Nainen ja mies sohvalla
Takaisin blogiin

Taloustutkimus: Rahoitustuotteiden kilpailutuksen tuomat säästöt eivät ole tiedossa

Vuoteen 2021 verrattuna pienempi osa suomalaisista tietää, millaisia säästöjä pankkien ja rahoitustuotteiden kilpailuttamisesta voi koitua. Samaan aikaan ne, jotka tietävät, arvioivat säästöjen olevan merkittäviä. Sortterin Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta selviää lisäksi muun muassa se, että suomalaisten yleinen tyytyväisyys pankkeja kohtaan on hieman lisääntynyt.

Taloustutkimus kartoitti maaliskuussa 2022 Sortter Oy:n toimeksiannosta suomalaisten tyytyväisyyttä ja luottamusta pankkien palveluihin sekä tuotteisiin. Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten tottumuksia laina- ja luototustuotteiden kilpailuttamiseen liittyen. 

Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1093 vastaajaa eri puolilta Suomea. Vertailun alaisena oli seitsemän pankkia: Osuuspankki, Nordea, S-Pankki, Danske Bank, Säästöpankki, POP-Pankki ja Aktia. Vastaavanlainen tutkimus on tehty myös vuosina 2021, 2020 ja 2018.

Tyytyväisyys omaan ”kotipankkiin” kohentui keskimääräisesti edellisvuodesta. Edelleen vain pieni osa piti todennäköisenä, että vaihtaa pankkia lähiaikoina. 

Sähköiset alustat toimivat – palvelumaksujen hinnoittelussa toivomisen varaa

Tyytyväisyyttä pankkeihin mitattiin tutkimuksessa usean kategorian avulla. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä liittyen esimerkiksi asiakaspalvelun laatuun ja nopeuteen, maksukorttivalikoimaan, sähköisten palvelujen toimivuuteen ja luototustuotteiden joustovaraan. 

Positiivista palautetta tuli eniten sähköisten palvelujen toimivuudesta. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet pankit pärjäsivät vähintään melko hyvin, ja kokonaisarvosanaksi tämän kysymyksen osalta tuli 4,15 / 5. Melko tyytyväisiä oltiin myös rahoitustuotteiden korkoihin.

Eniten risuja tuli puolestaan pankkipalvelumaksujen hinnoittelusta ja hinnoittelun selkeydestä. Pari pankkia jäi suorastaan miinukselle, kun taas S-Pankki erottui edukseen tällä sektorilla (hinnoittelun arvosana 4,45 / 5 ja hinnoittelun selkeyden 4,24 / 5). 

Henkilökohtaisen palvelun saatavuudessa ilmeni myös jonkin verran parantamisen varaa kautta linjan. Kuten kaikki tiedämme, asiakaspalvelu on monelta osin siirtynyt puhelinlinjoilta digilinjoille, esimerkiksi chatti-palveluksi tai sähköpostiviestinnäksi. Voidaankin spekuloida, vaikuttaako yli 65-vuotiaiden keskimääräistä suurempi osuus vastanneista tähän tulokseen.

Kaiken kaikkiaan analyysiin mukaan otetuista pankeista parhaiten menestyivät Säästöpankki, S-Pankki ja POP-Pankki. Voittaja sai muita parempia arvioita laina- ja rahoitustuotteiden koron (arvosana 4,13 / 5) sekä niiden hinnoittelun selkeydestä (arvosana 3,98 / 5), sähköisistä palveluista (arvosana 4,49 / 5), säästämisen ja sijoittamisen palveluista (arvosana 4,09 / 5) sekä lainoille ja luotoille tarjotuista lyhennysvapaista ja joustomahdollisuuksista (arvosana 4,48 / 5).

Kokonaisarvio pankeista
Parannettavaa pankeissa

Vastuullisuus, rahoitustuotteiden käyttö ja sijoittaminen datan valossa

Taloustutkimuksen Sortterille tekemässä tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan pääasiallisen pankkinsa vastuullisuutta, sekä mielikuvatasolla myös muiden pankkien vastuullisuutta. 

Omien asiakkaidensa keskuudessa Säästöpankki näyttäytyi mielipiteiden valossa vastuullisimpana pankkina. Lähes kolme neljästä asiakkaasta arvioi toiminnan vähintään melko vastuulliseksi. Mielikuvatasolla parhaan arvion vastuullisuudesta sai S-Pankki, jonka arvioi vähintään melko vastuulliseksi lähes kaksi viidestä muiden pankkien asiakkaista.

Samaan aikaan kun oma pankki kaiken kaikkiaan sai enemmän Erittäin vastuullinen -vastauksia kuin edellisvuonna, myös En osaa sanoa -vastauksia on enemmän. Kun vastuullisuuskysymykset toimialasta riippumatta ovat koko ajan enemmän esillä, voi tämän ajatella vaikuttavan tutkimustuloksiin. En osaa sanoa saattoi aiemmin tarkoittaa, ettei tiedetty, mitä vastuullisuudella tarkoitetaan. Sittemmin on ymmärretty termin merkitys, mutta ei välttämättä osata arvioida, toimiiko oma pankki sen puitteissa.

Rahoitustuotteista suosituimmaksi osoittautui luottokortti. Sellainen tai sellaisia on käytössää 70 prosentilla vastaajista, Nordean asiakkaista jopa 80 prosentilla. Seuraavaksi yleisin rahoitustuote oli asuntolaina, jollainen oli käytössä 37 prosentilla vastaajista. 

Sijoittamisesta kysyttäessä suosituimmaksi sijoituskohteeksi ylsivät rahastot. Rahastosijoittajia oli 52 % vastaajista. Valtaosa vastaajista eli 65 % käyttää oman pankin sijoituspalveluita. 

Pääasiallisen pankin vastuullisuus

Arviot kilpailutuksen myötä syntyvistä säästösummista kasvoivat

Rahoitustuotteista useimmiten kilpailutetaan asuntolaina. Vastaajista lähes puolet kertoo kilpailuttavansa asuntolainan – kulut, korot ja maksuehdot – ja luku onkin pysynyt liki samana edellisvuoteen verrattuna. Seuraavaksi eniten (28 % vastaajista) kilpailutetaan kulutusluottoja. Pankkipalvelujen, luottokorttien ja verkkokaupan tarjoamien osamaksusopimusten kilpailutusprosentti pyörii vastaajien keskuudessa 23–24 prosentin tietämillä. Pikavipit kilpailuttaa vain 18 % vastanneista, kuten edellisvuonnakin.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös sitä, kuinka helpoksi tai vaikeaksi lainojen maksuehtojen ja korkojen vertailu koetaan. Vastaukset korreloivat varsin hyvin kilpailuttamisen yleisyyttä koskevan datan kanssa, sillä pikavippien kohdalla ”En osaa sanoa” -palkki nousee 65 % asti, kun se asuntolainan kohdalla on vain 36 %. Erittäin helpoksi tai helpoksi asuntolainan vertailun kokee 32 % vastanneista ja pikavippien vain 9 %. Muiden tuotteiden kohdalla korostuu kultainen keskitie eli vertailua ei koeta erityisen helpoksi tai vaikeaksi.

Positiivinen uutinen on se, että suomalaiset ovat hyvin perillä siitä, paljonko maksavat korkoja ja muita kuluja käyttämistään rahoitustuotteista. Esimerkiksi asuntolainan kohdalla 90 % vastanneista kertoo tietävänsä, paljonko lainasta maksaa korkoina ja kuluina. Pientä hajontaa on nähtävissä pankki- ja lainakohtaisesti. Esimerkiksi autolainansa kulut tuntee peräti 100 % Danske Bankin asiakkaista, kun vastaava luku POP-Pankin kohdalla on 53 %. 

Hyvältä vaikuttaa sekin, että ymmärrys vertailun ja kilpailuttamisen tuomista säästömahdollisuuksista näyttää euromääräisesti kasvaneen. Pankkipalvelujen kilpailuttamisen arvioidaan enenevässä määrin tuovan säästöjä 51 eurosta ylöspäin. Lainoja tai luottoja kilpailuttaneiden osalta alle 500 euron säästöt saivat vähemmän mainintoja kuin edellisessä kyselyssä. 8 % lainoja tai luottoja kilpailuttaneista arvioi säästävänsä jopa yli 1000 euroa vuodessa kilpailutuksen ansiosta. 

Samaan aikaan on kasvanut niiden määrä, jotka eivät osaa euromääräisesti arvioida kilpailutuksen mukanaan tuomia säästöjä lainkaan.

Pankkipalveluiden tuomat säästöt
Miten hyvin kyselyyn vastanneet kuluttajat mahtavat olla perillä siitä, että myös olemassa oleva laina tai muu rahoitustuote on mahdollista – ja kannattaa – kilpailuttaa?

Näitä tutkimuksessa kysyttiin:

  • kokonaisarviot ja tyytyväisyys pankkipalveluihin sekä kokonaisarvio palveluntarjoajasta
  • todennäköisyys vaihtaa pankkia
  • pankkien vastuullisuus kansallisella tasolla
  • luottokorttien määrä, luoton käyttö ja asuntolainan nostaminen
  • osakkeisiinja rahastoihin sijoittaminen
  • rahoitustuotteiden käyttö
  • palveluntarjoajien vertaileminen ja kilpailuttaminen

Vertaile ja kilpailuta rahoitustuotteet – voit säästää satasia vuodessa!

Takaisin blogiin