Korkokaton jatkoa suunnitellaan – hyödyttäisi hyvätuloisia, pienempituloisten luotonsaanti jatkuisi vaikeana

Korkokatto on hyödyttänyt hyvätuloisia

Luottojen korkoa sääntelevää kuluttajansuojalakia muutettiin kesällä väliaikaisesti ja niin sanotuille rahaluotoille asetettiin väliaikainen 10 % korkokatto ajalle 1.7.-31.12.2020. Nyt Oikeusministeriö esittää korkokaton jatkamista 30.9.2021 asti. Myös kuluttajaluottojen suoramarkkinointi on tänä aikana kielletty. Korkosääntely ei koske luottokortteja tai osamaksurahoitusta. (Uusi laki tulee voimaan 1.10.2023 alkaen. Sen myötä kulutusluottojen, osamaksusopimusten ja luottokorttien korkoja ei saa sopia suuremmaksi kuin viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä.)

Korkokatto on vaikeuttanut alle 2000 € kuukaudessa ansaitsevien henkilöiden lainan saantia merkittävästi. Alkuvuonna joka neljäs alle 2000 € ansaitseva sai lainahakemukselleen myönteisen päätöksen, kun heinä-syyskuussa vastaava luku oli enää 14 %.

Luottohakemusten hyväksymisaste alle 2000 € tuloluokassa vuonna 2020. Analyysi on tehty n. 20 pankin tai rahoituslaitoksen tekemistä luottopäätöksistä. Analyysi sisältää 16 200 luottopäätöstä.

• Pankit ja rahoituslaitokset ryhtyivät selvästi varovaisemmiksi luoton myönnön suhteen lomautusten ja työttömyyden kasvun seurauksena jo ennen heinäkuisen korkokaton voimaan astumista, luottovertailualusta Sortter Oy:n toimitusjohtaja Markus Huhdanpää kertoo.

Yli 4000 euroa ansaitsevien luotonhakijoiden nostamien lainojen mediaanikorko on laskenut 23,5 prosenttia vuoden ensimmäisen ja kolmannen kvartaalin välillä, ollen Sortterin alustalla tehdyissä luottotarjouksissa 8,46 % heinä-syyskuussa.

• Tilastojen valossa korkokatto on jakanut luottomarkkinat entistä voimakkaammin kahtia. Hyvätuloiset henkilöt saavat luottoa aiempaa edullisemmin, mutta matalapalkkaisten henkilöiden on hyvin vaikeaa saada rahaluottoa ylipäätään, Huhdanpää toteaa.

Osamaksurahoituksen korot nousivat 20 % tuntumaan

Huhdanpään mukaan korkosääntelyn jatkuminen merkitsisi sitä, että hyvätuloiset saavat jatkossakin erittäin edullista vakuudetonta kulutusrahoitusta, mutta pienempituloisten rahoitusvaihtoehdoksi jää korkosääntelyn ulkopuolisten rahoitusmuotojen, kuten esimerkiksi osamaksurahoituksen tai luottokorttien käyttäminen.

Sortterin analytiikan mukaan väliaikaisen korkokaton ulkopuolelle rajattujen yleisimmin tarjolla olevien erämaksupalveluiden korot ovat asettuneet 19,9 % ja 20 % väliin. Vielä keväällä korot vaihtelivat 14,95 % ja 19,9 % välillä. Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan hyödykesidonnaiset luotot jäisivät edelleen korkokaton ulkopuolelle.

• Rahaluottoa tarjoavia pankkeja sekä rahoituslaitoksia on moninkertainen määrä erämaksua tarjoaviin toimijoihin verrattuna. Kilpailutilanne pitää luottojen korot markkinaehtoisesti pääosin lain sallimaa maksimia alhaisemmalla tasolla, toisin kuin erämaksupalvelujen osalta näyttäisi käyneen, Huhdanpää kertoo.

Korkosääntelyllä pitkällä aikavälillä myös ei-toivottuja vaikutuksia

Keväällä suurten pankkiryhmien johdolle tehdyssä kyselyssä todettiin, että rahoitusalan markkinamekanismeja sääntelevillä väliaikaisiksi suunnitelluilla säännöksillä on Suomessa ollut tapana muuttua toistaiseksi voimassa oleviksi. Rahoituslaitosten määrä onkin laskenut Suomessa kevään 2020 jälkeen.

•  Pidämme todennäköisenä, että väliaikaisen korkokaton jatkaminen vähentäisi rahaluottoa tarjoavien pankkien ja rahoituslaitosten määrää edelleen. Tämä supistaa luottomarkkinoiden kilpailua, mikä johtaa pitkällä aikavälillä korkojen nousuun, kuten hyödykesidonnaisten luottojen osalta on nyt käynyt, Huhdanpää arvioi.

Aiheesta muualla:

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun väliaikaisesta muuttamisesta.