Ilouutisia velallisille – korot saattavat jatkaa laskuaan jopa vuoden loppuun saakka

Monet velalliset muistelevat kaiholla vuodesta 2016 vuoteen 2022 jatkunutta nollakorkojen aikakautta. Tuolloin pankkilainojen viitekorkoina yleisesti käytettävät euribor-korot pysyttelivät nollan alapuolella eli velallinen maksoi lainanlyhennyksissään ainoastaan pankin omaa marginaalia. 

Tilanne muuttui kevättalvella 2022: Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena inflaatio lähti nopeaan nousuun ja sen vauhdittamana myös korot. Korkeimmillaan Suomen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi 4,228 prosenttiin syyskuun lopussa 2023. 

Nyt korot ovat jälleen laskussa. Kysyimme POP Pankin johtaja Timo Hulkolta, miksi korot kääntyivät pitkän nousun jälkeen jälleen laskuun ja miten kauan laskun odotetaan jatkuvan. Entä onko näköpiirissä paluuta nollakorkojen aikakauteen?

Inflaatiovauhti laskee, samoin pankkilainojen korot 

Euribor on selkeästi yleisin viitekorko Suomessa. Tilastojen mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisten asuntovelallisten koroista määräytyy euribor-korkojen perusteella. Asuntovelallisten lisäksi myös kulutusluottoa nostaneiden on tärkeää tutkailla euriborien kehitystä, sillä suurin osa kulutusluotoista on sidottu kolmen kuukauden euriboriin. 

Eurooppalaisten pankkien välisen lainarahan hinnasta kertovat euriborit seuraavat käytännössä Euroopan keskuspankin (EKP) ohjaus- ja talletuskorkoa. POP Pankin Timo Hulkon mukaan korkojen viimeaikainen lasku on seurausta inflaatiovauhdin heikkenemisestä. 

“Inflaatiovauhdin voimakas hidastuminen poistaa asteittain EKP:n tarvetta hillitä inflaatiota pitämällä ohjauskorkoja korkealla, ja korkojen lasku on siis todennäköistä”, Hulkko kertoo. 

Vaikka korkojen laskunopeutta on mahdotonta ennustaa tarkalla tasolla, antavat markkinaodotukset osviittaa kehityksen suunnasta.

“Pidämme markkinaodotuksia 12 kuukauden euriborin noin 3 prosentin tasosta loppuvuonna tällä hetkellä realistisina. Koska euroalueen talous on viime vuodet kehittynyt suhteellisen vaatimatonta vauhtia, emme näe lyhyellä tai hieman pidemmälläkään aikavälillä todennäköisenä nykytasoa korkeampia korkotasoja”, Hulkko sanoo. 

POP Pankin joulukuussa 2023 julkaiseman kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan korkojen lasku ei tule kuitenkaan olemaan nopeaa. 12 kuukauden euribor on vuonna 2023 keskimäärin 3,9 prosenttia ja 3,4 prosenttia vuonna 2024.

Paluu nollakorkojen aikakauteen epätodennäköistä 

Suomessa lainojen korot ovat olleet euroalueen alhaisimpia lähes koko 2000-luvun ajan. POP Pankin johtaja Timo Hulkon mukaan paluuta monien haikailemiin nollakorkoihin ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

“3–4 prosentin tai hieman korkeammatkaan euribor-korkotasot eivät ole mitenkään poikkeuksia ja niihin pitää aina varautua. Nollakorkojen tai negatiivisten korkojen ajanjakso oli paremminkin poikkeuksellista ja pidämme epätodennäköisenä niihin palaamista”, Hulkko toteaa. 

Useimpiin muihin maihin verrattuna Suomessa on poikkeuksellista asuntolainojen sitominen pääosin lyhyisiin, tyypillisesti 12 kuukauden vaihtuviin korkoihin. Vaikka se on merkinnyt nollakorkojen aikana euroalueen matalakorkoisimpia asuntolainoja, puree korkojen nousu muita maita nopeammin kotitalouksien ostovoimaan. 

Korkojen heilahduksiin voi varautua pankkien tarjoamilla korkosuojauksilla. Hulkko kertoo, että korkoriskiä alentavien korkosuojausten suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina. 

“Onneksi kasvava osa kuluttajista on korkosuojannut asuntolainansa tai ainakin miettinyt korkosuojaamista.”

Miten korkojen lasku vaikuttaa kulutusluottoihin?

Korkotasojen muutokset vaikuttavat myös kulutusluottoihin. Koskeeko korkojen laskuodote myös 3 kuukauden euriboria, johon valtaosa suomalaisten kulutusluotoista on sidottu? 

“Euribor-korot kehittyvät normaalioloissa pääsääntöisesti samansuuntaisesti, joten odotamme myös kolmen kuukauden koron laskevan nykytasoltaan”, Hulkko sanoo. 

On siis oletettavaa, että myös kulutusluottojen lainamenot laskevat vuoden 2024 kuluessa. Lyhyemmän tarkistusjakson vuoksi muutokset euriborissa ilmenevät kulutusluotoissa nopeammin kuin esimerkiksi asuntolainoissa.

Laske lainalaskurilla, miten koron muuttuminen vaikuttaa lainasi kuukausierään.

Lainamenojen osalta velallisen kannattaa muistaa, että viitekorko on vain yksi osa kulutusluoton kokonaiskuluista. Kulutusluoton kokonaishinta muodostuu yleensä seuraavista tekijöistä: 

• Viitekorko (euribor)
• Marginaalikorko
• Avausmaksu
• Luoton hallinnointikulut

Nämä yhdessä muodostavat lainan todellisen vuosikoron, joka huomioi kaikki lainaan sisältyvät kustannukset. Euriboriin kuluttaja ei voi mitenkään vaikuttaa, mutta muihin kuluihin voi. Tämä onnistuu lainat kilpailuttamalla, joka on yksi osa fiksua talouden hallintaa.

Korot heilahtelevat myös tulevaisuudessa – varaudu muutoksiin etukäteen

Korkojen heilahtelut ovat normaali osa rahoitusmarkkinoiden toimintaa.  Jokainen meistä  voi kuitenkin varautua korkoympäristön muutoksiin fiksun talouden hallinnan ja taloudellisen riskinkestävyyden avulla. 

1. Laadi budjetti ja laske oma maksuvara

Korkojen kehittymistä ei voi koskaan ennakoida varmasti. Velallisten kannattaa siis oppia ennakoimaan talouttaan erilaisten skenaarioiden varalle. Voit laatia itsellesi kuukausittaisen budjetin, jonka avulla onnistuu myös maksuvaran laskeminen.

2. Suojaudu muutoksilta puskurirahastolla 

Suositusten mukaan jokaisella meillä tulisi olla sukanvarressa vähintään 2–3 kuukauden nettopalkkaa vastaava summa. Riittävä puskurirahasto tuo sinulle taloudellista mielenrauhaa, kun korkokulut nousevat. 

3. Kilpailuta ja vertaile lainat

Korot elävät jatkuvasti, joten lainojen kilpailuttamisesta kannattaa tehdä itselleen  säännöllisesti toistuva rutiini. Suositusten mukaan olemassa olevat lainat olisi hyvä kilpailuttaa kerran vuodessa tai kuuden kuukauden välein. 

Lainojen kilpailuttaminen onnistuu vaivattomasti Suomen luotettavimmaksi lainavertailuksi vuonna 2023 valitun Sortterin maksuttomassa palvelussa. Sortterin tilastojen mukaan sen asiakkaat säästävät keskimäärin 1038 euroa luottokustannuksissaan kilpailuttamalla lainansa. 

Sortterin palvelun kautta voit hakea vakuudetonta kulutusluottoa aina 60 000 euroon saakka – myös rinnakkaishakijan kanssa.