Kalliita lainoja tulisi välttää, mutta luotonmyöntöä ei saisi pysäyttää kokonaan

Kuluttajaliiton ehdotuksen takana on hyvä tarkoitusperä, sillä kalliita luottoja tulisi välttää – etenkin nyt meneillään olevan koronakriisin aikana. Käymme tässä artikkelissa läpi mitä vaikutuksia ehdotuksella todennäköisesti olisi kuluttajille ja miten se vaikuttaisi lainan saamiseen.

Luotonsaanti vaikeutuisi tai estyisi kokonaan

Koronalla on ollut jo nyt vaikutuksia pankkien sekä rahoituslaitosten luotonmyöntöön, kun useat pankit sekä rahoituslaitokset ovat kiristäneet luotonmyöntökriteereitään.

Esimerkiksi keskituloisen 2500 - 3500 euroa kuukaudessa ansaitsevan lainanhakijan luottotarjousten määrä on laskenut keskimäärin 24 % viimeisen kahden viikon aikana.

Tekemillään kiristyksillä pankit varautuvat lomautusten sekä kasvavan työttömyyden myötä lisääntyviin luottotappioihin ja pyrkivät minimoimaan näiden määrää.

Pankkien sekä rahoituslaitosten täytyy kattaa saamillaan korkotuotoilla syntyvät luottotappiot. Epävarmat talouden ajat eivät ainakaan kasvata niiden asiakkaiden osuutta, jotka pystyvät maksamaan lainan takaisin sovittujen luottoehtojen mukaisesti.

Miksi luottotappiolla on merkitystä

Otetaan tarkasteluun 5000 euron luotto, joka lainataan asiakkaalle 10 % korolla 12 kuukauden ajaksi. Asiakkaalle kertyy esimerkin mukaisesta lainasta korkokustannuksia yhteensä 274,96 euroa.

Jos asiakas ei syystä tai toisesta maksakaan lainaamaansa rahaa takaisin, pankille syntyy luottotappio. Jotta pankki saa katettua 5000 euron lainasta kertyneet menetykset, se tarvitsee 18,2 muuta asiakasta, jotka maksavat luoton takaisin maksuohjelman mukaisesti. Huomion arvoista on se, ettei tämä yksinkertaistettu laskelma ota huomioon pankille luoton myöntämisestä tai oman rahoituksensa järjestämisestä kertyneitä kustannuksia.

Todennäköisesti kuluttajaliiton ehdottama korkokatto kiristäisi lainansaantia entisestään. Jos korkotaso olisi kaikissa lainoissa 5 %, tarvitsisi pankki jo lähes 40 asiakasta kattamaan yhdestä maksamatta jääneestä luotosta syntyneet kustannukset.

Minkä pankkien luotonmyöntöön korkokatolla olisi vaikutusta

Perinteisistä pankeista rajoituksen piiriin joutuisivat ainakin Nordea, Aktia, S-Pankki, Osuuspankki sekä Danske Bank, joiden kulutusluottojen korot ylittävät viiden prosentin tason.

Netissä toimivista pankeista ja rahoituslaitoksista rajoituksen piiriin joutuisivat mm.  Santander, Resursbank, TF Bank, Bank Norwegian, Ferratum ja Instabank.

Hyvin todennäköisesti moni pankki sekä rahoituslaitos joutuisi lopettamaan lainojen myöntämisen kokonaan määräajaksi, mikäli kuluttajaliiton ehdotus menisi läpi.

Luottokorttien keskimääräinen korko on noin 11 %

Luottokorttien hinnoittelu on poikkeuksetta ehdotetun viiden prosentin rajan yläpuolella. Suomen edullisinta luottokorttia tarjoaa tällä hetkellä S-Pankki ja sen korko on 7,95 %. Keskiarvollisesti yleisimpien luottokorttien korot ovat noin 11 %, ja kulut huomioiva todellinen vuosikorko 18,76 prosenttia.

Mikäli luotoille asetettaisiin väliaikainen 5 % korkokatto, vaikutukset kohdistuisivat myös suomalaisten käyttämiin luottokortteihin. Näet 23.3.2020 pankkien sivuilta kerätyt luottokorttien korkotiedot artikkelin lopussa olevasta taulukosta.

Vakuudelliset lainat

Taloustaito selvittää kuukausittain vakuudellisten kulutusluottojen korkotason eri pankeista. Viimeisin selvitys on tehty 17.3. ja tuolloin vakuudellisten lainojen korot ylittivät viiden prosentin tason Aktiassa, S-Pankissa, Handelsbankenissa sekä Hypo-pankissa.

Niukasti alle 5 % rajan jäivät puolestaan Nordea, Ålandsbanken, OP, Danske Bank sekä Nooa Säästöpankki.

Mitä lainamuotoja jäisi jäljelle

Kuluttajaliiton ehdottama rajoitus jättäisi jäljelle käytännössä asuntolainat sekä osan vakuudellisista lainoista.

Toisin sanoen, mikäli kuluttajalla ei ole omistusasuntoa luoton vakuudeksi, tulisi vakuudettoman lainan saaminen olemaan todennäköisesti hyvin vaikeaa ja monelle kuluttajalle täysin mahdotonta.

Luottokorttien korot 23.3.2020