Miten euribor ja korot vaikuttavat kulutusluoton lainakuluihin?

Monet velalliset muistelevat kaiholla vuodesta 2016 vuoteen 2022 jatkunutta nollakorkojen aikakautta. Tuolloin pankkilainojen viitekorkoina yleisesti käytettävät euribor-korot pysyttelivät nollan alapuolella eli velallinen maksoi lainanlyhennyksissään ainoastaan pankin omaa marginaalia. 

Tilanne muuttui kevättalvella 2022: inflaatio lähti nopeaan nousuun ja sen vauhdittamana myös korot. Korkeimmillaan Suomen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi 4,2 prosenttiin syyskuun lopussa 2023. 

Vuonna 2023 kysyimme POP Pankin johtaja Timo Hulkolta, miksi korot olivat kääntyneet pitkän nousun jälkeen laskuun ja oliko näköpiirissä paluuta nollakorkojen aikakauteen. Sittemmin euribor on vaihdellut markkinatilanteen mukana, joten korkoennusteisiin kannattaa suhtautua suuntaa-antavina arvioina.

Inflaatio ja euribor vaikuttavat pankkilainojen ja kulutusluottojen korkoihin 

Euribor on selkeästi yleisin viitekorko Suomessa. Tilastojen mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisten asuntovelallisten koroista määräytyy euribor-korkojen perusteella. Asuntovelallisten lisäksi myös kulutusluottoa nostaneiden on tärkeää tutkailla euriborien kehitystä, sillä suurin osa kulutusluotoista on sidottu kolmen kuukauden euriboriin. 

Eurooppalaisten pankkien välisen lainarahan hinnasta kertovat euriborit seuraavat käytännössä Euroopan keskuspankin (EKP) ohjaus- ja talletuskorkoa. Vuonna 2023 POP Pankin Timo Hulkko totesi, että silloinen korkojen lasku oli seurausta inflaatiovauhdin heikkenemisestä. 

Korkojen suuntaan vaikuttavat muun muassa inflaatio, talouskasvu ja keskuspankin korkopäätökset.

Yksittäisiin korkoennusteisiin kannattaa suhtautua suuntaa-antavina arvioina, sillä euribor voi nousta tai laskea markkinatilanteen muuttuessa. Euriborin muutokset voivat näkyä pankkilainojen ja kulutusluottojen koroissa erityisesti silloin, kun laina on sidottu vaihtuvaan viitekorkoon.

Paluu nollakorkojen aikakauteen epätodennäköistä 

Suomessa lainojen korot ovat olleet euroalueen alhaisimpia lähes koko 2000-luvun ajan. Hulkon mukaan paluuta monien haikailemiin nollakorkoihin ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

“3–4 prosentin tai hieman korkeammatkaan euribor-korkotasot eivät ole mitenkään poikkeuksia ja niihin pitää aina varautua. Nollakorkojen tai negatiivisten korkojen ajanjakso oli paremminkin poikkeuksellista ja pidämme epätodennäköisenä niihin palaamista”, Hulkko toteaa. 

Useimpiin muihin maihin verrattuna Suomessa on poikkeuksellista asuntolainojen sitominen pääosin lyhyisiin, tyypillisesti 12 kuukauden vaihtuviin korkoihin. Vaikka se on merkinnyt nollakorkojen aikana euroalueen matalakorkoisimpia asuntolainoja, puree korkojen nousu muita maita nopeammin kotitalouksien ostovoimaan. 

Korkojen heilahduksiin voi varautua pankkien tarjoamilla korkosuojauksilla. Hulkko kertoo, että korkoriskiä alentavien korkosuojausten suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina. 

“Onneksi kasvava osa kuluttajista on korkosuojannut asuntolainansa tai ainakin miettinyt korkosuojaamista.”

Miten korkojen muutokset vaikuttavat kulutusluottoihin?

Korkotasojen muutokset vaikuttavat myös kulutusluottoihin. Erityisesti 3 kuukauden euriborin kehitys on kulutusluottojen kannalta tärkeä, sillä valtaosa suomalaisten kulutusluotoista on sidottu siihen.

Vuonna 2023 Hulkko arvioi myös kolmen kuukauden euriborin seuraavan muiden euribor-korkojen kehitystä: “Euribor-korot kehittyvät normaalioloissa pääsääntöisesti samansuuntaisesti, joten odotamme myös kolmen kuukauden koron laskevan nykytasoltaan”, Hulkko sanoo. 

Euriborin muutos voi vaikuttaa kulutusluoton lainakuluihin, jos lainan korko on sidottu euriboriin. Vaikutus riippuu muun muassa viitekorosta, marginaalista, muista kuluista ja koron tarkistusajankohdasta.

Voit laskea lainalaskurilla, miten koron muuttuminen vaikuttaa lainasi kuukausierään.

Lainamenojen osalta velallisen kannattaa muistaa, että viitekorko on vain yksi osa kulutusluoton kokonaiskuluista. Kulutusluoton kokonaishinta muodostuu yleensä seuraavista tekijöistä: 

• Viitekorko (euribor)
• Marginaalikorko
• Avausmaksu
• Luoton hallinnointikulut

Nämä yhdessä muodostavat lainan todellisen vuosikoron, joka huomioi kaikki lainaan sisältyvät kustannukset. Euriboriin kuluttaja ei voi mitenkään vaikuttaa, mutta muihin kuluihin voi. Tämä onnistuu kilpailuttamalla lainat, mikä on yksi osa fiksua talouden hallintaa.

Korot heilahtelevat myös tulevaisuudessa – varaudu muutoksiin etukäteen

Korkojen heilahtelut ovat normaali osa rahoitusmarkkinoiden toimintaa.  Jokainen meistä  voi kuitenkin varautua korkoympäristön muutoksiin fiksun talouden hallinnan ja taloudellisen riskinkestävyyden avulla. 

1. Laadi budjetti ja laske oma maksuvara

Korkojen kehittymistä ei voi koskaan ennakoida varmasti. Velallisten kannattaa siis oppia ennakoimaan talouttaan erilaisten skenaarioiden varalle. Voit laatia itsellesi kuukausittaisen budjetin, jonka avulla onnistuu myös maksuvaran laskeminen.

2. Suojaudu muutoksilta puskurirahastolla 

Suositusten mukaan jokaisella meillä tulisi olla sukanvarressa vähintään 2–3 kuukauden nettopalkkaa vastaava summa. Riittävä puskurirahasto tuo sinulle taloudellista mielenrauhaa, kun korkokulut nousevat. 

3. Kilpailuta ja vertaile lainat

Korot elävät jatkuvasti, joten lainojen kilpailuttamisesta kannattaa tehdä itselleen  säännöllisesti toistuva rutiini. Suositusten mukaan olemassa olevat lainat olisi hyvä kilpailuttaa kerran vuodessa tai kuuden kuukauden välein. 

Lainojen kilpailuttaminen onnistuu vaivattomasti Sortterin maksuttomassa palvelussa. Sortterin tilastojen mukaan lainojen kilpailuttaminen on tuonut sen asiakkaille keskimäärin 4 816 euron säästön luottokustannuksissa. 

Kilpailuttamisen kautta saavutettu säästö on laskettu vertaamalla edullisimpia ja kalleimpia lainatarjouksia keskenään. Laskennan perusteena on käytetty pankkien helmikuun 2026 aikana tekemiä lainatarjouksia, joiden lainasummat olivat 15 000–20 000 euroa ja laina-aika 96 kuukautta. Ilmoitettu säästö on Sortterin asiakkaiden saamien edullisimpien ja kalleimpien lainatarjousten keskimääräinen erotus.

Sortterin palvelun kautta voit hakea vakuudetonta kulutusluottoa aina 70 000 euroon saakka – myös rinnakkaishakijan kanssa.