Inflaatio nostaa ruoan hintaa
Inflaatio tarkoittaa lyhyesti sanottuna kuluttajatuotteiden hintojen nousua: saat ostettua samalla rahamäärällä vähemmän kuin aikaisemmin eli toisin sanoen rahojesi arvo laskee ja joudut kiristämään kukkaronnyörejä.
Inflaatiota voidaan havainnollistaa yksinkertaisella esimerkillä:
- Jos inflaatio on vuodessa 2 prosenttia, sadan euron ruokakori maksaa seuraavana vuonna 102 euroa.
- Kahden prosentin inflaatiovauhdilla sama ruokakori maksaa kymmenen vuoden kuluttua 122 euroa. (100*1,02^10=122)
Kuluvan vuoden keväällä inflaatio saavutti eräänlaisen lakipisteensä noustessaan korkeimmilleen yli 30 vuoteen. Elokuussa euroalueen inflaatio oli EU:n tilastovirasto Eurostatin mukaan jo 9,1 prosenttia ja ennusteiden mukaan se voi kivuta jopa 20 prosenttiin lähikuukausien aikana.
Meneillään oleva inflaatio on seurausta useasta toisiinsa vaikuttavista tekijöistä.
Koronakriisi ja Ukrainan sota inflaation taustalla
Tämän hetken inflaatio nivoutuu osittain energian ympärille, ja vallitsevan tilanteen taustalta voidaan löytää neljä toisiinsa vaikuttavaa syytä:
- Koronakriisistä toipuminen: Talouden avautumisen myötä energian kysyntä on kasvanut niin voimakkaasti, etteivät tuottajat ole ehtineet vastata kysyntään. Myös palveluhintojen palautuminen sekä tarjontahäiriöt vaikuttivat siihen, että vuoden 2021 aikana inflaatio kohosi 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin.
- Ihmisten kulutuskäyttäytyminen: Useat hyödykkeet kallistuivat, koska tuotanto ei pysynyt kasvavan kysynnän perässä. Useita aloja vaivaava työvoimapula nosti entisestään paineita nostaa hintoja.
- Finanssipoliittinen elvytys: Erityisesti Yhdysvalloissa inflaatiota on kiihdyttänyt voimakas finanssipoliittinen elvytys. Valtio maksoi kotitalouksille suuria väliaikaisia tukia, mikä nosti kotitalouksien kysyntää, vaikka koronakriisi rajoitti yhä tuotantoa. Täten useiden hyödykkeiden hinnat nousivat.
- Ukrainan sota: Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on jälleen muuttanut tilannetta. Sodan seurauksena energian ja muiden raaka-aineiden sekä lannoitteiden saatavuus on vaikeutunut ja siten nostanut hintoja erityisesti Euroopassa.
Koronakriisin aiheuttaman kysynnän ja tarjonnan ongelman päälle tuli siis vielä geopoliittinen tekijä sanktiopolitiikan muodossa.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan ruoan hinta on noussut koko maailman mittakaavassa 34 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana ja Ukrainan sota vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Ukraina ja Venäjä tuottavat noin 30 prosenttia maailman viljasta, joten sodan vaikutukset heijastuvat laajasti ympäri maailman.