Julkinen kasvurahoitus kasvavan yrityksen tukena

Grants on kasvurahoitushakuihin erikoistunut digitaalinen palveluyhtiö, joka palvelee suomalaisia kasvuhaluisia ja kasvukykyisiä yhtiöitä. Pääasiallisesti Grants auttaa yrityksiä, joilla on kohtuullisen vahva oma tase ja selkeä kasvuvisio. Missiona Grantsilla on tuntea julkisesti subventoitu kasvurahoituskenttä datatasolla paremmin kuin kukaan muu maailmassa.

Julkinen kasvurahoitus vauhdittaa yrityksen kasvua

Heti alkuun on hyvä selventää, mitä julkinen kasvurahoitus oikeastaan on. Erittäin tiivistetysti Pohjola kuvailee sen olevan julkisten organisaatioiden kautta ohjailtua tukea, jota myönnetään yrityksille, jotka edistävät yhteisesti määriteltyjä kehittämistavoitteita.

Hieman laajemmassa merkityksessään julkinen kasvurahoitus on kasvuyhtiöille ja suomalaisille pk-yrityksille julkisesti ohjailtua rahoitusta, jolla pyritään vauhdittamaan suomalaisten yritysten kasvua ja kehittymistä. Suomen valtion ja EU:n budjeteista pyritään kannustamaan siis erinäköisiä suurempien linjojen tavoitteita, ja julkinen kasvurahoitus on tapa motivoida yhtiöitä etenemään tavoitteiden linjassa.

Suomessa rahoitusta voidaankin ohjata erilaisiin tarkoituksiin, joista Pohjola mainitsee esimerkiksi kansainvälistyvät yhtiöt eli yritykset, jotka vahvistavat suomalaista vientitasetta. Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa esimerkiksi vihreän siirtymän tukemiseen ja vauhdittamiseen ja siihen liittyviin hankkeisiin ja investointeihin sekä esimerkiksi niin sanotuille maaseutumaisille yhtiöille, joiden tavoitteena on maaseudun yritystoiminnan kehittäminen.

Millaisia tukia yritykset sitten voivat hakea? Vastaus on yksinkertainen: vaikka millaisia – vaihtoehtoja on valtavasti.

Ensimmäisenä Pohjola nostaa Business Finlandin, joka kohdistaa palveluitaan pääsääntöisesti kasvaviin yhtiöihin, joilla on kykyä kansainvälistyä. Toisena hän nimeää alueelliset ELY-keskukset, jotka edistävät alueensa elinkeinoelämää. Näiden lisäksi tukieuroja jakavat esimerkiksi alueelliset Leader-yhdistykset sekä esimerkiksi ulkoministeriön alainen Finnpartnership-organisaatio.

Suorat eurooppalaiset rahoitukset, kuten EIC Accelerator ja Eurostars, puolestaan pyrkivät mukailemaan suurempia megatrendejä, joista Pohjola nostaa esimerkeiksi julkisen liikkumisen murroksen, digitaalisen terveydenhoidon ja tekoälyn kokonaisuutena.

Pohjolan mukaan rahoitusta myönnetään muun muassa edellä mainituilta tahoilta, mutta jokaisella taholla on omat rahoitustuotteensa ja alueelliset yksityiskohtansa. Hän itsekin toteaa vaihtoehtoja olevan runsaasti ja tilanteen muuttuvan koko ajan, mutta juuri näiden asioiden parissa Grants toimiikin, jotta yrittäjät pysyisivät vaihtoehdoista kärryillä.

Käytännöt ja paperit kuntoon – Grants yrityksen apuna

Pohjolan mukaan täydellisessä maailmassa Grantsia ei tarvittaisi lainkaan. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa rahoitusmahdollisuuksia  ja niihin liittyviä ehtoja on paljon, joten Grantsin kaltaiselle toimijalle on paljonkin tarvetta.

Kun soveltuvat rahoitusinstrumentit eli -mahdollisuudet sitten on tunnistettu, täytyy ne laittaa järjestykseen ja suunnitella: mitä käytetään ja missä järjestyksessä, jotta ne edistäisivät mahdollisimman hyvin yrityksen kasvua?

Lisäksi Pohjola nostaa Grantsin vastuualueeksi paperityöt: kun hanke lähetetään rahoittajalle arvioitavaksi, täytyy hakemuksen olla kunnossa, jotta rahoitusta on mahdollista saada. Pohjolan mukaan onkin syytä panostaa hakemussisältöön, jotta se pysyy rahoitusehtojen ja -tavoitteiden rajoissa. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä laajuudessa haettavan rahoituskokonaisuuden muotoilee.

Mikäli päätös sitten on positiivinen, liittyy hankkeen pyörittämiseen vielä väli- ja loppuraportointia, jossa kerrotaan muun muassa, mitä yhteisillä rahoilla on tehty. Näihinkään ei voi kirjoittaa mitä tahansa, joten Grants auttaa asiakkaitaan huolehtimaan asianmukaisesta raportoinnista.

“Kaikki nämä helpottuvat valtavasti, kun on kokemusta ja näkemystä sadoista projekteista. Siksi Grantsille löytyy asiakkaiden arvostama paikka markkinassa”, Pohjola summaa.

Julkinen rahoitus kaveriksi, kun on kykyä ja halua kasvuun 

Pohjola vakuuttaa, että kaiken kokoisille yrityksille löytyy rahoitusinstrumentteja, mutta pääasiassa varat kohdistetaan kasvaviin yhtiöihin. Yrityksen tulisi siis pystyä näyttämään sekä kasvuhalua että kasvukykyä esimerkiksi erilaisten liiketoimintamittareiden perusteella.

“Yrityksen pitäisi todentaa muun muassa tiettyä omavaraisuutta ja tietyn tasoista perustetta kannattavuudelle jollain aikahorisontilla. Kasvuhalua voidaan todentaa esimerkiksi tulevaisuuden kuvauksella, kun taas kasvukykyä vaikkapa terveellä taseella ja tuloslaskelmalla”, Pohjola selventää.

Mitä puolestaan tulee julkisen rahoituksen ja lainarahoituksen yhteen sovittamiseen, onnistuu se Pohjolan mukaan suorastaan erinomaisesti ja onkin usein oikea tapa lähestyä asiaa.

Grantsin asiakasyritys voikin hyödyntää sekä Grantsia että lainavertailupalvelu Sortteria sujuvasti joko hankkeen alussa tai projektin loppuvaiheessa: projektin alkuvaiheessa likviditeettiä voidaan vahvistaa vieraalla pääomalla, jotta projektin voi viedä tehokkaasti läpi. Kun taas hanke on tulossa loppuun eivätkä kaikki kustannukset ole vielä syntyneet, voi Pohjolan mukaan olla järkevää kilpailuttaa lainat projektikustannusten loppuun saamiseksi.

Mistään nopeasta pikaratkaisusta ei kuitenkaan ole kyse: Pohjolan mukaan on erityisen tärkeää muistaa, että rahoitus on kokonaisuudessaan pidemmän aikavälin pohdintaa.

“Olisi tärkeää, että velkaa ja julkisia tuki-instrumentteja käytettäisiin tehokkaasti kombinaationa. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos aikajänne on paniikinomainen kolme kuukautta. Rahoitusta mietittäessä pitäisikin pyrkiä ainakin vuoden tai kahden perspektiiviin, jotta todellista hyötyä pääsee syntymään”, Pohjola kiteyttää.