Laskurahoitus – vähäriskinen rahoitustulokas haastaa perinteisen yrityslainan

Erilaiset vallitsevan makrotalouden ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat seuraukset ovat vavisuttaneet suomalaisten yritysten asiakassuhteita ja kumppanuuksia, tappaneet kysyntää, muuttaneet eri toimialojen perustavia lainalaisuuksia sekä synnyttäneet epävarmuutta ja tehneet paikoin rahasta kalliimpaa. Ei ole lainkaan tavatonta, että rahaa tarvitaan tässä ajanhetkessä kumppanuusriskin paikkaamiseen, kassavirran väliaikaiseen tekohengittämiseen tai akuuttiin käyttöpääomahaasteeseen – ja investoidakin pitää.

Laskurahoitus tunnetaan jo paremmin

Laskurahoitus – niin kutsuttu factoring – ei suinkaan ole uusi rahoitusmuoto, vaan jo vakiintunut, arkipäiväinen osa lukuisten yritysten kassavirran hallintaa ja likviditeetin varmistusta. Se on kuitenkin tulokkaan lailla tullut haastamaan verkon digitaalisilla alustoilla, joissa se ei aiemmin ole ollut niin helposti hankittavissa, vaan sitä on tarjottu pääasiallisesti vain taloudenhallintajärjestelmien ja pitkäaikaisten rahoituskumppanuuksien kautta erillisissä myyntikeskusteluissa. 

Laskurahoituksen hintojen ja palvelumallien vertailu tuli mahdolliseksi loppuvuonna 2022, kun Sortter julkaisi ensimmäisenä Suomessa laskurahoituksen vertailupalvelun. Palvelu perustettiin yhteistyössä alan vakaiden rahoitustoimijoiden kanssa, ja se on herättänyt kiinnostusta myös kumppanijoukon ulkopuolella.

On eräänlainen lainalaisuus, että yrityksen suuremmat asiakkaat usein sanelevat maksuehtonsa, mutta varsinainen laskutettavaan työhön johtanut työsuorite tai palvelu on tuotettu usein jo etupainoisesti – ja näin ollen varsinaiset henkilöstö- ja hankintakulut ovat jo muodostuneet ennen rahan saamista. Laskurahoitus osaltaan tasoittaa tämän työn suorittamisen ja rahan saapumisen muodostaman välin, ja tekee sen niin huomaamattomasti ja sujuvasti, että rahaa on esimerkiksi isompien urakoiden tai muiden töiden välissä säännöllisesti saatavilla yrityksen arjen pyörittämiseen. 

Laskurahoituksen ”digitalisaatio” tapahtui siis nopeasti rahoitustuotteen tultua saataville vertailualustalle, vaikka laskurahoitus on yhtälailla ollut saatavilla verkon uumenissa jo aiemmin. Vertailuaspekti kuitenkin terästi laskurahoituksen hyödyt, jotka ovat lopulta ylivertaiset – kaikille osapuolille eri puolilla rahoitusvirtaa.

Rahoittajan riski hajaantuu laskurahoituksessa 

Perinteinen yrityslaina on suoraviivainen ja riskinäkökulmasta jokseenkin mustavalkoinen:

• Yritys tarvitsee rahaa, hakee sitä suoraan pankeilta tai vertailualustalta ja pankki lainaa rahan, mikäli yrityksen uskotaan muun muassa yrityksen perus- ja taloustietojen valossa maksavan lainan takaisin.
• Rahat voivat olla tilillä minuuteissa.
• Perinteistä yrityslainaa haettaessa luottoriskin näkökulmasta keskeistä on luottoa hakevan yrityksen yksilöllinen luottoriski ja maksuvalmius vastuuhenkilötietoineen.

Yrityksen riskiin ja maksuvalmiuteen vaikuttavat muun muassa yrityksen ikä, taustat, talousluvut ja niiden kehitys sekä yrityksen vastuuhenkilöiden ja mahdollisten takaajien taustat. Yrityslaina voidaan hinnoitella ja myöntää hyvinkin reaaliaikaisesti, kun kaikki elementit ovat kohdillaan – kohtuullisen suoraviivaisella päätöksenteolla.

Luottopäätökset liikkuvat eteenpäin lainanhakulomakkeiden taustoissa rajapintateitse, ja kompaktinkokoisten lainojen kohdalla prosessista voidaan selvitä jopa ilman liitteiden toimituksia, mikäli tilinpäätöstiedot ovat pankin mukaan ajantasaisia ja hyvin saatavilla.

Vastaavasti vaikeuksiin ajautunut, mutta kuitenkin kestävällä pohjalla oleva yritys hyvine asiakkaineen voi jäädä rannalle ruikuttamaan eikä raha löydä yritystä, minkä takia yrityslaina on monesti erityisesti vakuudettomana armoton rahoitusvaihtoehto. Rahaa ei voida lainata, jos on havaittavissa minkääntasoista riskiä, ettei raha palaudu rahoittajalle takaisin.

Raha voi myös riskisemmälle yritykselle olla eri hintaista kuin se on perus- ja taustatietojen valossa hyvälle yritykselle. Yrityksen takaisinmaksukyvyn ennustamisen osana vaikuttaa myös lainan maksuaika: yrityslainat ovat tyypillisesti lyhyempiä verrattuna kuluttajaluottoihin, sillä yritysmaailmassa tilanteet elävät usein vielä suuremmin vaihteluin kuin ihmisen elämässä.

Laskurahoitus kuitenkin poikkeaa yrityslainasta merkittävästi, mikä on osalle yrittäjistä ja yrityksistä myös osin tuntematon asia. Laskurahoitus voidaan usein myöntää lähes kaikenriskisille yrityksille, jos yrityksellä on hyviä asiakkaita, joita se laskuttaa. Merkitystä on siis suuremmin yrityksen asiakkaiden riskillä kuin yrityksen omalla riskillä. Yritys, jolla on hyvät asiakkaat – huolimatta yrityksen oman talouden heikommasta jamasta – voi olla täysin kelpo laskurahoitukseen.

Sortterin alustalta kerättyjen tietojen mukaan jo kolmasosa kaikista lainaa hakevista yrityksistä kilpailuttaa myös muita rahoitusvaihtoehtoja kuten laskurahoituksen. Laskurahoitus soveltuu yrityksille, jotka toimittavat asiakkailleen laskuja – toisin sanoen yrityksille, joilla on myyntisaatavia. Mikäli yrityksen rahavirrat ovat pääasiallisesti käteis- ja maksupäätekaupasta, ei laskurahoitusta voida pystyttää. Laskurahoituksessa laskut toimivat kuin vakuutena yritykselle lainatulle rahalle.

Yrityksellä itsellään vaikeat ajat mutta hyvät, maksavat asiakkaat

Kaikki yritykset kohtaavat erilaisia kausia ja vaihteluita, mutta taloudellisten mahdollisuuksien tunteminen pahan päivän varalle on kestävää, ennakoivaa yritystoimintaa sekin. 

Laskurahoitus on lähes aina yritykselle mahdollinen:

• Laskurahoitus on rahoitusvaihtoehto, jota voi hyödyntää aina rahan tarpeen muodostuessa.
• Laskurahoituksen suosio on nousussa ja laskurahoitusta on saatavilla monenlaisin ehdoin. 
• Kuten kaikkien palveluiden kohdalla, laskurahoitustoimittajat ja -vaihtoehdot kannattaa kilpailuttaa.
• Laskurahoituksen on hyvä olla aktivoituna ja saatavilla, kun rahoitustarve muodostuu. Sopimus kannattaa avata ja keskustella jo etukäteen.
• Jos yrityksesi laskuttaa vakaita asiakkaita, ovat laskurahoituksen edellytykset usein kunnossa – yrityksesi omasta riskistä huolimatta.

Artikkelin on kirjoittanut Sortterin kehityksestä ja liiketoiminnasta vastaava Chief Business Development Officer Reetta Sinelampi. Reetta on kokenut liiketoiminnan johtaja, joka on työskennellyt useissa eri finanssisektorin positioissa.