Reilu vertailusivu

Vertailusivuston on ajettava kuluttajan hyötyä

Helsingin Sanomat uutisoi oikeuden linjauksesta, joka nostaa esille räikeitä epäkohtia hotellivertailusivusto Trivagon toiminnasta. Trivago oli suositellut hotelleja asiakkailleen saamiensa palkkioiden perusteella, eikä sen perusteella mikä tarjouksista olisi ollut kuluttajalle edullisin.

Helsingin Sanomat uutisoi 21.1. Australialaisen oikeuden linjauksesta, joka nostaa esille räikeitä epäkohtia hotellivertailusivusto Trivagon toiminnasta.

Vertailualustat ovat tulleet jäädäkseen

Erilaiset vertailupalvelut ovat helpottaneet kuluttajan arkea jo vuosikausia eri toimialoilla. Verkossa toimivista vertailu- tai ostosalustoista ovat esimerkkejä hotellisivustot tai esimerkiksi AirBnB. Samankaltaisia liiketoimintamalleja soveltavat omilla toimialoillaan myös muut jätit, kuten Amazon, Uber, Google, Apple, Spotify, Netflix, Facebook tai BookBeat.

Vertailualustat eivät kuitenkaan ole pelkästään 2000 -luvun ilmiö, sillä samaa liiketoimintalogiikkaa soveltavat myös perinteisemmät toimijat, kuten S-Ryhmä, Kesko tai Matkahuolto. Kuluttajan on paljon helpompaa hoitaa ruokaostokset yhden katon alta tai ostaa matkaliput yhdeltä luukulta, kuin koluta läpi eri tuottajia tai palveluntarjoajia löytääkseen sopivan bussivuoron tai mieluisat elintarvikkeet.

 

Kuluttajat ovat viisaita

Kuluttajat suosivat niitä palveluita, jotka helpottavat aidosti arkea ja ostopäätöksen tekemistä.

Trivagon esimerkin voi nähdä räikeänä kuluttajan arvostelukyvyn aliarvointina. Kuluttajat muuttavat käyttäytymistään nopeasti, kun heille suositellaan tuotteita tai palveluita vastoin heidän etuaan.

Esimerkiksi Netflixin suosio tuskin olisi nykyisellä tasolla, mikäli palvelusta olisi saatavissa vain niitä sarjoja tai elokuvia, joilla Netflix tekee itselleen parhaan katteen. Spotify kävisi pian tylsäksi, jos palvelussa voisi kuunnella vain menneiden vuosikymmenten hittejä. Applen asiakaskunta taas kaikkoaisi, jos asiakkaat voisivat käyttää vain parhaan katteen tuovia sovelluksia omissa laitteissaan.

Australialainen oikeus tarttui nyt hotellivertailussa ilmenneihin epäkohtiin. Netflixin, Applen tai Keskon tapauksessa vastaavaa asiaa tuskin tarvitsisi viedä oikeuteen. Kuluttajat äänestäisivät nopeasti jaloillaan, mikäli tuoreimmat, mutta heikon katteen tuovat vihannekset olisi piilotettu myymälän pimeimpään nurkkaan. Tai vastaavasti heikkokatteiset elokuvat tai sovellukset olisi sijoiteltu listan häntäpäähän.

 

Luottovertailualalle tarvitaan uutta lainsäädäntöä

Monella toimialalla kuluttajakäyttäytyminen ohjaa niin vahvasti alustojen toimintalogiikkaa, että tiukempi lainsäädäntö olisi turhaa. Kuluttaja ymmärtää onko palvelussa kattavasti musiikkia vai ei, tai ovatko myytävät elintarvikkeet tuoreita.  

Milloin puhutaan palveluista, joissa hinnalla on kuluttajalle suurempi merkitys ostopäätöksen tekemiseksi, olisi suotavaa, että lainsäätäjä asettaisi raamit myös Suomessa ennen kuin ongelmat kasaantuvat.

Rahoitusala on tiukasti säännelty rahoituslaitosten näkökulmasta. Mutta rahoitusalan vertailupalveluksi voi nykyisellään tituleerata yritystään riippumatta siitä, millä perusteella asiakkaalle suositellaan tuotteita tai palveluja. Useat vertailupalvelut eivät kerro kuluttajalle millä perusteella suositus lainanantajasta tehdään tai kuinka kattava vertailu kuluttajan puolesta on tehty. Ei ole kenenkään etu, että netti täyttyy mainosrysistä, joissa ainoa määräävä tekijä on rysän ylläpitäjän saama provisio klikistä tai tekemästään suosituksesta.

Sortter on julkaissut ensimmäisenä luottovertailualan yrityksenä Suomessa reilun lainavertailun periaatteet, joita se noudattaa toiminnassaan.