Kuinka paljon suomalaisilla on tällä hetkellä lainaa?

Viime vuonna kaikista Suomen asuntokunnista peräti 53 prosentilla oli velkaa. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asuinhuoneistoissa. 

Eniten velkaa on lapsiperheillä, mikä on ymmärrettävää, sillä lapsiperheen kulut ovat suuremmat. Samalla monen nuoren vanhemman unelmana on omistusasunto, jossa lapsilla olisi paljon tilaa. Asuntokauppa ja lainan hakeminen onkin käynyt kuumana koronapandemiasta huolimatta.

Suomalaisten luottamus talouteen on elpynyt tasaisesti koko kevään ja kesän 2021 ajan, ja moni kuluttaja harkitsee myös hakevansa lainaa. Samaan aikaan suomalaiset elävät yli varojensa – niin myös Suomen valtio.

Asuntolaina on usein suurin laina – paljonko suomalaisilla on keskimäärin asuntovelkaa?

Vuonna 2020 noin 31 prosentilla suomalaisista asuntokunnista oli asuntolainaa. Eniten velkaa on pääkaupunkiseudulla, jota selittää osaltaan seudun kalliimmat hinnat. Vähiten asuntovelkaa on Pohjois-Karjalassa. Keskimäärin suomalaisten asuntolaina oli viime vuonna noin 106 120 euroa.

Koko vuosi ja erityisesti kevät 2021 on ollut vilkasta aikaa asuntolainamarkkinoilla.  Toukokuussa 2021 kuluttajat hakivat lainaa 2,1 miljardin euron edestä yhden kuukauden aikana. Ainoastaan kesäkuussa 2008 on oltu samoissa lukemissa. Lainoista 9,2 prosenttia meni sijoitusasuntoihin. 

Useimmiten asuntolainaa hakevat taloudet, joissa asuu noin 35–44-vuotiaita, ja harvinaisinta lainan hakeminen on alle 25-vuotiaiden keskuudessa. 

Samaan aikaan kun lainaa nostetaan omistusasuntoja varten, uusilla asuntolainanottajilla on yhä enemmän velkaa tuloihinsa nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa uusista asuntolainoista on myönnetty jo entuudestaan runsaasti velkaantuneille kotitalouksille. 

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä ehdottikin syksyllä 2019, että Suomessa kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi otettaisiin käyttöön enimmäisvelkasuhde eli tuloihin sidottu velkakatto. Velkakatosta on myös puhuttu paljon keväällä 2021. Työryhmä näkee, että laina-aikojen lyhentäminen olisi velkataakkaa helpottava tekijä.

Jos velkakatto astuisi voimaan, lainanantajat kiinnittäisivät huomiota tilanteisiin, joissa lainanhakijalla on paljon velkaa entuudestaan. Jos velkaa on paljon, lainanantajien tulisi harkita tarkkaan, myöntääkö se lainan. Velkakattoja on jo käytössä muissakin maissa, kuten Norjassa, Britanniassa ja Irlannissa.

Miten suomalaisten lainat jakaantuvat?

Asuntolainan lisäksi suomalaisilla on muutakin velkaa, kuten kulutusluottoa, opintolainaa, luottokorttivelkoja ja yrityslainaa. Suurin osuus suomalaisten velasta on asuntolainaa.

Suomalaisten asuntokuntien velka oli vuonna 2020 yhteensä 131,6 miljardia euroa, eli 3,4 prosenttia enemmän kuin 2019. 

Näin lainat jakaantuvat vuonna 2020 asuntokunnissa:

• Asuntovelkaa 92,2 miljardia euroa
• Opintolainaa ja muuta velkaa 30,7 miljardia euroa
• Elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkaa 8,7 miljardia euroa

Asuntovelka kasvoi 2,6 prosenttia vuodesta 2019. Myös opintolainan ja muun lainan määrä nousi 7,6 prosentilla edellisvuodesta. 

Sen sijaan elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat putosivat 2,3 prosenttia. Myös luottokorttivelka lähti laskuun viime vuonna, selviää Sortterin aineistosta. Keskimäärin velka putosi noin 560 euroa kuluttajaa kohti. 

Osa syynä luottokorttivelan vähenemiseen voi olla, että ihmiset kuluttivat vähemmän rahaa koronavuonna. Sortterin aineisto on kerätty 85 000 asiakkaan tiedoista, jotka ovat ilmoittaneet luottokorttivelkojensa yhteismäärän.

Valtiollakin on reilusti lainaa – mitä inflaatio tarkoittaisi?

Myös valtiolla on paljon velkaa. Korona-aikana Suomi on joutunut ottamaan yhteensä lähes 30 miljardia euroa lisää velkaa, jolloin noin joka viides euro, jonka valtio käyttää, on velkarahaa. Samaan aikaan Suomen valtio kuitenkin maksaa budjetistaan hyvin matalia korkoja. Suomen luottokelpoisuus on hyvä, minkä vuoksi valtio saa lainaa halvalla.

Jos korot kuitenkin pomppaavat jossain vaiheessa, myös valtion kulut pomppaavat. Mikäli korot nousevat vaikkapa muutamalla prosenttiyksiköllä, julkinen taloutemme heikentyisi selvästi. Tämä näkyisi veronmaksajien lompakossa. 

Jotta julkista taloutta on mahdollista tasapainottaa, työttömyyden vähentäminen on avainasemassa, jotta saamme lisää veronmaksajia. Jos työllisyyttä ei saada lisättyä, valtion velka lyhenee menoleikkauksilla tai kiristämällä verotusta. Tällä kaikella on vaikutusta tavallisen suomalaisen elämään.

Ekonomistit uskovat, että lähitulevaisuudessa inflaatio kiihtyy Euroopassa ja siten myös Suomessa. Osa syynä tähän ovat koronaelvytykset, minkä vuoksi markkinoilla on paljon rahaa liikenteessä. 

Inflaatiossa rahan arvo heikkenee ja yleinen hintataso nousee. Jos hintataso nousee hillitysti ja inflaatio pysyy noin 2 prosentin tuntumassa, se ei juuri näy suomalaisen rahapussissa. Toukokuussa 2021 Suomen inflaatio oli 2,2 prosenttia. 

Mahdollinen inflaation ryöpsähtäminen nostaisi esimerkiksi lainan korkoja. Osa suomalaisista onkin varautunut mahdolliseen inflaatioon esimerkiksi ottamalla lainoihinsa korkosuojia, jolloin lainan korko pysyy samana, vaikka yleinen korkotaso nousisi.

Suomalaisten velkataakka – mikä avuksi?

Vuonna 2020 suomalaisten velkaantumisaste nousi jo 133 prosenttiin, kun se vuonna 2019 oli 129 prosenttia. Velkaantumisaste kuvastaa, paljonko kotitalouksilla on velkaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Ihanteellista olisi, että kotitalouksien velkaantumisaste olisi matala.

Laina itsessään ei ole huono asia, vaan se auttaa talouden rattaita pyörimään. Esimerkiksi aloitteleva yrittäjä voi lainan avulla luoda menestyksekkään yrityksen, joka maksaa valtiolle myöhemmin veroja. Yksittäisille kuluttajille laina tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei muutoin olisi mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi koulutus ja sen myötä työllistyminen on tehokas keino vähentää valtion velkaa. 

Kotitalouden velkataakka on ennen kaikkea kokonaisuus. Se muodostuu usein monista lainatuotteista, kuten asuntolainasta, opintolainasta, kulutusluotosta, luottokorteista ja osamaksuista.

Jos kuluttajan maksukyky on mitoitettu niin, että minkäänlaista taloudellista puskuria ei ole, pienikin muutos omassa elämäntilanteessa, kuten väliaikainen työttömyys saattaa katkaista kamelin selän. Tällöin talous kääntyy päälaelleen, ja ylivelkaantuminen on todellinen uhka.

Jos tasapaino pettää, moni kuluttaja päätyy ottamaan lisää velkaa. Se ei kuitenkaan pitkässä juoksussa ole kestävä vaihtoehto. Pyri sen sijaan tasapainottamaan talouttasi kaikin keinoin, jotta et ajaudu velkakierteeseen.

Jos sinulla on reilusti velkaa, budjetoi aina riittävästi velanhoitoon. Kun maksat ensin lainaa pois, saat lyhennettyä sitä nopeammin, jolloin korot pysyvät kohtuullisina. Mitä pidempi laina-aika on, sitä enemmän maksat korkoja. 

Aseta tavoitteeksesi lyhentää esimerkiksi lainaa niin paljon kuin voit kuukausittain. Huolehdi kuitenkin, että rahaa jää lainan lyhennyksen jälkeen myös välttämättömyyksiin ja muuhun elämään. Jos näin ei tapahdu, voi olla paikallaan pohtia omaa elämäntilannetta syvemmin. 

Kun alat seurata ja merkata ylös omia menojasi, sinulle saattaa tulla yllätyksenä, että rahaa kuluu myös asioihin, joita et välttämättä tarvitse tai jotka olisi mahdollista muuttaa. Olisiko toinen asunto edullisempi? Ovatko jotkin harrastukset kalliita, tai onko auto aivan välttämätön – etenkin jos niitä on kaksi?

Myös yhdistelylaina voi helpottaa tukalaa tilannetta, sillä maksat uudella, edullisemmalla lainalla vanhat velat pois ja maksat jatkossa vain yhden lainan kuluja. Avainasemassa on ennen kaikkea toimiva takaisinmaksusuunnitelma, joka on suhteutettu omaan maksukykyysi.

Suuri velka voi johtaa luottotietojen menetykseen – mistä näkee kaikki velat ja milloin velka vanhenee?

Tasapainoisessa taloudessa tulot ja menot ovat sopusoinnussa keskenään. Jos menot ylittävät jatkuvasti tulot, jossain vaiheessa edessäsi on maksuvaikeuksia, jotka voivat aiheuttaa ikävän kierteen. Tällöin kannattaa järjestellä talouttaan uusiksi, sillä pahimmillaan seurauksena voi olla luottotietojen menetys.

Kuluttajien velkaantuminen on lisääntynyt jo 20 vuoden ajan. Viime vuonna suomalaisista 392 200 sai maksuhäiriömerkinnän. Velka vanhenee hitaasti, mutta siitäkin huolimatta moni velkaantunut saa velkansa maksettua onnistuneesti. Kokemus voi parhaimmillaan olla hyvin opettavainen taloudenhallinnan kannalta.

Moni luottotietonsa menettänyt pohtii, mistä näkee kaikki velat. Tällä hetkellä veloista ei ole olemassa yhtä rekisteriä, josta voisit tarkistaa kaikki velkasi, vaan näet velat yhdistellen useammasta paikasta. Tämä on työlästä, mutta hyvin tärkeää – etene rauhassa askel kerrallaan!

Mistä näkee kaikki velat – käy nämä paikat läpi:

• Koti: kaikki velkoihin liittyvät laskut ja tositteet
• Perintätoimistot: velkojien ja perintätoimistojen saldotodistukset
• Asiakasrekisterit, kuten Bisnode tai Asiakastieto: luottotietorekisteriote
• Ulosottovirasto: ulosottoasiat-tuloste 
• Verohallinto: verovelkatodistus
• Oikeusrekisterikeskus: rikosvahinkotiedustelu/sakkorekisteripyyntö, mikäli sinulla on myös maksamattomia rikosoikeudellisia velkoja

Entä milloin velka vanhenee? Nykyisellään aivan liian myöhään, sanovat useat maksuhäiriömerkintöjä saaneet. Voi nimittäin olla, että merkintä kummittelee useita vuosia, vaikka velka olisi jo kaikkinensa maksettu. Moni kuluttaja tuskaileekin, että eikö velka vanhene lainkaan.

Positiivinen luottorekisteri toisi helpotuksen, ja jatkossa maksuhäiriömerkintä poistuisi jo kuukaudessa velan maksamisesta. Jatkossa jokainen uusi merkintä olisi itsenäinen, eikä pidentäisi aikaisempien merkintöjen kestoa. Maksuhäiriömerkintöjä koskeva uudistus on menossa eduskunnan käsiteltäväksi tulevana syksynä.