Mistä lisätuloja? Asiakkaamme jakavat parhaat lisätulo- ja säästövinkkinsä – joko olet kokeillut näitä niksejä?

Sortterin kyselyyn vastanneista kuluttajista lisätuloja oli hankkinut 68 % vastaajista. Lisäksi 75 % kertoi säästäneensä viimeisen vuoden aikana joko arjen hankinnoista tai pienentämällä kulutusta. Kysely toteutettiin Sortterin verkkosivuilla tammikuun ja helmikuun 2021 vaihteessa.

Keikka- tai osa-aikatyö tuo mukavan lisäansion

Kyselyn perusteella kuluttajat ovat ahkeria tekemään töitä, sillä valtaosa vastaajista kertoi saaneensa osa-aikatöiden kautta lisätuloja arkeensa. Lisätuloja saatiin vuokravälityksen kautta lumenauraajana toimimisessa, mattojen pesemisestä sekä muusta kodin kunnossapitotöistä.

Erilaiset sosiaali- ja terveysalan avustamistehtävät työllistivät myös hyvin. Henkilökohtaisena avustajana toimiminen oli yksi suosituimmista lisäansiota kartuttavista töistä. Työtä oli mahdollista tehdä keikkatyönä satunnaisesti tai kokopäiväisesti. Työ piti sisällään liikuntarajoitteisten henkilöiden auttamista arkipäiväisissä asioissa tai tukihenkilönä toimimista lasten tai perheiden parissa.

– Toimin henkilökohtaisena avustajana kokopäivätyössä ja keikkatyössä. Työ ei vaadi koulutusta. Palkkaa sain bruttona hieman alle 2 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi työmatkoista saan veronpalautusta, Leena Uusimaalta sanoo.

Moni vastaaja kertoi tekevänsä mahdollisuuksien mukaan ylitöitä tai pyhiä, jolloin lisäansiot olivat noin satoja euroja kuukaudessa. Osa eläkkeellä olijoista vastaajista oli palannut takaisin työelämään, jolloin ansiot olivat nousseet kuukaudessa huomattavasti.

– Käyn toisessa työssä lähinnä pyhinä, koska pyhälisät kasvattavat palkkaa kivasti. Muutaman satasen saa näin helposti yhdestä tai kahdesta päivästä kuussa, mikä on hyvää extraa. Eikä väsy kuitenkaan, Piitu Uusimaalta sanoo.

Myös eri yritysten edustaminen mainittiin, jolloin vastaajan tehtävänä oli suositella yrityksen tuotteita eteenpäin. Myynnistä oli mahdollista saada myös provisio.

Tavarat, käsityöt ja metsän antimet menivät hyvin kaupaksi

Toiseksi suosituin tapa kartuttaa lisäansiota oli vanhojen tavaroiden tai käsitöiden myyminen itsepalvelukirpputorilla, Facebook-kirpputorilla tai tori.fi:ssä. Kaupaksi on mennyt mm. itsetehtyjä hirsipihapöytiä, kudottuja mattoja ja astioita.

– Nuorempana opettelin hirsiveistotaidon ja nyt silloin tällöin teen muutaman hirsipihapöydän ja siten pikkasen lisätuloja päivätyön lisäksi, Pekka Tampereelta kertoo.

Eräs kyselyyn vastaajista kertoi ostavansa kauppojen poistomyynnistä tavaraa, jota hän myy itse kirpputoreilla.

– Olen ostanut kauppojen "poistomyynneistä" todella edullisesti kalastustarvikkeita sekä leluja. Näillä on todella suuri kysyntä kirppareilla – sekä fyysisillä paikoilla että netissä. Lisäksi ostin nettihuutokaupasta ison kasan puhelimen suojakuoria, näitä olen myynyt jo satoja ja tehnyt siinä sivussa myös muutaman satasen voittoa. Näitä kuoria tosin olisi vielä pari kassillista jäljellä ja pikkuhiljaa nämäkin liikkuvat maailmalle, Joni Porvoosta sanoo.

Marjastus ja sienestys tuovat jonkin verran lisäansiota, mutta myös kohottaa kuntoa. Helsinkiläinen Tarja kertoi perheensä kanssa keränneensä sieniä jälleenmyyntiin:

– Viime syksynä perheen kanssa kerättiin tattia myyntiin Dalla Vallelle. Lisätienistiä tuli 2 000 €.

Kuinka paljon lisätuloa voi saada?

Keräsimme kyselyyn vastanneiden ehdotukset lisätuloista taulukkoon.

*Euromääräiset lisätulot perustuvat kyselyyn vastanneiden kertomuksiin. Lisätulojen suuruuteen saattaa vaikuttaa moni tekijä, esimerkiksi asuinpaikka.

Säästöä budjetoimalla ja ylimääräisten tilausten karsimisella

Koronavuosi on saanut suomalaiset karsimaan kuukausittain maksettavista palveluista sekä pelkistämään elämää. 

Karsittavien asioiden listalla ovat suoratoistopalvelujen, kuten Netflixin ja BookBeatin kaltaisten palvelujen tilausten peruuttaminen. Myös erilaisista lehtitilauksista ja jäsenmaksuista on karsittu. 

Tampereelta kotoisin oleva Ismo kertoo myyneensä autokatospaikan ja vaihtaneen sen pelkkään tolppaan.

– Myin autokatospaikkani ja otin pelkän tolppapaikan, sain tuhansia euroja. Koville se otti, mutta menettelee ilmankin katosta, Ismo sanoo.

Arjen suunnittelu tuo kaivattua säästöä talouteen

Kaupassa käynnin suunnittelu ja ostoslistan tekeminen mainittiin usein. Moni käy kaupassa vain kerran viikossa ostoslistan kanssa, jotta turhia ostoksia ei tule tehtyä. 

Kaupan päiväysvanhaksi meneviä ”punalappuisia” ilta-aletuotteet tuovat paitsi säästöä, mutta myös uusia tuotteita omaan ruokapöytään. Monessa päivittäistavarakaupassa alennus on 30–60 % välillä. Lisäksi kauppojen kampanjat, kuten singles day tai black friday ovat hyviä tarjouksen metsästykseen.

Ruokalistan suunnittelu etukäteen tuo jopa satojen eurojen edestä säästöä vuodessa.

– Ruokahankinnat olen suunnitellut niin, ettei synny hävikkiä. En tee lainkaan heräteostoksia. Kaupassa käyn vain 2 kertaa viikossa. Näillä keinoilla säästän satasia vuodessa, helsinkiläinen Kaisa kertoo.

Autolla ajamista on myös vähennetty ja julkista liikennettä käytetty mahdollisuuksien mukaan. Yksi suosituimmista arjen säästöistä on myös sähkön kulutuksen vähentäminen. Osa korvasi sähkön käytön kokonaan puun poltolla.

– Talven ajan olen lämmittänyt talon puilla. Siinä varmaan isoin säästö. Välillä vähän haasteellista, jos kovat pakkaset, ettei putket jäädy lämmitysjärjestelmässä, Arja sanoo.

Vaatteita on ostettu paljon käytettynä kirpputoreilta, jolloin moni on löytänyt lähes uudenveroisia vaatteita edullisesti. Vaatteiden korjaaminen on paitsi ekologista, myös hyvä säästövinkki.

– Vaatteiden parsiminen on paras vinkki: eli osta lankaa ja opettele parsimaan reiät umpeen sen sijaan, että heität vaatteet suoraan roskiin ja ostat uusia tilalle. Ompelulangat ovat maksaneet 1,50–4,00 €/kpl ja neulat noin 2 €. Säästöä on tullut 6–120 €/vaate, Linda kertoo.

Säästäminen voi olla myös kivaa

Säästämisen ei tarvitse tarkoittaa sentin venyttämistä. Eräs vastaaja kertoi laittavansa joka kuukausi 50 euroa rahastoon, jolloin korkoa korolle -ilmiön seurauksena vuosien tai vuosikymmenien päästä rahaa on saattanut kertyä mukava summa kuin itsestään. Myös arvometalleihin, kuten kultaan sijoittamista ehdotettiin säästämisen keinoksi. 

Pirjo on ottanut käyttöön ostopäiväkirjan yhdeksi tavaksi säästää rahaa. Samalla tulee karsittua turhaa tavaraa varastoista: 

– Jos ostan yhden tuotteen (ei koske päivittäistavaroita), niin vastaavasti poistan kolme tuotetta kierrättäen tai hyväntekeväisyyteen. Ei tule ostettua ylimääräistä, vanhojen tavaroiden käyttö lisääntyy ja rahaa säästyy!

Terveys kiittää myös heitä, jotka ovat lopettaneet tupakanpolton tai jättäneet alkoholin kokonaan pois. Säästöä kertyy kulutuksesta riippuen jopa 100–700 euroa kuukaudessa.

– Olen ollut tipattomalla 2 vuotta. Ne rahat, jotka olisi alkoholiin mennyt, ovat nyt menneet itseni hemmotteluun, eli kampaajan ja vaatteisiin, kertoo Maria Helsingistä.

Kilpailuta ja säästä

Kilpailuttaminen oli suosittu ja helppo tapa säästää kuukausittaisista menoista. Kuluttajat kilpailuttivat erityisesti puhelinliittymiä, internetliittymiä sekä vakuutuksia.

– Kilpailutin puhelinliittymän, netin, sähkö- ja vakuutussopimukset. Myös vakuutusten omavastuun nostaminen tiputtaa kuukausimaksuja huomattavasti, Davy Uusimaalta kertoo.

Kilpailuttamisella saatavien säästöjen kerrottiin olevan noin 10–50 euron välillä/kuukausi. Vuositasolla kilpailutus tuo siis jopa 120–600 euron säästöt.

– Sähkö on aina kilpailutettu, mutta myös vakuutuksista tuli huomattavasti säästöä, kun poistimme matkavakuutuksen nyt tältä korona ajalta ja muutimme vakuutusyhtiötä, Miia Turusta kertoo.

Kannustamme kuluttajia aina kilpailuttamaan palvelut ja hankinnat aina ennen ostopäätöksen tekemistä. Voit kilpailuttaa palvelut itse tai käyttää Sortterin tarjoamia ilmaisia vertailupalveluita. Näin voit varmistua siitä, että et maksa liikaa. 

Lue lisää, kuinka voit säästää taloudellisen puskurin.

Tiesitkö, että meillä Sortterilla voit kilpailuttaa myös muun muassa luottokortit ja säästötilit.

Kuinka paljon säästövinkeillä voi parhaimmillaan säästää?

Kokosimme kyselyyn vastanneiden vinkit taulukkoon.

*Euromääräiset säästöt perustuvat kyselyyn vastanneiden kertomuksiin sekä arvioon mahdollisesta säästöstä. Säästöt saattavat poiketa esimerkiksi asuinpaikan mukaan.

**Arvio säästöstä, jos henkilö sijoittaa 50 e rahastoon kuukausittain 10 vuoden ajan ja oletuksena on 7 % tuotto-odotus.

Asuntolainan kilpailutuksella jopa tuhansien eurojen säästöt

Asuntolainojen kilpailutus on myös vaivaton tapa saada suuriakin säästöjä. Jos asuntolainaa ei ole kilpailutettu 2 vuoteen tai korkomarginaali on yli 0,9 %, voi asuntolainan kilpailuttaminen kannattaa.

Parhaimmillaan kilpailuttaminen voi tuoda jopa tuhansien eurojen säästöt.

Parhaan lisätulon ehdotti Leena ja parhaan säästövinkin puolestaan Davy. Heidät palkittiin S-ryhmän lahjakorteilla. Voittajiin on otettu henkilökohtaisesti yhteyttä.