä esimerkiksi kalan ja lihan myyntimäärät ovat vähentyneet, samoin kuin kahvin, juuston ja vihannesten.  

Vähentyneestä kulutuksesta huolimatta suomalaisten ruokalasku on nousussa: Tilastokeskuksen mukaan suomalaisella kotitaloudella kuluu ruokaan keskimäärin 415 euroa kuukaudessa, mikä on inflaatiokorjattuna 34 euroa enemmän kuin vuosi sitten. 

Edellisen kerran ruoan inflaatio oli samaa tasoa vuonna 2008. Miksi ruoan hinta on lähtenyt juuri tänä vuonna jälleen voimakkaaseen nousuun? Entä mitä inflaatio käytännössä tarkoittaa?

Inflaatio nostaa ruoan hintaa

Inflaatio tarkoittaa lyhyesti sanottuna kuluttajatuotteiden hintojen nousua: saat ostettua samalla rahamäärällä vähemmän kuin aikaisemmin eli toisin sanoen rahojesi arvo laskee ja joudut kiristämään kukkaronnyörejä. 

Inflaatiota voidaan havainnollistaa yksinkertaisella esimerkillä: 

  1. Jos inflaatio on vuodessa 2 prosenttia, sadan euron ruokakori maksaa seuraavana vuonna 102 euroa.
  2. Kahden prosentin inflaatiovauhdilla sama ruokakori maksaa kymmenen vuoden kuluttua 122 euroa. (100*1,02^10=122)

Kuluvan vuoden keväällä inflaatio saavutti eräänlaisen lakipisteensä noustessaan korkeimmilleen yli 30 vuoteen. Elokuussa euroalueen inflaatio oli EU:n tilastovirasto Eurostatin mukaan jo 9,1 prosenttia ja ennusteiden mukaan se voi kivuta jopa 20 prosenttiin lähikuukausien aikana. 

Meneillään oleva inflaatio on seurausta useasta toisiinsa vaikuttavista tekijöistä. 

Koronakriisi ja Ukrainan sota inflaation taustalla 

Tämän hetken inflaatio nivoutuu osittain energian ympärille, ja vallitsevan tilanteen taustalta voidaan löytää neljä toisiinsa vaikuttavaa syytä: 

  • Koronakriisistä toipuminen: Talouden avautumisen myötä energian kysyntä on kasvanut niin voimakkaasti, etteivät tuottajat ole ehtineet vastata kysyntään. Myös palveluhintojen palautuminen sekä tarjontahäiriöt vaikuttivat siihen, että vuoden 2021 aikana inflaatio kohosi 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin. 
  • Ihmisten kulutuskäyttäytyminen: Useat hyödykkeet kallistuivat, koska tuotanto ei pysynyt kasvavan kysynnän perässä. Useita aloja vaivaava työvoimapula nosti entisestään paineita nostaa hintoja. 
  • Finanssipoliittinen elvytys: Erityisesti Yhdysvalloissa inflaatiota on kiihdyttänyt voimakas finanssipoliittinen elvytys. Valtio maksoi kotitalouksille suuria väliaikaisia tukia, mikä nosti kotitalouksien kysyntää, vaikka koronakriisi rajoitti yhä tuotantoa. Täten useiden hyödykkeiden hinnat nousivat. 
  • Ukrainan sota: Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on jälleen muuttanut tilannetta. Sodan seurauksena energian ja muiden raaka-aineiden sekä lannoitteiden saatavuus on vaikeutunut ja siten nostanut hintoja erityisesti Euroopassa. 

Koronakriisin aiheuttaman kysynnän ja tarjonnan ongelman päälle tuli siis vielä geopoliittinen tekijä sanktiopolitiikan muodossa. 

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan ruoan hinta on noussut koko maailman mittakaavassa 34 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana ja Ukrainan sota vaikeuttaa tilannetta entisestään. 

Ukraina ja Venäjä tuottavat noin 30 prosenttia maailman viljasta, joten sodan vaikutukset heijastuvat laajasti ympäri maailman.

Sortter mediassa

YLE UutisetIlta-SanomatIltalehtiKauppalehtiMtv3 / MTV uutisetHelsingin SanomatTalouselämäMaaseudun TulevaisuusTaloussanomatRadio NovaTaloustaitoKarjalainenIlkka–PohjalainenEtelä-SaimaaUusi SuomiSavon Sanomat

Mitkä tuotteet ja palvelut ovat kallistuneet eniten? 

Tilastokeskuksen ylläpitämä kuluttajahintaindeksi kuvaa kuluttajien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutosta voidaan tarkastella hyödykeryhmittäin jaoteltuna.

Eri hyödykeryhmien hintamuutos elokuussa 2022 (Tilastokeskus):

Vuosimuutos (%)
Kuluttajahintaindeksi7,61
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 12,5
Vaatetus ja jalkineet 3,53
Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet9,03
Kalusteet, kodinhoito ja yleinen kodinhoito 7,97
Liikenne 11,27
Viestintä 5,19

Asuntovelalliselle inflaatio näkyy kasvaneina korkokustannuksina keskuspankkien tekemien koronnostojen myötä. 

Ruoan kallistuminen puolestaan vaikuttaa lähes jokaisen kukkaroon: S-ryhmän datan mukaan heinä-tammikuun aikana seuraavat ruoka-aineet ovat kallistuneen eniten:  

  • kahvi 33 %
  • tuore kala 31 %
  • kananmunat 17 %
  • margariini 16 %
  • vehnäjauhot 14 %
  • peruna 12 %.

Jatkaako ruoan hinta nousuaan myös tulevana talvena? 

Edullisempaa ruokaa odottavien ei kannata pidättää hengitystään. Loppuvuoden ja tulevan talven aikana ruoan hinnan odotetaan jatkavan voimakasta nousuaan. 

Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi syyskuun lopussa julkaistussa maa- ja elintarviketalouden ennusteessaan, että loppuvuoden kuukausina ruoan hinta voi nousta jopa 15-20 prosenttia

Ennusteen mukaan esimerkiksi lihan ja maitotuotteiden hinta kohoaa vuoden viimeisellä neljännekselle yli 20 prosenttia. 

Ensi vuoden suhteen PTT:n ennuste näyttää valoisammalta: arvion mukaan vuoden kuluessa hintojen nousu hidastuu ja kääntyy lopulta laskuun. Muutosta voi joutua kuitenkin odottamaan talvikuukausien yli.

Kuluttajan kannattaa olla kaupassa tarkkana – näin voit säästää ruokakuluissa 

Samanaikaisesti kun hinnat jatkavat nousuaan, ovat suuret kauppaketjut tehneet ennätyksellisiä tuloksia. Esimerkiksi kauppakonserni Keskon liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä neljä prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 

Vaikka hinnan nousu on useiden tuoteryhmien kohdalla perusteltua, on kuluttajan hyvä seurata tarkkaan yleistä hintakehitystä ja pohtia omaa ostokäyttäytymistään. 

Ostopäätöksiä tehdessään kuluttajan kannattaa valita edullisia tuotemerkkejä ja vältellä niin sanottuja heräteostoksia. 

Etukäteissuunnittelu on hyvä keino säästää ruokakuluissa:

  1. Suunnittele ostokset etukäteen – älä mene ostoksille nälkäisenä! 
  2. Syö sesongin mukaan – sesonkituotteita voi saada erittäin edullisesti.
  3. Kiertävä ruokalista säästää sekä aikaa että rahaa.
  4. Osta netistä kauppojen hävikkiruokaa. 
  5. Seuraa kauppojen tarjouslehtisiä.

Epävarmuuden jatkuessa jokaisen kuluttajan on muutenkin hyvä pohtia säästämiseen liittyviä asioita. Yleisen ohjeen mukaan jokaisen kannattaisi rakentaa itselleen parin kuukauden tuloja vastaava puskurirahasto, joka tuo turvaa pahojen päivien varalle. 

Vanhaa viisautta mukaillen säästötkin syntyvät usein pienistä puroista. Yksi keino säästää rahaa on lainojen kilpailuttaminen, joka onnistuu kotimaisen Sortterin ilmaisen lainavertailupalvelun avulla.

Takaisin blogiin