Perintövero – mikä ja miksi?

Tilastokeskuksen mukaan puolet perinnönsaajista sai perintöosuuksia alle 14 000 euroa vuonna 2020. Mikäli perintö on alle 20 000 euroa, ei perinnöstä tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa. 

Tulevina vuosikymmeninä perinnönjakojen määrä Suomessa kasvaa suurten ikäluokkien poismenon myötä. Myös jaettavat perintösummat kasvavat, jolloin perintövero koskettaa yhä suurempaa ihmisjoukkoa.  

Kokosimme tähän artikkeliin kaiken olennaisen, mitä perintöverosta olisi hyvä tietää.

Mikä perintövero on ja miten perintöverotus tapahtuu? 

Suomessa perintöverosta säädetään perintö- ja lahjaverolaissa, jonka 4 §:n mukaan perintöveroa on maksettava: 

1. perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta, jos perinnönjättäjä taikka perillinen tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa sekä 
2. perintönä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta. 

Perintöverotus tapahtuu veroilmoituksen tai perukirjan perusteella. Perukirja tarkoittaa perunkirjoituksessa laadittavaa asiakirjaa, jossa luetellaan tiedot vainajasta ja hänen omaisuudestaan. 

Perukirjaan tulee sisällyttää muun muassa: 

• testamentti
• vainajan perilliset henkilö- ja osoitetietoineen sekä sukuselvitys
• vainajan omaisuus sekä velat 
• vainajan ja lesken yhteiset varat sekä puolisoiden avio-oikeus toistensa varoihin
• jäljennös jakokirjasta, jos perinnönjako on jo toimitettu.

Käytännössä perukirja on kuin kuolinpesän veroilmoitus perintöveron määräämistä varten. Perukirjan pohjalta Verohallinto tekee jokaiselle perilliselle henkilökohtaisen verotuspäätöksen, jonka suuruus määräytyy sekä perinnön arvon että perillisen ja perittävän sukulaissuhteen perusteella.

Muistathan, että perintövero maksetaan aina yhdessä erässä, mikäli verosumma on alle 500 euroa. Tätä suuremmat summat on jaettu kahteen maksuerään. Poikkeustapauksissa verot voidaan jakaa korkeintaan kymmenen maksuerään. 

Miten perintövero määräytyy? 

Perintöveroa ei tarvitse maksaa alle 20 000 euron suuruisesta perinnöstä. 20 000 euron tai sitä suuremman perinnön perintöveron määräytyy sekä perityn omaisuuden arvon että perijän ja perityn välisen sukulaissuhteen perusteella. 

Kuolinpesän osuuksien saajat lasketaan sukulaissuhteen perusteella kahteen eri perintöveroluokkaan: 

Veroluokkaan I kuuluvat henkilöt: 

• Perinnönjättäjän aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.
• Perinnönjättäjän lapset, lapsenlapset, ottolapset sekä heidän rintaperillisensä.
• Perinnönjättäjän vanhemmat ja isovanhemmat.
• Aviopuolison tai entisen aviopuolison perilliset suoraan alenevassa polvessa.
• Perinnönjättäjän avopuoliso, jos hänellä ja perittävällä on yhteinen lapsi tai jos he olivat aikaisemmin avioliitossa.

Veroluokkaan II kuuluvat henkilöt: 

• Kaikki muut perinnönsaajat, kuten perinnönjättäjän sisarukset sekä yleensä avopuoliso.

Kannattaa muistaa, että avopuoliso kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan vain siinä tapauksessa, että yllä mainitut ehdot täyttyvät.

Perintöverotaulukko veroluokalle I

Perintöverotaulukko veroluokalle II

Perintöveroasteikko on luonteeltaan progressiivinen eli mitä suuremmasta perinnöstä on kyse, sitä suuremmaksi maksettavan veron määrä muodostuu.

Esimerkki perintöverosta: 

Henkilö saa perinnöksi 50 000 euroa. Mikäli tämä kuuluu:

• veroluokkaan I, maksaa hän perinnöstään veroa 2500 euroa: 1500 + (50 000 – 40 000)*10 %
• veroluokkaan II, maksaa hän perinnöstään veroa 6400 euroa: 3900 + (50 000 – 40 000)*25 %

Perintövero tuottaa vuosittain valtiolle noin 750 miljoonaa euroa. Suurin osa tuotoista kertyy suurperinnöistä: tasan miljoonan euron perinnöstä ensimmäisen veroluokan perijä joutuu maksamaan valtiolle veroa 149 700 euroa.

Voiko perintöveron määrää pienentää? 

Perintövero on yksi kiistellyimmistä veroista, ja sen poistaminen nousee säännöllisen väliajoin esille myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Euroopan maista esimerkiksi Ruotsi, Norja, Itävalta ja Portugali ovat luopuneet perintöverosta. 

Vaikka perintöveroa ei voi täysin kiertää, avaa laillinen verosuunnittelu mahdollisuuden vaikuttaa perintöverotukseen. 

Perintöverotuksessa voi säästää kahdellakin tapaa: 

• Testamenttimääräykset: Jälkipolville voi jakaa niin sanottuja legaatteja eli verovapaita erityistestamentteja kullekin enintään 20 000 euron arvosta.
• Puolisovähennys: Perinnönjättäjän puoliso voi vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euroa puolisovähennyksenä. Jos leski saa perintöä esimerkiksi 150 000 euroa, maksaa hän perintöveroa 60 000 eurosta. 

Verotuksessa voi myös säästää siirtämällä omaisuuttaan läheisille jo elinaikanaan pienempinä lahjoina. Alle 5 000 euron arvoisen lahjoituksen voi tehdä samalla henkilölle kolmen vuoden välein. Tästä suuremmista summista joutuu maksamaan lahjaveroa.

Kannattaa myös huomioida, että rintaperilliselle annettua lahjaa pidetään pääsääntöisesti ennakkoperintönä, ellei lahjakirjassa mainita toisin.  Annettua lahjaa ei huomioida toimitettavassa perinnönjaossa ja perintöverotuksessa, mikäli se on annettu yli kolme vuotta ennen kuolinhetkeä. 

Oman talouden hallinta kannattaa – kilpailuta lainat Sortterilla

Verosuunnittelu on osa järkevää taloudenhoitoa. Oman talouden hallintaan on olemassa myös muita keinoja, kuten budjetointi ja eri palveluiden kilpailuttaminen. 

Lainojen kilpailuttaminen onnistuu kotimaisen Sortterin ilmaisessa lainavertailupalvelussa aina 70 000 euroon saakka. 

Kilpailuttamalla lainat Sortterilla voit varmistua siitä, että löydät juuri sinun tarpeitasi vastaavan sopivan lainan yli kahdenkymmenen pankin ja rahoituslaitoksen valikoimista.