Euribor on Euroopan ja euroalueen tärkein viitekorko. Lyhyesti sanottuna se kuvaa sitä korkotasoa, jolla eurooppalaiset pankit lainaavat vakuudettomasti ja euromääräisesti rahaa toisilleen rahamarkkinoilla. Näitä rahoja pankit voivat puolestaan lainata eteenpäin omille asiakkailleen.
Euribor on tärkeä korko kuluttajille. Euribor-korot toimivat korkojen asettamisen perustana monille eri rahoitustuotteille, kuten asuntolainoille, kulutusluotoille ja joukkovelkakirjalainoille.
Käytännössä euribor vaikuttaa kuluttajille myönnettävien lainojen ja kulutusluottojen korkokustannuksiin.
Lainan nimelliskorko muodostuu asiakkaan valitsemasta viitekorosta, kuten euriborista, ja pankin omasta marginaalikorosta. Nimelliskoron päälle tulevat vielä lainanhoitokulut, jotka yhdessä muodostavat lainan todellisen vuosikoron.
Euribor-korot noteerataan päivittäin pankkien antamien tietojen perusteella. Kuluttajien lainakorot eivät kuitenkaan vaihdu joka päivä, vaan euribor-korolla on viisi eripituista tarkastelujaksoa:
Mikäli velallisen laina on sidottu esimerkiksi 12 kuukauden euriboriin, tarkistetaan lainan korko vain kerran vuodessa. Korko pysyy siis toisin sanoen muuttumattomana aina tarkistuspäivään saakka.
Suomen ylivoimaisesti suosituin korko on 12 kuukauden euribor, johon esimerkiksi suurin osa suomalaisten asuntolainoista on sidottu.
12 kuukauden euriborin suurin etu on sen ennakoitavuudessa: kun velan korko pysyy samana vuoden kerrallaan, on velallisen helpompi reagoida korkotasojen muutoksiin ja suunnitella oma talouttaan.
Kulutusluotoissa ja luottokorteissa tyypillisin korko sen sijaan on 3 kuukauden euribor.
Suomalaisten asuntolainojen koroista jopa 90 prosenttia määräytyy euribor-korkojen perusteella. Muutokset euribor-koroissa vaikuttavat siis satojen tuhansien suomalaisten elämään korkeampien tai matalampien korkokustannusten muodossa.
Viitekorot kuvastavat yleisesti lainanoton kustannuksia rahoitusmarkkinoilla. Sen lisäksi euribor-korot ovat tärkeitä, koska ne:
Euroalueen hintavakaudesta vastaa Euroopan keskuspankki EKP, joka voi ohjauskorkoa nostamalla pyrkiä hillitsemään inflaatiota. Ohjauskorko ja sen muutokset vaikuttavat puolestaan euriboriin ja siten myös esimerkiksi suomalaisten asuntovelallisten korkokustannuksiin.
2010-luvun viimeiset vuodet olivat nollakorkojen ja korkeintaan maltillisen korkojen nousun aikaa. Inflaatio pysytteli pitkään Euroopan keskuspankin asettaman kahden prosentin tavoiterajan alapuolella, eikä keskuspankin siten tarvinnut tehdä muutoksia ohjauskorkoon.
Tilanne muuttui koronakriisin ja Ukrainan sodan vuoksi: kallistuvan energian seurauksena inflaatio lähti nopeaan nousuun ja samoin tekivät myös korot. Inflaation vuoksi myös EKP kiristi rahapolitiikkaansa.
Vuoden 2022 aikana keskuspankki nosti ohjauskorkoa yhteensä neljästi, mikä heijastui myös euribor-korkoihin.
Jokaisen euriboreihin sidotun velallisen on suositeltavaa sopeuttaa omaa talouttaan nousevien korkojen tilanteessa. Euribor-korkojen kohdalla kannattaa myös muistaa, että heilahtelevuus on niille ominainen piirre.
Euribor-korot toimivat Suomessa yleisesti niin kuluttajille kuin yrityksille suunnattujen lainatuotteiden viitekorkona. Euribor-korkojen arvot tarkistetaan säännöllisesti, ja tällöin muutokset vaikuttavat suoraan otetun lainan tai muun rahoitusinstrumentin korkotasoon.
Euribor-korkojen kohdalla onkin oleellista ymmärtää, että ne luultavasti muuttuvat useita kertoja laina-ajan kuluessa talouden liikkeiden ja markkinaodotusten tahdissa.
Euriborien lisäksi kuluttajille on joissain tapauksissa tarjolla myös kiinteäkorkoisia vaihtoehtoja:
Lainaa harkitsevan kuluttajan kannattaa ennen lainasopimuksen allekirjoittamista pohtia tarkkaan eri viitekorkojen hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Yksi oleellinen kysymys on, arvostaako mieluummin ennalta-arvattavia lainan kuukausieriä vai mahdollisesti edullista korkotasoa.
Viitekoron valinta on päätös, joka vaikuttaa lainanhakijan talouteen pitkäaikaisesti. Korkojen noustessa korkealle lainanottaja voi aina myös pyytää pankilta mahdollisuutta viitekoron vaihtoon.
Euribor on Euroopan ja euroalueen yhteinen viitekorko. Se kuvastaa korkotasoa, jolla eurooppalaiset pankit lainaavat vakuudettomasti ja euromääräisesti rahaa toisilleen rahamarkkinoilla.
Euribor-korot määrittävät korkotasoa myös monille eri lainatuotteille, kuten asuntolainoille ja yrityslainoille. Euribor siis vaikuttaa suoraan kuluttajien lainojen korkokustannuksiin, minkä vuoksi se on tärkeää velallisille.
Euribor-koroilla on viisi eripituista tarkistusjaksoa: 1 viikko, 1 kuukausi, 3 kuukautta, 6 kuukautta ja 12 kuukautta. Mikäli valitset lainaasi esimerkiksi 6 kuukauden euriborin, lainasi viitekorko pysyy muuttumattomana puolen vuoden ajan.
Suomen ylivoimaisesti suosituin euribor on 12 kuukauden euribor, johon suurin osa suomalaisten asuntolainoista on sidottu.
Päivittäin laskettavat euriborit perustuvat eurooppalaisten pankkien välisiin lainauskorkoihin rahamarkkinoilla. Euriborille on myös ominaista, että se heilahtelee voimakkaasti talouden liikkeiden ja markkinaodotusten tahdissa – esimerkiksi muutokset ohjauskorossa heijastuvat euriboreihin ja siten myös velallisten korkokustannuksiin.
Vuonna 2022 alkanut korkojen nousu on seurausta inflaatiosta ja sitä kautta Euroopan keskuspankin kiristyneestä rahapolitiikasta.
Euribor voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Lainanottajan näkökulmasta negatiivinen eli miinusmerkkinen euribor tarkoittaa sitä, että hän maksaa lainansa nimelliskorosta ainoastaan pankin omaa marginaalikorkoa. Euriborin kääntyessä positiiviseksi lainanottajan maksaa jälleen sekä viitekorkoa että marginaalia.
