Kulttuuria ja lounasta – ovatko työsuhde-edut uhka vai mahdollisuus?

Nykypäivän työmarkkinoilla kilpailu osaavista työntekijöistä on äärimmäisen kovaa. Monilla aloilla kohdataan vakavaa työvoimapulaa, mikä on johtanut siihen, että yritykset panostavat entistä enemmän positiivisen työnantajamielikuvan rakentamiseen vahvistaakseen asemaansa rekrytointimarkkinoilla.

Positiivisen työnantajamielikuvan luomiseen on tarjolla monia tehokkaita keinoja. Yksi merkittävä tapa houkutella osaajia on tarjota houkuttelevia työsuhde-etuja, kuten kulttuuri- ja liikuntaseteleitä, kattavaa etätyömahdollisuutta tai muita työntekijöiden hyvinvointia tukevia etuja.

Työsuhde-edut eivät ainoastaan paranna yrityksen mainetta, vaan ne toimivat myös tärkeänä välineenä nykyisten työntekijöiden sitouttamiseen ja motivointiin. Samalla ne vahvistavat työntekijäkokemusta, mikä edistää työhyvinvointia ja pitkäjänteistä tuottavuutta.

Miksi työsuhde-etuihin kannattaa panostaa? 

Arvioidessaan yritysten työtarjouksia Pekka kiinnittää huomiota palkan ja työajan lisäksi työsuhde-etuihin, joiden perusteella hän tekee lopullisen päätöksen ja hyväksyy yritys X:n työtarjouksen:

Kärjistetty esimerkki sisältää totuuden siemenen: vaikka harva meistä valitsee työpaikkaansa pelkkien työsuhde-etujen perusteella, ovat ne yritykselle aidosti potentiaalinen keino parantaa asemaa rekrytointimarkkinoilla.

Esimerkiksi liikunnallinen ihminen saattaa arvostaa työnantajan tukemia urheilu- ja liikuntavaihtoehtoja sekä erilaisia terveyspalveluita. Laaja työterveyshuolto sairauskuluvakuutuksineen antaa puolestaan työnhakijalle signaalin, että työnantaja haluaa aidosti pitää huolta työntekijöidensä terveydestä. 

Työsuhdeasiaa voi miettiä myös strategisesti näkökulmasta: onko lopulta kannattavampaa tarjota laajoja työterveyspalveluita vai kärsiä työntekijöiden mahdollisista pitkittyneistä sairauslomista?

Millaisia työsuhde-etuja on olemassa? 

Erilaisia työsuhde-etuja on olemassa lukuisia. Valintaa tehtäessä yrittäjän kannattaakin miettiä tarkkaan, mitkä eduista palvelevat parhaiten sekä työntekijöiden että itse yrityksen tarpeita. 

Valintaprosessin aikana on fiksua kysyä myös henkilöstön mielipidettä asiasta. Se varmistaa ainakin sen, että valituksi tulee aidosti hyödyllisiä etuja. 

1. Pohdi etuja työntekijän näkökulmasta: Mitkä työsuhde-edut hyödyttävät kokonaisvaltaisimmin työntekijöiden hyvinvointia? Valintaa tehtäessä kannattaa muistaa tutkimustulos, jonka mukaan jopa 90 % alle 30-vuotiaista on valmis vaihtamaan työpaikkaa parempien työsuhde-etujen vuoksi. 
2. Pohdi etuja yrityksen näkökulmasta: Mitkä työsuhde-edut parantavat yrityksen imagoa ja työnantajamielikuvaa? Haluaako yritys esimerkiksi tulla mielletyksi työpaikkana, jossa pidetään huolta työntekijöiden terveydestä ja kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin? 

Yleisimpiä työsuhde-etuja ovat muun muassa: 

• Liikunta- ja kulttuurisetelit 
• Lounas- tai ateriaetu 
• Laajennettu työterveydenhuolto ja erilaiset vapaaehtoiset vakuutukset 
• Autoetu tai nykyisin suosiotaan nostava pyöräetu 
• Liukuva työaika ja etätyömahdollisuus 
• Matkapuhelinetu 
• Henkilöstöjuhlat, erilaiset harrastekerhot ja lomamökit

Harvinaisempia työsuhde-etuja sen sijaan ovat esimerkiksi terveysbonukset, työterveyshammashoito, sairaan lapsen hoitoetu, työmatkakuljetukset ja työpaikan päivähoitoetu. 

Valintaa tehtäessä tulee luonnollisesti huomioida myös etujen kustannukset: lähtökohtaisesti työsuhde-edut ovat yritykselle edullinen tapa palkita ja motivoida työntekijöitään.

Mitkä ovat työsuhde-etujen kustannukset? 

Työsuhde-edut ovat työnantajille houkutteleva tapa palkita työntekijöitä kustannustehokkaasti. Työsuhde-eduista ei tarvitse maksaa lainkaan sivukuluja, mikä tekee niistä edullisemman vaihtoehdon verrattuna samansuuruisiin palkankorotuksiin. Tämä koskee erityisesti sellaisia etuja, kuten lounassetelit tai liikunta- ja kulttuuriedut, jotka on suunniteltu tukemaan työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota.

Työntekijän näkökulmasta työsuhde-edut ovat pääsääntöisesti verotettavaa palkkatuloa, jos niiden arvo on huomattava, kuten työsuhdeauton tai asuntoedun tapauksessa. Sen sijaan vähäarvoiset edut, kuten työpaikalla tarjottu aamiainen tai merkkipäivänä annettu lahja, voivat olla työntekijälle verottomia. Näissä tapauksissa lahjan arvon tulee kuitenkin pysyä kohtuullisena, yleensä korkeintaan 1–2 viikon bruttopalkan suuruisena.

Työnantajan on tärkeää perehtyä työsuhde-etujen verotukseen huolellisesti. Vaikka tarkoitus olisi tarjota työntekijöille kannustavia ja hyödyllisiä etuja, niiden verokohtelu voi vaikuttaa merkittävästi työntekijän kokemaan hyötyyn. Huonosti suunniteltu etu voi menettää houkuttelevuutensa, jos siitä aiheutuu työntekijälle yllättäviä veroseuraamuksia.

Mitä verovapaita työsuhde-etuja on olemassa? 

Työnantaja voi tarjota henkilöstölleen työsuhde-etuja myös verottomasti. Tuloverolain mukaan verottomaksi voidaan katsoa kohtuulliset edut, jotka on annettu koko henkilökunnalle tai työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneelle. 

Verottomia työsuhde-etuja ovat esimerkiksi: 

• Henkilökunta-alennus työnantajan tuottamista tai myymistä tavaroista tai palveluista. 
• Etu työnantajan järjestämistä yhteiskuljetuksista kotiin ja työpaikalle.
• Työterveydenhuolto sopimuksen mukaan.
• Kaikki  kohtuulliset merkkipäivälahjat. Lahja ei saa kuitenkaan olla rahaa tai vastaavia suorituksia, kuten lahjakortteja. 
• Työtä varten hommatun tietoliikenneyhteyden yksityiskäyttö.
• Yrityksen antama joululahja, jonka arvo saa olla korkeintaan 100 euroa. 
• Etu työnantajan järjestämään virkistys- tai harrastustoimintaan. Yhteisöllistä virkistystoimintaa voi järjestää verovapaasti myös virtuaalisesti.  
• Omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta vuosittain 400 euroon saakka. 
• Työsuhdepyöräetu vuosittain 1 200 euroon asti. 
• Muut vähäiseksi katsottavat edut. 

Työnantaja voi luonnollisesti hyödyntää myös kokonaan ilmaisia työsuhde-etumahdollisuuksia. Yksi tällainen on työpaikan tarjoama etätyömahdollisuus, joka koronan vauhdittamana on noussut yhdeksi tärkeäksi tekijäksi rekrytointimarkkinoilla. Myös liukuva työaika ja osa-aikatyömahdollisuus ovat potentiaalisia vaihtoehtoja.

Työsuhde-edut siirtyvät yrityskaupassa uudelle työnantajalle 

Työnantajan vaihtuminen tietää usein muutoksia yrityskulttuurissa. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet pysyvät kuitenkin ennallaan, vaikka työnantaja vaihtuisi liikkeen luovutuksen myötä. Esimerkiksi palkka ja saavutetut työsuhde-edut pysyvät samoina yrityskaupoista huolimatta. 

Ennen yrityskauppojen tekemistä uuden työnantajan kannattaakin ottaa selvää, mitä työsuhde-etuja yrityksen työntekijöillä on. Mikäli ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, on niistä hyvä sopia kauppasopimuksessa. 

Saako uusi työnantaja sitten muuttaa työsuhde-etuja tai ottaa niitä työntekijöiltä pois? Vastaus tähän on yksiselitteinen: vain siinä tapauksessa, jos vanha työnantaja olisi sopimusten puitteissa voinut tehdä niin. 

Asiaan on kuitenkin olemassa kaksi poikkeusta: 

1. Tilanteet, joissa uuden työnantajan on mahdotonta tai erittäin vaikeaa tarjota entistä etua. Jos uudella työnantajalla ei ole esimerkiksi työpaikkaruokalaa, voi ateriaedun tarjoaminen olla mahdotonta. 
2. Työehtosopimukseen perustuvat etuudet. Työnantaja on velvoitettu jatkamaan vanhan työnantajan työehtosopimuksen noudattamista siihen asti, kunnes sen voimassaolo päättyy.